sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Vox Populi - Vox Dei - kansa on puhunut

Ulkoilin adventtisunnuntaina, vuoden pimeimpään aikaan hämärtyvän metsän reunassa ja katselin jykeviä kuusikoita. Jossain kaukaa tasapäisten kuusenlatvojen seasta kurottautui jättiläinen, jonka latvus kruunasi koko taivaan. - Tipahtaisiko nyt joulutähti? - Voisiko ihme tapahtua?  Koko maailma odottaa Vapahtajaa, joka pelastaisi kansakunnat korruptoituneen ja militaristisen valtaterrorismin kynsistä ja palauttaisi Rauhan maan päälle?

Suomi on nyt historiansa pahimmassa ahdingossa, vallanpitäjät pussi päässä sotapsykoosin huuruissa viemässä lisää aseita Ukrainaan, johtamassa kansaa Naton ydinasebunkkereihin ja pettämässä loputkin kansainväliset rauhan- ja ihmisoikeussopimukset.  Voiko enää pimeämmäksi mennä? - Valtaeliitin nöyrä alistuminen Pentagonin ja Naton verisiin sotilassaappaisiin on sotarikos. Mitä mieltä on kansa, jota vallanpitäjät pelkäävät?

Olin helpottuneena selaillut jo muutamana päivänä 23.11. päättyneitä kansalaisten yli 1500 lausuntoa ulkoministeriölle Naton liittymissopimuksesta. Yli 99,9% lausunnoista vastusti Natoa, muistutti jo tehdyistä maanpetoksista ja puolusti Suomen suvereniteettia, sekä vaati kansanäänestystä. ”Vox Populi - Vox Dei” - kansa on puhunut, kansan ääni on jumalan ääni, sitä on vihdoinkin kuultava. Onneksi lausunnot ovat vielä julkisesti nähtävillä.

Olen ylpeä suomalaisista. Myös naisten osuus lausunnon antajista oli paljon suurempi, kuin olin kuvitellut. Lausuntojen joukossa oli myös järjestöjen hyvin perusteltuja ja argumentoituja kannanottoja Suomen lainsäädännön ja Naton liittymissopimuksen vielä ratkaisemattomista eturistiriidoista. Kaiken kaikkiaan monet järjestöjen ja yksityisten asiantuntijoitten lausunnot valaisivat seikkaperäisesti nykyisten natohörhöjen kestämättömän lainvalmistelun ja paniikkihötkyilyn, varsinkin nyt, kun Turkki ja Unkari vedättävät Suomea vieläkin kuin pässiä narusta.

Kiitos kaikille lausunnonantajille – vielä on toivoa !

Hallituksen esityksestä puuttuu täysin analyysi sodan ja sotilaallisten kriisien ehkäisystä muilla keinoin kuin sotilaallisen varustautumisen ja vahvan pelotteen kautta. Valtavia resursseja suunnataan yksipuolisesti militarisoimiseen, vaikka se on, tai siitä voi tulla osa ongelmaa eikä ongelmien ratkaisua. Rauhan ja konfliktien tutkimus on sivuutettu kokonaan, vaikka se on välttämätöntä kansainvälisesti haettaessa keinoja ydinsodan estämiseksi ja miten edetä kohti ydinaseriisuntaa. Hallituksen esityksen perusteissa on tuotava esille ydinaseriisuntaan pyrkimisen välttämättömyys.( Kaisa Savolainen, FT, entinen osastopäällikkö, Unesco)

Sadankomitea muistutti mm, että ”Esityksessä ei oteta kantaa siihen, mikä olisi ydinaseiden käyttämisestä päättämisessä tai niiden käyttöön osallistuneiden Suomen kansalaisten oikeudellinen asema. Tässä ei ole kyse saivartelusta vaan esimerkiksi ydinasekieltosopimuksen solmimisprosessissa on tuotu hyvin esille, että ydinaseiden käyttäminen tulee olemaan käytännössä sotarikos. Esityksessä tulisi tältä osin tarkastella sen suhdetta muuhun Suomea sitovaan kansainväliseen lainsäädäntöön kuten Geneven sopimuksiin.”

Erittäin kiitollinen olen Valtiotieteen tohtori Pekka Tiaisen viranomaisnäkemyksistä. Hänen työuransa on ollut 40 vuotta valtioneuvoston ministeriöiden palveluksessa. Tiaisen lausunto on pitkä, mutta sitäkin painavampi. Toivottavasti se ei mene perustuslakivaliokunnassa ja hallituksessa ohi kenenkään korvien eikä silmien. Presidentti Niinistön kunnia-asia olisi Tiaisen julkinen kommentointi.

Pekka Tiainen: 
”Suomessa ei ollut mahdollisuutta varsinaiseen Nato-keskusteluun keväällä 2022. Ne puheet tilaisuuksissa ja kirjoitukset, joissa esitettiin vakavaa huolta ja kriittisiä seikkoja ja haettiin vaihtoehtoja, käytännössä haudattiin julkisuudesta.

Muutama asia:

-Nato-optiota ei ollut koska kyse oli omasta valinnasta ilman toisten hyväksyntää. Turkin ja Unkarin asenteet osoittavat tältä osin tilanteen. Kummassakin asiassa on kyse siitä, jouduttaisiinko tinkimään oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksista ym.

-Nato ei tuo turvatakuuta, koska viides artikla ei sisällä, mitä apua annetaan.

