Kun kansankoti kaatui

Nalle nauraa partaansa:

"Eurooppa on syvällä paskassa. Jokin mennyt pahasti pieleen.

Poliittinen järjestelmä ei kykene selvittämään ongelmia."

Kun perustuslaki mitätöitiin ja tehtiin valtiopetos, edessä on valtava sotku.

Kuka sen sotkun selvittää,

kun 

Poliisi ei tutki,

syyttäjä ei syytä ja

oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä päätöksiä !?

Suomalaisilla ei mahdollisuutta saada oikeutta edes Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa

Puoluelaki selätti perustuslain 60 - luvulla

Tiedotusvälineet on alistettu poliittisen vallan alaisuuteen

Suomessa ei ole riippumatonta tiedonvälitystä nettiä lukuun ottamatta

Kun demokratia meni ja kansankoti kaatui,

jäljelle jäi pankkirosvot ja eduskunta hattu kourassa kerjäämässä lisävelkaa ?

Ei ihme, että Nallea naurattaa....

Suomen konkurssipesän selvitystä

Pentti Kouri toi 80-luvulla isot kansainväliset sijoitukset Suomeen George Sorosin kanssa.

1980 – luvulla Kouri Capital oli Suomen kannattavin yritys,  joka nousi tyhjästä.

Kun politiikkojen piti löytää holtittoman politiikan seurauksena syntyneelle lamalle syyllinen, se löytyi.

Kukapa sopisi paremmin kuin Suomen kannattavimman yrityksen perustaja ?

Kourista tehtiin varsinainen  syntipukki Suomen talouskriisiin, kun todelliset syylliset pääsivät kuin koira veräjästä.

Kouri itse nimesi markan tuhoajat

Kirjassaan ” Suomen omistaja ja elämäni muut roolit” , Kouri kirjoittaa että ”Markku Puntilasta, Mauno Koivistosta, Rolf Kullbergista, Harri Holkerista ja Erkki Liikasesta olen varma. 

He tuhosivat Suomen talouden 1980-luvun lopulla. Pankkien rauniot, työttömien joukkohaudat, hirressä roikkuvat yrittäjät, Suomen Bosnia. Sotarikolliset ovat täälläkin vapaalla jalalla. Mutta he pelkäävät. Riitaantuvat keskenään. Historian tuomio on ateria, joka syödään aina kylmänä”. 

”Kun SYP iski KOP:iin syksyllä 1987 ja KOP iski SYP:iin seuraavana talvena, kukaan ei vielä ymmärtänyt todellista tilaa, Lassila ja Tiivola tiesivät.

Kukaan ei käsittänyt millaisen katastrofin pankit olivat laskeneet liikkeelle.

Kun vakaa markka aiheutti holtittoman luottoekspansion ryhtyivät pankit sitten sotaan itse luomaansa hirviötä vastaan.  Ja kansa maksaa laskua vieläkin yhä holtittomampana velkaantumisena väärään rahaan.

Kouri nimesi Markku Puntilan  uusliberalisointipolitiikan pääarkkitehdiksi , raha- ja valuuttapolitiikan ylipapiksi, joka vapautti markkinavoimat, mutta ei ymmärtänyt niitä.

Pankkikriisin sijaiskärsijähän oli säästöpankkiryhmä, joka päätettiin uhrata muiden pankkien ja valtion toimesta toisten pankkien kannattavuuden parantamiseksi ja pankkialan ylikapasiteetin purkamiseksi.

SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta 22.11.1993. Valtiovarainministerinä oli Iiro Viinanenja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. 

Nämä 3 ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Tässä sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta.

Suuren laman aikana kymmenet tuhannet yritykset ajettiin Suomen valtiovallan ja pankkien yhteisillä, salaisilla toimenpiteillä ja sopimuksilla konkurssiin, syyttömät kansalaiset  ja koko valtio velkavankeuteen.

Tehtiin Suomen taloushistorian suurin omaisuuden uusjako kansalta salaa. 

Kuka nuoli kermat ?
Vastaus on, että kukaan ei tiedä, paitsi Suomen Yhdyspankin omistajat itse.