-Nato ei tuo ydinasesuojaa tai -pelotetta, koska ydinaseet ovat suurilla Nato-mailla eikä niillä ole mitään velvoitteita käyttää ydinaseita tai uhkaa käyttäen suojata Nato-maita. Myöskään ydinasevallat eivät puolusta ydinaseilla Suomea oman turvallisuutensa kustannuksella jos ja kun seurauksena olisi ydinaseiden laajempi käyttö. Väittämät ydinasesuojasta ovat harhaanjohtavia. Ns. Nato-option sijaan puhe ydinasepelotteesta on sisällöltään ydinaseoptiota, jota ei kuitenkaan ole. On myös epäloogista ydinaseettoman maan turvautua ydinasepeloitteeseen.

- Naton tulo Suomeen merkitsisi Venäjän kannalta perustetta lisätä varustautumista Suomen itäpuolella ja jopa ydinaseita kohdistettuna suomalaisiin kohteisiin perusteluna turvallisuusvaje. Jännitteiden lisääminen Pohjolassa ei ole Suomen edun mukaista.

-Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaisi että Nato voisi siirtää vastuuta Balttian ja arktisen puolustuksesta Suomelle ja Ruotsille ja se vaatisi lisää varustautumista.

-Lisävarustelu Nato-jäsenyydessä ja 2 % Bkt:sta puolustusmenoihin myös Hornet-hankintamaksujen jälkeen tarkoittaisi nykyrahassa noin 1,8 miljardin euron vuosittaista lisämenoa.

-Suomeen ei kohdistunut sellaista turvallisuusuhkaa, joka olisi perustellut Nato-jäsenyyden ja luopumisen Paaskiven-Kekkosen ulkopoliittiseksi linjaksi kutsutusta ulkopolitiikasta, jota jatkoivat myös seuraavat presidentit mukaan lukien pitkään viimeisin.

-Suomen olisi tullut keskittyä siihen, että sota Ukrainassa saataisiin lopetettua ja tässä tarkoituksessa edistää kaikin mahdollisin tavoin rauhaneuvotteluita ja aselepoa ja pysyvää aseiden käytöstä luopumista. Nato-hakemus on haitannut Suomen mahdollisuuksia edistää rauhaa.

-Perustuslain mukaan Suomi on täysvaltainen tasavalta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallan käytön siirtyminen Naton suuntaan heikentää Suomen suveriniteettia eikä ole sopusoinnussa sen kanssa, että perustuslain mukaan sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella. Tavallisen lain säätämisjärjestyksessä ei voida näin suuresta suveriniteetista luopumisesta päättää eikä laki olisi velvoittava koska se ei ole perustuslain mukainen. Kuitenkaan ei voida myöskään luopua täysivaltaisuudesta. Erilainen yhteistyö ja sopiminen eri asioista on eri asia.

-Tulee keskeyttää Nato-sopimusprosessi ja tehdä uusi turvallisuuspoliittinen selonteko jossa kevään 2022 selonteon sijasta käydään realistisesti läpi eri vaihtoehdot ja siihen yhdistetään tarpeeksi laaja kansalaiskeskustelu ym.

-Kiireisin ja välttämättömin tehtävä on Ukrainan sodan saaminen loppumaan ja luopuminen sen jatkamisesta vaatimuksin että Ukrainan pitää voittaa tarkoittaen sotatoimin voittamista vaikka sen sanomista kartetaan.

Neuvotteluissa on haettava ja mahdollista saada sellaiset ratkaisut kansainvälisellä tuella että rauhasta sopiminen on mahdollista ja sen tueksi aselevosta sopiminen. Nyt on menetetty monia kuukausia ja kärsitty paljon uhreja ja vaurioita kun rauhan edistämisen linja ilman sotaa on torjuttu. Yksipuolisesti ei aseita kumpikaan osapuoli laskene, ja tarvitaan sopiminen, joka on parempi kuin jäätynyt konflikti ilman sopimista. Sopimus tarvitaan myös sanktioiden asteittaiseksi purkamiseksi, jolla tuettaisiin sopimista. On erittäin kyynistä olla piittaamatta sodasta kärsivistä ihmisistä vaatimalla sodan jatkamista tai vaieten hyväksymällä se kun on tehtävä työtä rauhan ja sopimisen aikaansaamiseksi.

Seuraavassa on yhteenveto Pekka Tiaisen kirjelmistä ja puheenvuoroista:

- Tiainen, Pekka (13.5.2022), Nato-perussopimus ei sisällä turvatakuuta eikä ydinasesuojaa eikä se sisällä konsensusta paitsi uuden jäsenen hyväksynnässä Muutamia näkökohtia sopimuksesta ja perustuslaista. Osoitus Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja TPutvalle. Liitteineen. Liitteissä on Nato-perussopimus suomeksi (oma käännös) ja engalnniksi.

- Tiainen, Pekka 1.5.2022. Vappupuhe Töölön muistomerkillä. 
 Tapahtumilla yli 100 vuotta sitten on yhteys tähän päivään. Sodasta ja rauhasta päättämistä ei voida siirtää Naton 5. artiklan turvatakuiden perusteelle Natolle. Suomen perustuslain 93 §:n mukaan ”Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella”.