Suomen Yhdyspankin vuoden 1991 toimintakertomuksessa on lueteltu sivulla 54 alkuperäisen Suomen Yhdyspankin eli emopankin osakkeenomistajat. Näistä vain 32,3 % on nimetty, eli 2/3 omistajista on tuntemattomia. Kun näitä omistajia on pankin nykyiseltä seuraajalta tiedusteltu, tietoja ei ole annettu!

Antaako Sammon Wahlroos, niin kuin Kourikin, omat kasvonsa paljon suuremmalle ja  järjestäytyneelle kansainväliselle  pankkirikollisuudelle, joka orjuuttaa ja velkaannuttaa Suomen lisäksi koko maailmaa ?

Sammon tunnetuista henkilöomistajista suurin potti on hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosilla, jolla on kymmenen miljoonaa Sammon osaketta.

Omistuksen arvo on lähes 670 miljoonaa euroa.

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/he-rikastuvat-nalle-wahlroosin-kanssa---ap-listasi-suomen-sampo-miljonaarit/QSJgn89T?ref=iltalehti:c2bc&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=2.91014879.494317754.1496569955-1433133747.1481485248

Euro on valtiopetos

Koivisto oli kutsunut tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia presidentinlinnaan 6. toukokuuta 1992. 

Paikalla olivat muun muassa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen, korkeimman hallinto-oikeuden hallitusneuvos Pekka Hallberg ja Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas.

Koivisto oli Antti - Pekka Pietilän ( kirja : Pankkikriisin peitellyt paperit )

mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen oli äärimmäisen kiusaantunut.

Koiviston nuhtelu muutti tuomioiden linjaa: tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduksia ja velallisten vahingoksi.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.

Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt huomioida, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.

Pankkikriisi – kettu kanatarhassa ?

Kun pankkivalvojat, eduskunta ja oikeuslaitos olivat pankkien juoksupoikia markan tuhoamisoperaatiossa, eduskunta ei edes hoksannut avustavansa pankkeja miljardeilla.
Björn Wahlroos oli tomera pankkijoukkueen pelinrakentaja ketunhäntä kainalossa, joka nuoli kermat.  SYP ja sen johtokunnan jäsen Björn Wahlroos pelasivat pankkikriisin aikoihin montaa peliä yhtaikaa.

1990-luvun vaihteessa SYP kauppasi asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.

Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa.

Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.

Kupsis ?

Entäs pankkien asiakkaille myymät valuuttakoriluotot ?  Suurin osa oli vekseleitä

Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän.

Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi, perusteli juuri Björn Wahlroos arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Wahlroosilla oli myös ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot.

Hupsis !

Kun valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi, alkoi SYP kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen, - kukas muukaan kuin Wahlroos….

Kupsis ?

Entäs pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista ?
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden pankkien leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.

Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään. Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.

Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan.  

Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman alla ilman sen 

suurempaa huomiota.

Markan tuhoaminen on johtanut kansantalouden katastrofiin.

Mikä on se instanssi, joka vaatii, tutkii ja selvittää  pankkikriisin vastuunkantajat ?

Euro on valtiopetos  

Markan syrjäyttämisestä ei ole eduskunnan päätöstä

Valtiopetos ei vanhene koskaan

Suomi johdettu velkavankeuteen

Tänä vuonna vietetään itsenäisyytensä menettäneen Suomen 100- vuotismuistoa !

Mikä on kansakunnan tila ?

540 000 henkilöä on ulosotossa,  joista 1000 alaikäistä.

Maassa on 371 800 maksuhäiriöistä, 300- 400 000 työtöntä, joista 25 % eläkkeellä.

Valtionvelka on noussut 1990 luvun lamasta; nollasta yli 105 miljardiin ja  kasvaa koko ajan, koska synninpäästön saaneet pankit ja näiden veroparatiisiperintäyhtiöt kiertävät valtion veroja miljardeilla.

Suomen talous tuhottiin 1990 luvun pankkikriisissä korkeimpien poliittisten päättäjien tuella perusteellisesti, kun 65 000 elinkelpoista yritystä kaadettiin, synnytettiin 600 000 työtöntä, joista pitkäaikaisia on edelleen130 000. 

Kuinka Islanti selvitti oman pankkikriisinsä ?