- Tiainen, Pekka (7.5.2022), Suomella ei ole ollut Nato-sopimusoptiota 
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja TPutvalle (Tasavallan presidentti ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta) ja Utvalle lausunto

Tiainen, Pekka (13.5.2022), Nato-perussopimus ei sisällä turvatakuuta eikä ydinasesuojaa eikä se sisällä konsensusta paitsi uuden jäsenen hyväksynnässä Muutamia näkökohtia sopimuksesta ja perustuslaista.

1. Aluksi

Nato-sopimus ei ole tavanomainen valtiosopimus, joka olisi hyväksyttävissä 2/3:n enemmistöllä eduskunnassa.

Tarvittaisiin perustuslain muutos koska perustuslain 93 §:n mukaan sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella. Naton perussopimuksen 5. artiklan aiheuttama velvoite osallistua syttyneeseen sotaan tavalla tai toisella merkitsee, eduskunta ei voi enää päättää. Tosiasiallista konsensusta siten, että Suomi voisi estää 5. artiklan laukeamisen, ei ole. Ainakin tämä kysymys olisi käsiteltävä ennen hakemuksen jättämistä.
Perusteita hakemuksen jättämiseen ensi tilassa ei ole vaan se olisi kriisiä eskaloiva ja Suomen turvallisuustilannetta tulevaisuudessa varjostava tekijä.

On useita asioita, joihin ei ole saatu vastausta, ja siksi on tarpeen siirtää hakemuksen jättämistä ja tehdä perusvalmistelua vaihtoehdoista tilannetta Ukrainassa seuraten ja samalla maksimaalista humanitaarista apua tarjoten ja kolmanneksi toimien sodan lopettamiseksi sopimalla jotain. Tästä sopimisesta on tarpeeksi malleja ja on kyse tahtotilasta sopia niin, että sovitaan mistä voidaan ja erimielisyys jää asioihin joista ei nyt voida sopia. Pääasia on lopettaa sota.

2. Seuraavassa on useita kysymyksiä, joiden selvittämistä tarvitaan

-Naton perussopimuksessa ei ole 5. artiklassa eikä 2. artiklassa eikä muuallakaan konsensusta tai yksimielisyyttä tai mahdollisuutta olla osallistumatta 5. artiklan velvoitteisiin. Ainoa poikkeus tähän on, että uusi jäsen hyväksytään yksimielisesti.

-5. artiklan mukaan hyökkäys Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikki vastaan ja avustamisvelvoite laukeaa. Konsultaatioartiklassa 4 ei lue vapautusta olla osallistumatta. Siksi perustuslain 93 §:ää, jonka mukaan sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella, ei enää noudatettaisi jos on 5. artiklan tarkoittama tilanne. Tämä tekee asiasta perustuslakiasian, valtiosopimuksen mukainen 2/3 eduskunnasta ei ole riittävä, vaan tarvitaan ensin päätös ja lepäämään jättäminen yli vaalien ja sitten 2/3 paitsi kiireellisenä 5/6:n enemmistö ja sitten 2/3 jolloin ei tarvita lepäämään jättämistä yli vaalien.

-Nato-sopimuksen mukaan hyökkäyksen tapahtuessa tällöin maa ryhtyy sellaiseen toimintaan jonka se katsoo tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö. ”Jonka se katsoo tarpeelliseksi” jättää harkinnanvaraa aseiden käytön suhteen riippuen siitä, miten sopimuskohtaa käytännössä tulkittaisiin.

-Tästä seuraa, että turvatakuu ei ole selvä. Se ei ole myöskään selvä siltä osin, että vaikka on 5. artikla, sen toteutus riippuu joka tapauksessa suurvaltojen poliittista päätöksistä eikä ole automaattista turvatakuuta, vaikka sopimuksen perusteella näin voisi olla paitsi ei välttämättä sen osalta, mitä tukea annetaan.

-Tosiasiallista ydinaseturvatakuuta ei ole. Jos olisi hyökkäys tavanomaisin sotavoimin, ei suojaa annettaisi ydinaseilla, koska haluaan estää ydinsodan syttyminen. Siten kun Kokoomuksen ohjelmassa perustellaan Natojäsenyys ydinasesuojalla ja turvatakuulla, ydinasesuojaa ei tule eikä turvatakuu ole oikea sana kuvaamaan asiaa eikä sellaista sanaa ole Naton perussopimuksessa. On sanottu, että muu turva on mutta lisäksi tarvitaan Naton tuoma ydinasesuoja, jota kuitenkaan ei tule.

-Mitään optiota ei ole siinä mielessä, että olisi oikeus toteuttaa sellainen ja olisi vastapuoli, joka olisi velvoitettu hyväksymään se. Kyse on vain Suomen omasta ilmoituksesta että voi hakea halutessaan Nato-jäsenyyttä.

-Irtisanomisesta on annettu tietoa että sopimuksen irtisanominen on 20 vuoden kuluttua mahdollista vuoden irtisanomisajalla. 20 vuotta koskee kuitenkin Naton perussopimusta vuodelta 1949 eikä jäsenmaan ja Naton sopimusta. Siitä irtisanomisaika on vuosi.

- Suomen ja Venäjän sopimus v. 1992. Naton perussopimuksen 8. artiklan mukaan: ”Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.” Tulkitsisiko Venäjä Nato-jäsenyyden tai jo sen hakemisen v. 1992 sopimuksen irtisanomiseksi? Mikä on Nato-sopimuksen suhde Pariisin rauhansopimukseen?

On liikkunut tietoa, että Naton kesäkuullisessa kokouksessa laaditaan uusia sääntöjä ja muokataan liittoumaa, joihin uudet hakijat eivät ehdi vaikuttamaan. Jos näin on, lainmukaisuuden käsittely vaikeutuu, kun ei tiedetä tarkalleen, mihin ollaan hakemassa.

Naton perussopimuksen 5. artikla lähtee siitä, että autetaan jos hyökkäys kohdistuu jäsenmaata vastaan. Entisessä Jugoslaviassa kolmen kuukauden pommitus 1999 ei perustunut tähän. Toiseksi YK:n mandaattia ei ollut. En tässä käsittele Jugoslavia-asiaan muutoin enkä muitakaan asioita, joissa Nato on ollut sotaan osallisena YK:nkin mandaatilla tai sen ylittäen. Kaikille sodille esitetään aina jokin perustelu.

Kyse on Naton perussopimuksen kannalta siitä, että 5. artiklan mukaista tämä ei ole. Tämän vuoksi Nato-sopimus ei velvoita osallistumaan tällaisiin sotiin. Kuitenkin mikä on lojaliteetin perusteella käytännön mahdollisuus olla osallistumatta?

Yleisemmällä tasolla on keskeistä miten vaikutetaan aseistariisuntaan. Natoon liittyminen on askel asevarustelua lisäävään suuntaan kun muutenkin on menossa asevarustelun lisääminen rajoittamisen sijasta. Taloudelliselta ja taloudellisen vallan käytön kannalta se merkitsee sotilaallis-teollisen kompleksi vahvistumista eri maissa ja maailmanlaajuisesti. Paitsi että se haittaa varojen käyttöä muuhun, etenkin hyvinvointiin ja ympäristökysymysten ratkaisuun ja siinä piilee demokratian kaventumisen tendenssiä, lisääntynyt asevarustelu lisää myös sodan uhkaa.

Tässä on eräitä kysymyksiä, joihin tarvittaisiin vastausta kiirehtimisen sijaan. Seuraavassa on lisää eräitä asioita.

3. Nato-sopimus, yksityiskohtaisempaa tarkastelua

On esitetty, että Naton perussopimuksen 5. artikla edellyttää yksimielisyyttä, Tällaista ei artiklassa lue. Artiklan 5 mukaan aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena kukin sopijaosapuoli auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, ryhtymällä sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö Tässä ei ole mitään siitä, että yksi maa voisi jättää osallistumatta tai jos ei hyväksy osallistumista sotaan, Nato ei osallistu. Naton perussopimuksen 4. artiklan mukaan sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.

Tässäkään eikä Naton neuvostoa käsittelevässä 9. artiklassa ole mitään yksimielisyysehtoa tai mahdollisuutta vapautua 5. artiklan mukaisesta apuvelvoitteesta.

On perusteltu, että yksimielisyysvaatimus olisi mahdollisesti perussopimuksen 2. artiklassa. Siinä ei lue mitään yksimielisyydestä. Ainoa artikla, jossa on yksimielisyys, on 10. artikla, jossa uuden jäsenen ottaminen edellyttää yksimielisyyttä.

Yksimielisyysvaatimusta ei siten ole eikä mahdollisuutta jäädä osallistumatta, vaan hyökkäys velvoittaa osallistumaan, sodan näin alkaessa osallistuminen siihen ei tapahdu perustuslain 93 §:n mukaisesti siten, että sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella.

Nato-sopimus on valtiosopimus. Perustuslain 95.2 §:n mukaan ”lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä”.

Naton perussopimuksen 5. artiklasta seuraa, että sotaan osallistumisesta ei hyökkäystilanteessa päätä tasavallan presidentti eduskunnan suostumuksella. Tästä seuraa, että Nato-asia on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se edellyttää ensin yksinkertaista enemmistöä eduskunnassa ja lepäämään jättämistä yli vaalien ja sitten 2/3:n enemmistöä. Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Naton perussopimuksen 11 artiklan mukaan ”sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti”. Tästä seuraa, että jos Suomessa poiketaan perustuslaista Nato - jäsenyysprosessissa, Natoon liittyminen ei ole lain mukainen eikä Naton perussopimuksen mukainen. Tästä seuraa, että jos Nato-hakemus päätetään TPutvassa (Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta) ja hallitus ja tasavallan presidentti lähettävät hakemuksen Natoon, eivät muut sopijaosapuolet tiedä ratifioidessaan, toimitaanko Suomessa perustuslain mukaan jos ei ole perustuslakivaliokunnan kantaakaan.

Kuitenkin näiden muidenkin ”sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti” ja on noudatettava Nato-perussoppimusta niin, että Suomessakin menetellään tällä tavoin. Olisi aika erikoinen tilanne, että sopimus olisi muualla ratifioitu ja se sitten kaatuisi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kuten Sotessa kävi monta kertaa.