” Me luotimme kansaan ja kriminalisoimme pankkien toiminnan valtion vahingoksi ” – vakuutti Islannin presidentti. Islanti selvisi säikähdyksellä ja ilman pahempia vaurioita.

Niin meilläkin olisi pitänyt tehdä, mutta presidentti 

Koivisto, joka ei ollut varma asiasta, odotti parasta:

6.5.1992 Koivisto ohjeisti ylimpiä oikeusoppineita ja tuomareita, ettei instituutioita saa hävittää.

Koiviston linjaus merkitsi ennen näkemätöntä yritysten ja yrittäjien joukkotuhontaa  pankkien eduksi. 

Valtio halusi salata, että osa pankeista oli ottanut valuuttaa Suomen pankin määräysten vastaisesti.  

Pankinjohtajien vauhtisokeus olisi johtanut pankkien konkursseihin. Koivisto ratkaisi asian  konklaavin päätöksillä ja maksumiehiksi alistettiinkin rehelliset, työllistävät yrittäjät ja näiden takaajat, vaikka suurin osa pankkien valuuttaveloista oli pankkien omaa riskibisnestä.

Pankkikriisin aiheuttamia  itsemurhia oli  Stakesin mukaan 14 500 ja Mielenterveysseuran mukaan 11 000.  

Velallisten Tuki ry on edelleen vaatimassa miljardikorvauksia, ei valtion kassasta, vaan pankeilta ja perintötoimistoilta, joissa on miljardien edestä myös valtiolle kuuluvaa rahaa.

Ilman oikeusvaltion periaatteita ja perustuslakituomioistuinta kansalaisilla ei nyt ole todellista oikeusturvaa. Yhtä vähän voidaan valvoa myös nykyistä Suomen toimimatonta tuomioistuinlaitosta, vaikka olisi olemassa toimivia rikoslain pykäliä asioitten hoitamiseksi.

Suomi on retuperällä:

- ilman toimivaa oikeuslaitosta valtio on jo menettänyt  kymmeniä miljardeja euroja veronkiertoon. Koivisto on olut Suomen kansalle maailman kallein kaukopartiomies ja presidentti.

Pankkikriisin seurauksena Suomeen syntyi sen historian suurin talouskatastrofi;  kymmenien, jopa satojen miljardien veronkiertokupla, joka on syönyt  Suomen valtiontaloutta Euroopan pohjamutiin.

Suomessa ei ole myöskään todellista pankki- ja perintätoimistovalvontaa.

Jokainen perintätoimisto ja osa pankeista pitäisi saattaa erityistilintarkastukseen, jossa kaivetaan esille, millä perusteella esim. 2016 kirjanpidoissa voi edelleen olla jopa 1983 velkakirjoja ?

Näitä todellisuudessa  olemattomia velkoja pidetään kirjanpidossa ja niitä myydään yhtiöltä toiselle. Koko ajan  luottotappiot  voidaan vähentää myyjän kirjanpidossa valtion vahingoksi.

Kun suurin osa perintäyhtiöistä pitää päämajaansa  veroparatiiseissa,  ei ihme, jos valtion rahat on hävinneet.

Suomen kestävyysvaje ei syntynyt tyhjästä:

Suomen kestävyysvaje on poliittista typeryyttä ja entistä pahempaa kansaan kohdistuvaa laittomuutta sen omilta päättäjiltä, jotka vaihtoivat itsemääräämisoikeuden, maailman parhaan valtiosäännön ja oman rahan väärään rahaan.

Suuret kiitokset J.V. Snellmanille omasta rahasta 

koko Suomen puolesta !

Pankkikriisin ja hyväveliköörien seurauksena maalla on kumulatiivisesti kasvava jättivelka ja kansa on johdettu velkaorjuuteen...

Edessä on kolmas itsenäisyystaistelu, jonka kruunaa Suomen

ikioma riippumaton Perustuslakituomioistuin !

Mauno Koivisto – in Memoriam

Johan Vilhelm Snellmanin ( 1806 – 81) päivää vietetään 12.5. 

Samana päivänä 12.5.2017 pitkäaikainen presidenttimme Mauno Koivisto siirsi omat valuuttansa ikuiselle tilille ja siunattiin tänään valtiollisin juhlamenoin Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

J.V Snellman ja Mauno Koivisto ?