4. Kysymys hakemisesta ensitilassa ja päinvastoin tarve tehdä perusteellisempaa valmistelua vaihtoehdoista ja tähän liittyvistä asioista

Tasavallan presidentin ja pääministerin lausumassa 12.5.2022 perusteltiin Nato-jäsenyyden hakemista ensi tilassa. Sitä ei perusteltu ja on tarpeen perustella asia, kun on perusteita päinvastoin sille, ettei ainakaan nyt sodan jatkuessa. Tästä eräitä näkökohtia edellä ilmenevän lisäksi:

1. On ollut esillä, että Nato-hakemuksella lisätään painetta Venäjään Ukraina-sodassa. Perustellusti vastakkainen ajatus on, että päinvastoin tulee pidättyä kaikesta eskaloinnista ja toimenpiteistä, jotka vaikuttaisivat siihen, että sotaa jatketaan. Suomella voi olla parhaimmillaan roolia sodan lopettamiseksi edes jonkinlaisella sopimuksella vaikka riitoja jää niin vaikeaa kuin sen onkin. Suomen Nato-hakemus estää tätä.

2. On ollut esillä, että kiireen syy olisi, että Venäjän resurssit ovat sidottuina Ukrainaan ja siksi tämä olisi oikea hetki. Tässä ei vastata kysymykseen, mitä olisivat Venäjän reaktiot hakemusprosessin aikana ja pidemmällä aikavälillä ja siksi, että luottamus ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan jatkuvuuteen kärsisi. Reaktioita ilmoitukseen on liitteessä ”Ilmoitus 12.5.2022 Natoon liittymisestä (Niinistö ja Marin). Reaktioita otettavaksi huomioon”. Niiden perusteella vaikka liittyminen onnistuisi nyt, haitat voisivat tulla pidemmällä aikavälillä, jotka kumoaisivat hyödyt. Viittaan myös edellä selvittämääni.

3. Heikki Talvitie sanoo ettei ymmärrä miten riskin ottaminen lisää turvallisuutta. Markku Kivinen kuvaa saman vertaamalla turvallisuuspoliittista valintaa metaforalla kaistan vaihtoon tiellä. Vaihdetaanko kaistaa jos ei nähdä eteen eikä peräpeilistä ja sieltä voi tulla rekka. Kyse on siitä, miksi Nato-hakemus pitää jättää sodan ollessa käynnissä ja otettaisiin riskejä? Jos vastaus on, että tulevaisuuden turvaksi, tämä kyseenalaistuu jos ja kun Venäjä katsoo, että syntyy merkittävä turvallisuusvaje, vaikka muuta sanottaisiin tai tarkoitettaisiin. Reaktio jatkona vuoden 2014 tapahtumiin Ukrainassa tapahtui sodan muodossa 2022 eli kahdeksan vuoden kuluttua.

4. Yksi ehkei niin tärkeä perustelu kuin eräät muut, on ollut, että on mentävä nyt kun Trump ei ole presidentti ja jos hän on uudelleen, hän ei halua että Yhdysvallat sitoutuu liikaa muun maailman turvaamiseen ja Natoonkaan. Tämä päinvastoin kyseenalaistaisi Nato-jäsenyyttä ja myös vaikkei olisi Trump vaan joku toinen vastaavan linjan republikaani. Bidenin talouspolitiikkaa piti yhden gallupin mukaan huonona 55 %. Löytyykö hänelle demokraattijatkajaa?

5. Eräänä perusteena on sanottu, että Natoon kuuluminen on kuulumista läntiseen arvoyhteisöön. Suomi kuuluu siihen joka tapauksessa?

6. Reaktioissa ilmoitukseen 12.4.2022 on Venäjällä tuotu esiin myös se, että Nato-hanke on ollut valmistelussa pitkään ja Ukraina toimii tekosyynä. Arvioisin silti, että virallisen ulkopolitiikan piirissä näin ei ole välttämättä ole ollut, vaan kyse on ainakin osaksi tai merkittävässä määrin reagoinnista tilanteeseen. Erittäin nopea linjan muutos erittäin keskeisessä asiassa on kuitenkin johtanut puutteelliseen valmisteluun eikä tosiasiallista aitoa keskustelutilannetta ole syntynyt koska ainakin osassa keskeistä mediaa on ajetu läpi Nato-jäsenyyttä pitkään ja tässä pätee tilanteen käyttäminen. Aiheen käsittelyä on edeltänyt kauan aikaa kirjoittaminen, jossa poimitaan Venäjää koskevaa negatiivisuutta ja asioiden käsittely on käännetty Venäjä-negatiiviseksi. Yritystä kirjoittaa monipuolisemmin ei ole tarvittavassa määrin ollut. Sodan alettua on kirjoittaminen ollut mielipiteitä ohjaavaa. Tarvittavaa rationaalista käsittelyä ei ole ollut siten kuin pitäisi eikä ole avattu Ukrainan sodan ja Suomen tilanteen välistä yhteyttä ja eroja. Tällä on vaikutettu yleiseen mielipiteeseen. Gallupit ovat myös olleet vinoutuneita silloin kun on ollut kyse internetotannoista. Erikseen ei ole kysytty Natoa kannattavilta, onko hakemus tehtävä ensi tilassa tai onko syytä käsitellä asian pidemmällä harkinta-ajalla.

7. Millaisessa tilanteessa ollaan silloin jos on menetetty se Suomi-kuva mikä meillä on ollut ja jos ei ole jatkettu Erkki Tuomiojan hahmottamien vaihtoehtojen pohjalta tai ei ainakaan ole näitä perusteellisesti läpikäyty: EU:n turvalauseke, Ruotsi-yhteistyö vaikkei puolustusliitto, kahden väliset sopimukset. Lisäisin tähän hyvän ulkopolitiikan parantama turva jossa osana on, että vastakkaisuuden Venäjän suuntaan kasvattamisen sijaan parannetaan suhteita. Viidentenä lisäisin tähän että on maanpuolustus.

Jos ei ole perustetta kiireelle, olisiko perusteltua tutkia näitä vaihtoehtoja tai oikeammin niiden kokonaisuutta ja samalla muita vaikutuksia? Tarkoitan taloudellista ja työllisyyskehitystä, ympäristöasioita ja siinä sekä Suomessa että laajemmin mitä tulee arktisen alueen yhteistyöhön, ympäristön tilaan Venäjällä ja mitä siinä voidaan tehdä jne. Eli kun raja on jyrkempi, tällainen vaikeutuu. Kiireessä jää selvittämättä olennaisia asioita kunnolla.

8. Mikä olisi Suomen rooli liki 2 000 kilometrin rajan turvaamisessa Jäämereltä Latvian rajalle? Kyse on siis siitä, että Nato saa lisäresurssia Suomen ja Ruotsin liittymisestä ja Suomen kannalta se merkitsee lisäkustannusta ja vastuuta. Perustelu lähtee siitä, että Yhdysvallat ei halua Natoon Suomea yksin koska se kasvattaa riskejä, vaan lisäresurssinäkökulmasta Suomen ja Ruotsin. Rajaudutaanko Suomen alueen puolustamiseen?

9. Miten kommentoidaan ydinaseasiaa. Jos on hyökkäys perinteisin sotavoimin, onko kuitenkin niin, että ydinasesuojaa ei anneta ydinsodan pelossa, joten ydinasesuojaa ei ole, olipa Nato-jäsenyys tai ei? Onko siis niin, että tosiasiallista ydinasepelotetta ei ole tältä kannalta ja ydinasepelote koskee viime kädessä vain ydinasevaltioita ja ehkä niiden lähinaapureita?

10. Kysymys Venäjän vastatoimista hakuprosessin aikana ja sen jälkeen. On käytetty sanaa ”kosto”. Kumminkin sen sijaan analyyttisempi käsite on turvallisuusvaje. Eli jos Nato-jäsenyydelle lisätään Suomen turvallisuutta kuten on perusteltu, tapahtuuko sen Venäjän 1. turvallisuuden tai 2. kokeman turvallisuuden kustannuksella. Teen tämän erottelun joka on tärkeä.

11. On vastattu, että Nato on puolustusliitto eikä aiheuta Venäjälle turvallisuusuhkaa Suomen alueen kautta. Siis

1. onko näin tai 2. koetaanko Venäjällä, ettei ole näin.

1. Onko näin. Tiedämme sodat, joissa Nato on ollut osallinen (mm. Helsingin Sanomat 12.5.2022). Sodat aina perustellaan jollain tavalla. Toinen kysymys on, ovatko perustelut sellaisia että on todellinen oikeutus (YK puolustautuminen)

2. Entä miten Nato-sodat koetaan Venäjällä. Ja toiseksi miten koetaan piiritys yhä vielä ja Naton tulo lähelle Suomenkin kohdalla? Eli jos ja kun Venäjä kokee turvallisuusvajeensa kasvavan Pohjolassa, miten Venäjä tämän kattaa?

12. Nato-sopimus ajateltaneen valtiosopimuksena joka vaatii 2/3 eduskunnassa. Jos turvatakuu on velvoittava Naton perussopimuksen tulkinnan mukaan tai ainakin käytännössä velvoittava perusteena Naton perusidea, Natojäsenyys merkitsee, että sotaan osallistutaan jos on hyökkäys ilman, että eduskunta päättää osallistumisesta. Suomi voi päättää vain osallistumisen tavasta. Eikö tämä tarkoita suvereniteetista luopumista olennaisessa asiassa koskien perustuslain 93 §:ää, jonka mukaan sodasta ja rauhasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella.

Näin ei olisi jos Suomi olisi Naton jäsen. Eikä tämä tarkoita että Nato-jäsenyys on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä ensin eduskunnan enemmistöllä lepäämään yli vaalien ja sitten 2/3:n enemmistöllä. Paitsi jos 5/6 eduskunnasta päättää kiireellisyydestä?

13. Voivatko muut maat ratifioida Suomen ja Naton neuvottelutuloksen, jos ei ole perustuslakivaliokunnan kantaa edellä olevaan.

14. Miten ratifiointi tapahtuu Nato-maissa? Turkki on väläyttänyt mm. että Kyproksessa Turkin valtaama osa olisi hyväksyttävä osaksi Turkkia. Valtaus tapahtui aikoinaan sotilaallisesti eikä varmaankaan kansainvälisen oikeuden mukaan. Entä Unkari? Miten siellä nostettaisiin pöydälle se, että Unkarilta on vaadittu oikeusvaltioperiaatetta ja Unkari menettää rahoitusta. Kytkettäisiinkö Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyminen siihen, että EU perääntyy tässä? Tai mitä tapahtuu, entä muualla, kuten EU:n uuden elvytyspaketin kanssa. Joutuisiko Suomi sen hyväksymään? Entä EU:n perussopimuksen uudistamishanke jossa on epäilty että pienten maiden asema heikkenisi? Entä Nato-kokous kesäkuussa ja sääntöjen muuttaminen – mihin Natoon oltaisiin menossa? Onko siis paljon asioita jotka perustelevat ettei kiirehditä Nato-hakemuksen kanssa?