Kaksi suurmiestä ?

Toinen luotsasi Suomelle oman rahan v. 1860 ja toinen luotsasi sitä velkarahaan ?

Koivisto totesi uuden vuoden puheessaan 1992:

” päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa….

” eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle.

Olisiko vihdoin aika arvioida EU – päätöksen kokonaismenetyksiä Suomen kansalle ?

Koivisto tunnettiin vahvan markan takuumiehenä, joka upotti markan lopullisesti.

Vanhana kaukopartiomiehenä Koivisto peitteli jälkensä ja kun ”maan tavan” mukaan

maan valtamediaa ei edes kiinnostanut pankkimiehen liian isot saappaat.  Pankkikriisin seurauksena pankit vapautettiin ja riskit maksatettiin  yrittäjillä ja yhteiskunnalla..

Oliko se n. 50 miljardia, joka silloin hujahti muutamille pelureille ?

Koivisto pelasti pankit ja yhteinen kansallisvarallisuus, entiset valtionyhtiöt yhtiöitettiin ja yksityistettiin.  Koivisto teki benji-hypyn Suomen Pankin vahvan markan uppoavasta laivasta EMU – allikkoon.

Siinä meni sitten itsenäisyys, oma keskuspankki, oma raha ja talouspolitiikka.

Sentään Suomen pankin edessä seisoo edelleen J.V. Snellmanin monumentaalinen patsas muistuttamassa Suomen kansan valtavasta sodanjälkeisestä ponnistuksesta pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ja kansalliseen vaurauteen.

Hyvinvointivaltio on jo historiaa:

EU – päätöksen jälkeen maa elää velaksi.

Valtion ja kunnallisvelkaa on n. 150 miljardia, kansallisomaisuus on myyty; tuottavat yritykset ovat siirtyneet halvan työvoiman maihin ja mittavia ulkomaisia investointeja on enää turha odottaa.

Suomalaisia on viety kuin pässiä narussa:

edes Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu mitään, vaikka Maastrichtin sopimus on Suomen perustuslain kannalta katastrofi.  Sopimuksen  tarkoituksena  oli sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun uusliberalistiseen talousfilosofiaan ja ylikansalliseen vapaakauppaan, yhtiövaltaan.

Maastrichtin sopimus suojelee vain pääomia, jolle turvataan vapaat oikeudet kansallisista rajoista riippumatta.

Kun sopimuksen mukaan pääoman vapaa liikkuvuus on ykköstavoite ja sen turvaksi luotu euron vakauttaminen toinen tavoite, ollaan luotu uusi kapitalistinen euvostoliitto. 

Euron vakauttamisoperaatio on luonut massatyöttömyyden ja kansojen kurjistumisen.

Mauno Koiviston vakaan markan politiikalle olisi ollut vaihtoehto, kelluva markka.

Kelluva markka ja itsenäinen talouspolitiikka on vieläkin mahdollista, jos hyvinvointivaltiota halutaan palauttaa.

Kun EU – liittymispäätös tehtiin vastoin perustuslain säätämisjärjestystä, voidaan kolmannella itsenäisyystaistelulla, yksinkertaisella eduskunnan enemmistöllä tai riippumattoman perustuslakituomioistuimen päätöksellä julistaa

Suomi täysivaltaiseksi tasavallaksi, jossa valta kuuluu kansalle.

Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Itsenäisyyspuolue, entinen Vapaan Suomen Liitto, joka syntyi heti laittoman EU – liittymispäätöksen jälkeen, on ainoa puolue, joka on alusta saakka vaatinut laillisuuden

palauttamista.  Edes markan syrjäyttämisestä ei ole eduskunnan päätöstä.

Hyvä johtaja tekee itsensä tarpeettomaksi.

Hyvä puolue haastaa koko nykyisen näennäisdemokratian ja rakenteelliseen umpikujaan ja laittomuuteen sortuneen puoluejärjestelmän.