15. Miten Suomen ja Venäjän sopimus v. 1992. Naton perussopimuksen 8. artiklan mukaan: ” Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.” Tulkitsisiko Venäjä Natojäsenyyden tai jo sen hakemisen v. 1992 sopimuksen irtisanomiseksi?

16. Vaalikannatus. En halua käsitellä puoluepolitiikkaa. Kumminkin kysymys siitä, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole Nato-jäsenyyden kannalla tai sen kiireellisen hakemisen kannalta. Jälkimmäistä asiaa ei Nato-jäsenyyden kannattajilta ole kysytty. Käsitän niin että kiireellistä hakemista kannattavia on paljon tehtyjä gallupeja pienempi prosentti. Lisäksi gallup-otannat ovat ilmeisen vinoutuneita silloin kun ne ovat internetkyselyitä.

Onko siis niin, että jos on lähdetty muuttamaan Nato-kantoja galluppien perusteella ja sitten jää merkittävä määrä ihmisiä ottamatta huomioon, monet sellaisia jotka ovat valinneet äänestämänsä puolueen tai henkilön olennaisena kriteerinä, ettei ajeta Nato-jäsenyyttä. Käykö niin, että v. 2023 vaaleissa nykyisen hallituspohjan kannatusta vähentää osaltaan se, että jätetään äänestämättä…

Pidän Nato-valinnoista huolimatta tärkeänä että Suomessa on ihmisiä jotka eivät ole Nato-jäsenyyden kannalla eivätkä varsinkaan kiirehtimisen kannalla ja tuovat sen esille. Tällöin ihmiset, joilla on tämä näkemys, kokevat että tämän merkittävän kansanosaan mielipide on esillä ja on, ketä voi tukea.

Tällä on kuitenkin muukin merkitys. Yksi on se, että tällä on turvallisuusvaikutus, kun Venäjällä nähdään, että Suomessa on merkittävä määrä näin ajattelevia jotka osaavat tehdä eron alistumisen ja itsenäisyyden välillä ja liittävät itsenäisyyden kunnioittamisen ja sen, että Suomi ei ole Natossa. Käsitän niin, että tällä on Venäjän reagointia rauhoittava vaikutus…

Ensin pitää sota saada loppumaan. Siihen Suomen tulisi panostaa eikä Nato-hakemukseen….

 

Kiitos Pekka Tiaiselle ja kaikille muille lausunnon antajille.
Myös valtamedian olisi kuultava kansan ääni, joka vaatii kansanäänestystä !

Pekka Tiaisen ja muitten lausunnot on luettavissa : 
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

 

 

 

 

 

 

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Suomi – Naton narri

 Nato luopui puolustusliitto nimestään vuonna 1999 ja ilmoitti hurskastelevasti olevansa maailmanlaajuinen rauhanturvaaja. Sen jälkeen Nato hyökkäsi mn. Serbiaan, Afganistaniin ja Libyaan. - Hyökkäsikö yksikään  näistä maista Naton jäseniä vastaan? - Ei, mutta Nato johtaa  liput liehuen jäsenmaidensa yhteistä ja sotaisaa ulkopolitiikkaa. Naton sotatalous kaataa koko maailmantalouden. - Kiinnostaako ketään? 

Presidentin paikka Naton huippukokouksessa

Sotahaukaksi muuttuneen presidentti Niinistön mielestä hänen paikkansa ulkopolitiikan johtajana on ilman muuta Naton huippukokouksessa.  Kestääkö Niinistön perustelut lähempää tarkastelua? Eiköhän totuus ole, että mahdollisen Natosopimuksen jälkeen myös presidentti Suomen entisenä puolustusvoimien komentajana on vain mallioppilas, kun todellinen Suomen puolustusvoimien komentokeskus on Pentagon?  

Yhdysvaltojen satelliittina Euroopassa toimivan EU:n ja Naton rinnakkaisen Pentagonin vallankaappaus on onnistunut militarisoimaan ja aseistamaan koko Euroopan ilman ainuttakaan laukausta. Pienillä jäsenmailla ei ole muuta asemaa kuin varmistaa Yhdysvaltojen voimaa ja asetehtailua maksumiehen roolissa. Maailman pahasti sakkaava talous on jo muuttunut sotataloudeksi ja murskaa koko euroalueen. Sekö on tarkoitus?

Elämme valtavaa kulttuurihistoriallisen muutoksen lopun aikoja, läntistä maailmanloppua. Selväähän se, että maailman hallitseminen aseilla ja sotilasliitoilla on tuhoon tuomittua itsetuhokäyttäytymistä, jossa ydinaseiden aikakaudella ei ole voittajia.

Edessä viimeinen taistelu

Angloamerikkalaista ylivaltaa on ylläpidetty Yhdysvaltojen aseiden toimesta jo yli 200 vuotta maan perustamisesta lähtien v. 1776. Vastustajia on kukistettu ja alistettu kapitalistiseen ryöstötalouteen laajenevan imperialismin ehdoilla, samalla kun koko maailman varallisuus on jo keskittynyt muutaman prosentin eliitille. Mutta niinkuin maailmanhistoria opettaa, kulttuurit syntyvät ja kuolevat kukin vuorollaan. Nyt on meidän kulttuurimme vuoro. Mikä meni pieleen? Ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen kerta, kun kulttuurinen mureneminen johtuu moraalin rappiosta, voiman ja vallan väärinkäytöstä?