Länsimainen hyvinvointivaltio perustuu kansanvaltaan, kansan suvereniteettiin, valtiosääntöön, jossa perustuslaki takaa kaikille kansalaisille tasa-arvon ja yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

Presidenttejä, pääministereitä, puoluejohtajia ja koko eduskuntaa ja sen vallankäyttöä on voitava valvoa. 

Ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta Suomi ei täytä länsimaisen oikeusvaltion

vaatimuksia.

 … mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle, muistutti Koivisto.

Rauha Mauno Koivistolle !

EU -harharetken oppirahat on jo kalliisti maksettu ja Suomelle on jäämässä matti kukkaroon, armoton velkataakka ?

Olisikos aika järjestää virallinen kansanäänestys eurosta ja EU:sta eroamiseksi ?

Vanhassa vara parempi

Nuoret puut ovat elinvoimaisempia ja kasvavat nopeammin kuin vanhat, väittää virallinen tehometsäguru.  Myös ilmastomuutoksen aiheuttama hiilidioksidin lannoitevaikutus kiihdyttää kasvua ja biomassan tuotanto on kolme kertaa nopeampaa kuin muutama vuosikymmen sitten.

Metsäteollisuudelle nuori puusto on korjuukypsä jo 60- 120 vuoden iässä, kun ihmisen ikätypologiassa puusto on vasta ohittanut kouluiän ja hyvin nuori.

Puitten nopea kasvu, jota maataloudesta kulkeutuvat typpipäästöt edelleen kiihdyttävät on puille kohtalokasta. Mitä nopeammin ne kasvavat, sitä nopeammin ne kuolevat.

Hiilidioksidista ja puun eliniästä puhuttaessa pätee vanha sääntö: vähemmän on enemmän.

Samaan aikaan, kun Suomi on siirtymässä bioaikaan, uudet tutkimukset puiden kasvusta kyseenalaistavat entiset:  uusimpien tutkimusten mukaan puun kasvu nopeutuu vasta vanhoissa puissa.

Halkaisijaltaan metrin mittaiset puut tuottavat kolme kertaa  enemmän biomassaa kuin puolimetriset. Vanhuus puilla ei siis merkitse  heikkoutta tai vastustuskyvyttömyyttä, vaan energisyyttä ja tehokkuutta.

Puuvanhukset ovat tuottoisampia kuin keskenkasvuiset ja varmistavat ihmiskunnan tärkeimmän kumppanuuden ilmastomuutoksen torjunnassa.

Jos puita ja metsiä aiotaan kunnioittaa ilmastomuutoksen torjunnassa, niitä on alettava vaalimaan toden teolla. 

Keskenkasvuisten puitten  ja metsien on annettava vanheta rauhassa.

Kunniota Luontoa ja toimi yhdessä sen kanssa

niin se tunnustaa Sinut isännäkseen

ja palvee Sinua !

muistutti edesmennyt ystäväni, metsänhoitaja Esko Jalkanen jo 80- luvulla, 

kun nuorena ja vireänä kaupungin vihertäjänä olin perustamassa ” Keski-Suomi 2020 ” – foorumia. Jo silloin oli huoli happamista laskeumista ja metsien tilasta.

” Suomi elää metsistä - elääkö metsä ”

Keski – Suomi 2020 lähenee pikavauhtia ?

Myös ilmastomuutos etenee.

Uusi maakunta – ja aluehallintouudistus poistaa elykeskukset ja kokonaan valtion kontrollin.

EU – lainsäädännön turvin ylikansallisille yhtiöille jätetään lähes vapaa raakapuun hankinta mistään kestävän käytön kriteereistä välittämättä. 

Kun omat metsät ei enää riitä, puuta tuodaan myös Ruotsista, Baltiasta ja Venäjältä..

Kun ympäristönsuojelun ja nopeitten pörssivoittojen metsästäjien edut törmäävät,

on selvää, kumpi voittaa ?

Ruotsissa raportoidaan vuosittain 5000 ympäristörikosta.  

Suomessa ei yhtään.

Ovatko suomalaiset rehellisempiä ?

Ei varmasti, mutta Suomessa ei ole ympäristörikollisuutta, koska Suomessa ei ole edes ympäristöasioihin erikoistunutta tutkintayksikköä.

Miksi metsä on vihreä ?

Lehtivihreässä on yksi huono puoli :

siinä on aukko vihreän valon kohdalla.

Metsä ei pysty hyödyntämään vihreää valoa ja

se heijastuu käyttämättömänä takaisin.

Tämä vihreän valon aallonpituuden 

hyödyntäminen saattaa kuitenkin 

onnistua vielä Jyväskylän uudessa valtuustossa ?

Hakkuusopimuksen laillisuus selvitettävä

Mielipidekirjoitus 15.05.2017 03:00

Hakkuut Jyväskylässä on keskeytettävä välittömästi.

Jyväskylän ja Metsä Groupin puukaupan runkosopimuksella Jyväskylää on parturoitu jo vuosikausia.

Jälki massiivisen puukaupan jäljiltä on karmaiseva. Parhaat puut on kaadettu ja huonot jätetty pystyyn. Lähimetsät on hävitetty ja jäljelle jääneet puustot on harvennettu äärimmilleen tai avohakattu talousmetsien malliin, vastoin kaikkia taajamien luonnon monimuotoisuutta vaalivia lähimetsän hoito-ohjeita.

On selvää, että myös lintukannat on jo menetetty.

Ennen kuin osapuolten runkosopimuksen laillisuus on selvitetty, hakkuut Jyväskylässä on keskeytettävä välittömästi.

Metsä Groupin neljä monitoimikonetta parturoi Palokasta viime talvena noin 15 000 mottia parasta puuta, josta kaupunki sai korvauksia noin 500 000 euroa.

Tili tuli, mutta mikä unohtui?

Taajamien ja kaupunkien asemakaavamääräykset säätelevät hyvin tarkasti maisemaa muuttavia toimenpiteitä. Varsinkin kaupunkien keskusten puunkaato on äärimmäisen kontrolloitua kaavoittajan ja maisemoinnin näkökulmasta.

Rakennus- ja maankäyttölain 128 § edellyttää luvat puunkaatoon.

Jos tontilta kaadetaan yli 10 puuta, tarvitaan maisematyölupa, jonka voi tarvittaessa riitauttaa. Luvat tarvitaan myös kaupungin asemakaavojen viheralueille.

Voidaanko puukaupan runkosopimuksella tuhota koko kaupungin paras puusto myyntiin vastoin kaikkia kaupungin omia lähimetsän hoito-ohjeita ja ilman mitään lupia? Mihin hävisivät lailliset pelisäännöt?

Kuka on vastuussa kaupunkiympäristön systemaattisesta tuhoamisesta minkään viranomaisen puuttumatta? Kuka vastaa mittavista vahingonkorvauksista? Valtuusto, lautakunta vai virkamiehet? Kuka määrittelee vahingot Jyväskylän ympäristötuhosta, ja kenen ne kuuluu maksaa?

Vai unohdetaanko koko juttu?

Verkkokeskustelua: http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Hakkuusopimuksen-laillisuus-selvitettävä/986289#comments

Pukki kaalimaan vartijana

Tyylipuhdasta biotalousmetsän harvennusta Tyyppälässä / design Metsä Group ?

Miten kummassa Jyväskylän lähimetsät muuttuivatkin metsäyhtiön biomoteiksi ?

Totta Mooses

Totta Mooses :
Palokan Mooseksentien aukkohakkuut eivät jätä ketään kylmäksi:
Verenpaine nousee välittömästi.

Biotaloutta Jyväskylässä :
Pukki kaalimaan vartijana: - Metsä Groupille kunnon puut, asukkaille avohakkuut.

Kestää 80 -100 vuotta kasvattaa uusi biometsä.
Kestää 200 - 400  vuotta, kunnes monimuotoinen metsä on palautunut.

Jyväskylän ja Metsä Groupin puukaupat ?

Selvittelin eilen ja vielä tänään puhelimitse Metsä Groupin piiripäällikön kanssa yhtiön puukauppaa Jyväskylässä. 

Selvityksen mukaan yhtiö ostaa Jyväskylän puuta joko pystykaupalla hakkaamalla itse tai hankintakaupalla, joita metsäpuoli on itse kilpailuttanut eri urakoitsijoilla.

Kun Kiuruveden Metsola 2014 kaatoi Virtalantien parhaat puut yhden päivän varoitusajalla täysin mielivaltaisesti, kyseessä oli ilmeinen metsäpuolen oma aliurakointi, eikä Metsä Groupin aliurakointi, niin kuin olin luullut, koska Koura-autot  kertoivat vievänsä täysin mielivaltaisesti kaadetut puut Metsä Groupin terminaalille.

Itseäni kiinnostaa nyt kovasti myös puukaupat ja metsien sertifiointien  kehittäminen varsinkin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa :

- Ostaako Metsä Group tai kaupunki laittomasti kaadettuja puita hankintakaupalla ?

- Myikö kaupunki laittomasti kaadetut Virtalantien puut Metsä Groupille 
   ja ostiko yhtiö sikaa säkissä ?

”Ei voi tietää miten puut on hakattu, kun ostaa ne hankintakaupalla ” 

- piiripäällikkö vastasi.

Suomalaiset metsäyhtiöt ovat monikansallisia jättejä, jotka tekevät puukauppaa ympäri maailmaa.  Mm. Venäjältä tuodaan myös valtavasti puuta, laillisesti tai laittomasti kaadettua…

Minkälainen on kaupungin ja Metsä Groupin oma sertifigaatti ?

Yleensä metsien ja puukaupan  sertifioinnin perustana on ensisijainen kansallisten lakien ja asetusten kunnioittaminen.

Jyväskylän kaupungin vihreillä on nyt valtava haaste selvitellä laillisesti ja/tai laittomasti hankitua bioenergiaa, sillä Keljonlahteen menee 260 km pitkä täysperärekkajono puuta vuodessa.

Ovatko Metsä Groupin omat lakimiehet perillä yhtiön puukauppojen runkosopimusten laillisuudesta tai suhteesta Suomen tai muiden maiden kansalliseen lainsäädäntöön ?

Kuulisin mielelläni nyt vuoropuhelun alettua myös Metsä Groupin omien lakimiesten käsitystä runkosopimusten suhteesta esim. rakennus- ja maankäyttölaki 128 §:ään ?

Palokan parturoini on tehty ilman minkäänlaisia maisematyölupia.

- Onko se metsäyhtiön omien lakimiesten mielestä laillista puukauppaa ?

Olisi hienoa saada Metsä Groupin oman lakimiehen kommentti vaikka blogini kommenttiosaan ?

Tässä tiedoksi myös tuore Jyväskylän Vihreitten vaatimus avohakkuiden lopettamiseksi välittömästi:

Aloite: Avohakkuut kaupungin metsissä lopetettava

http://www.jyvaskylanvihreat.fi/ajankohtaista/aloite-avohakkuut-kaupungin-metsissa-lopetettava/

Onnea  ja Menestystä Vihreille ja avointa yhteistyötä kaikille kumppaneille !

Suomalaisilla on edessään jättitehtävä metsien monimuotoisuuden varmistamiseksi ja sertifiointien kehittämiseksi, kun biotalous toden teolla alkaa.....

Palokan parturointi ilman lupia

Jyväskylän kaupungin ja Metsä Groupin runkosopimuksen turvin 4 yhtiön monitoimikonetta kaatoi Palokasta viime talven aikana parhaat puut, n.15.000 m3 . 

Kaupunki sai korvauksia n. 500 000 e ilman luvituksia tehdystä puukaupasta.

Taajamien ja kaupunkien asemakaavat ovat hyvin tarkkoja maisemaa muuttavista toimista:

Rakennus – ja maankäyttölaki, §128, edellyttää, että jos tontilta kaadetaan yli 10 puuta, tarvitaan maisematyölupa, jolla lupa voidaan riitauttaa.  Ts. kaikkiin suuriin puunkaatoihin pitää olla luvat myös viheralueilta. 

Sen lisäksi taajamametsien hoidossa huomioidaan ensisijaisesti maisemointi, viihtyisyys ja  luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lähimetsien hoidossa varmistetaan riittävät suojapuustot, suojellaan isoja ja terveitä maisemapuita, joiden ikä voi olla 120 – 180 vuotta.

Entäs, kun koko kaupunkia parturoidaan ilman lupia runkosopimuksen turvin ?

Entäs kun Palokka parturoitiin ?

Lupia ei ole :

- on vain kahden osapuolen puukauppasopimus, jolla maisematyöluvat on selätetty.

Soitin viime viikolla Jyväskylän Metsä Groupille ja kyselin motomiesten koulutuksesta.

Ovat kuulemma ammattikoulun käyneitä tai itseoppineita.

Tärkeimmissä ja herkemmissä kohteissa ohjeistuksia oli käyneet antamassa Reijo Puttonen tai Merja Kytömäki metsäpuolelta päivittäin.

Kun maisematyölupia ei ole ollut, Palokan parturointi - maisemointi  oli jäänyt moton puikkoja käyttäneille kuljettajille metsäpuolen ohjeistuksena.

Hohhoijaa !

Palokan savotan risukasat ja puupinot tukkeineen ovat edelleen tienvarsilla.

Suurin risuvuori entisen Tyyppälän koulun kentällä on jättimäinen ja valvomaton.

Palokan savotan jälki on karmaiseva :

Ollilantien aukkohakkuut ja pitkin tienvarsia törröttävät risaiset kannot pöyristyttävät.

Vielä enemmän järkyttää Touruvuorentien tienvarsien suojapuuston avohakkuut, jotka olivat estäneet melua ja antaneet tuulensuojaa ja jättäneet ”takapihat” suojatta.

Eräs Touruvuoren tien asukas epäili, että puita on kaadettu myös tontin reunamilta, kun tontin rajoista ei ole ollut selvyyttä ?

Raivaajantiellä talojen välisiltä pikku viheralueilta oli kerätty valtavat tukkipinot avohakkuina.

Tienpintareitten jälki risaisine kannostoineen on surkea.

Norolantien rivitaloyhtiön tienpientareelle oli jätetty yksinäinen toispuoleinen mänty.

Heinämäen tien penkereet on puoliksi hakattu.

Seppäläntien ja Ritopohjantien viereiset puistometsiköt on harvennettu äärimmilleen yhden tai muutaman puun puupelloiksi talousmetsien hoito-ohjeilla.

Palokkajärven rannan upeita ja  mäntyjä on harvennettu, vaikka mitään perusteita ei ole maisemapuitten kaatamiseksi, jotka kasvavat ryhminä.

Suurin järkytys itselleni oli Pappilanjoki.

Joen ja pientareen uoma on murskattu liian painavalla motolla ja tärkeän maisemakohteen isot terveet kuuset oli kaadettu täysin mielivaltaisesti. 

Sillan kupeessa törröttää risaisia kantoja.

Pappilanjoen idylli on jo historiaa.

Lintuja ja puita ei enää saa takaisin.

Mikä on menetetyn ympäristön arvo ?

Sitä ei voi edes rahalla mitata !

Hyvästi näkösuojat, tuulensuojat ja maisemapuut.

Jäljellä on muutamia kaupungin katulapsia, liian harvassa seisovia, tuulen ja myrskyjen armoille jätettyjä suuria huteria puita, jotka ilma ryhmää kaatuvat entistä helpommin.

Täysin selvää, että lintukannat on jo menetetty.

Ympäristöoppia lapsille ?

Lähimetsät  ja luonnon monimuotoisuus on vaihdettu puukauppaan:

- parhaat puut on kaadettu ja huonot jätetty jäljelle.

Sen ymmärtää sokea Reettakin !?

Kun runkosopimuksen turvin vastuu kaupungin luvattomista kaadoista on delegoitu metsäpuolelle lautakunnan päätöksellä, kuka on vastuussa ylikaadoista ja ympäristön pilaamisesta ?

- Kaupungin virkamiehet vai lautakunta, joka on siunannut Jyväskylän puut pelkästään kauppatavaraksi vastoin kaupungin omia  lähimetsien hoito-ohjeita ja rakennus- ja maankäyttölain velvotteita ?

Viimeisessä Palokka lehdessä oli juttu kaupungin metsäpuolen 100- vuotislahjasta palokkalaisille: 1000 kuusen tainta ja 500 rauduskoivun tainta;  - pari tainta per talous.

Riittääkö 1500 tainta korvamaan 15 000m3:n kuution menetystä Palokan parhaista puista ?