Edessä on viimeinen taistelu elämästä ja kuolemasta. Ydinaseet on hävitettävä! - Silti, kuka tai mikä on vielä globaalikapitalistisen maailmanvallan viimeinen vihollinen?

 Kiina 

Kiina nousi kehitysmaasta mahtavaksi teollisuusimperiumiksi ja on jo haastanut Yhdysvaltojen valta-aseman maailmantalouden veturina. Kiinan vaikutuspiirissä on jo nyt puolet maailmantaloudesta. Entäs tulevaisuudessa? Miten Yhdysvallat on valmistautunut Kiinan päihittämiseen?

Venäjä, Ukraina ja Eurooppa ovat vain esinäyttämö Yhdysvaltojen ja sen kumppaneiden alkavalle talous- ja suursodalle Kiinan kanssa. 

Tälläkin hetkellä kärhämä Euroopassa ja Venäjän pakotteet hyödyttävät vain Yhdysvaltoja. Ts. Yhdysvallat on jo pettänyt omat liittolaisensa ja käy sotaa myös liittolaisiaan vastaan.

 Entäs Suomi?

Samaan aikaan myös syyntakeeton Suomi hinkuaa narrina Natoon?Voisiko sittenkin vielä ihme tapahtua ja maamme pelastua täystuholta?  Selvää, ettei Suomen, eikä minkään muun maan edun mukaista ole Yhdysvaltojen sotarintaman etulinja tuleviin Iranin tai Kiinan vastaisiin ristiretkiin Venäjän lisäksi, sillä Pentagonin komentokeskuksen piirustuspöydällä on jo vuosikausia ollut suunnitelma ennakoivavasta ydiniskusta.

Naton sotilasvalta perustuu ydinaseisiin ja niillä uhkaamiseen. Kolmella jäsenmaalla, Yhdysvalloilla, Isolla-Britannialla ja Ranskalla on ydinaseita. Naton hallinnassa on jo Ison-Britannian ja osittain USA:n ydinaseet, vaikka Ranska on vielä panttaamassa omiaan. Lisäksi Yhdysvallat on sijoittanut viiteen NATO-maahan – Belgiaan, Italiaan, Alankomaihin, Turkkiin ja Saksaan – noin sata vetypommia. Naton ilmavoimavoimien joukkotuhoisaa taistelukykyä on varmisteltu jo vuosikymmeniä sodan syttymiseen, samalla kun Nato on toistuvasti ja nimenomaan kieltäytynyt antamasta takeita siitä, ettei se ole ensimmäinen, joka käyttää ydinaseita. Naton ydinpelote ja kyky ensi-iskuun tekee siitä ydinterroristin, jonka panttivankina on koko ihmiskunta. 

Sitä saa mitä tilaa

Kiihtyvästi eskaloitumassa olevan ydinsodan uhkan rinnalle on vihdoin nostettava jo näköpiirissä häämöttävä maailmanloppu, joka ydinsodan syttyessä olisi äärimmäisen nopea. Äkillistä, laajamittaista ydinsotaa seurauksineen ei edes voi verrata ilmastomuutokseen, sillä ydinsodan jäljiltä ei enää jää mitään. Jokainen selväjärkinen ymmärtää jo, että Nato ydinpeloitteineen on itsemurhaliitto. Onneksi meitä selväjärkisiä on enemmistö.

- Vain hyvin pieni valtaeliitti pelaa enää kylmäveristä venäläistä rulettia, jonka panoksena on koko maapallo. Jääkö maapallostamme pelin jälkeen muuta kuin  kipinöiviä asteroideja ja ydinsaasteen tuhkaa, jos emme nouse puolustamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta?

Tässä Global Researchin artikkelin neljän minuutin videossa simuloidaan mahdollinen Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinsota. / https://www.globalresearch.ca/what-would-nuclear-war-look-like/5794270

Ei herkille: 


 

 

 https://youtu.be/2jy3JU-ORpo

 

Suomi Naton narrina on jo rikkonut v. 1947 solmitun Pariisin rauhansopimuksen, jossa se on sitoutunut olemaan sallimatta ydinaseita alueelleen. Myös  voimassa olevassa ydinenergialaissa on sama määräys. Myös ydinsulkusopimus velvoittaa edelleen Suomea. Mutta hällä väliä?  - Nyt valmistaudutaan jo ydinaseharjoitteluun!?    

Nato lopetettava

Nato ja viisi ydinsulkusopimuksessa tunnustettua ydinvaltaa; Ranska, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Iso-Britannia vastustavat vuonna 2017 solmittua ja vuonna 2021 voimaan tullutta TPNW-sopimusta ydinaseiden kiellosta. Suomi ei osallistunut vuoden 2017 neuvotteluihin ja on kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta, perustellen transatlanttisen yhteistyön vaarantamista.

Kansa kahden tulen välissä 

Suomi on johdettu maanpetoksellisesti ja kansainvälisiä sopimuksia rikkoen hengenvaaralliseen mottiin, sekä Naton, että Venäjän ydinaseiden maalitauluksi, samalla kun presidentti hinkuaa Naton huippukokouksiin!?

Kuilu valtaeliitin ja kansan välillä Suomessa ja koko Euroopassa on jo hirmuinen: - yleinen mielipide kaikissa Naton jäsenmaissa kannattaa ydinaseiden kieltosopimuksen ratifioimista ja  TPNW:hen liittymistä. Myös kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat toistuvasti tutkineet, että kieltosopimus ei ole ristiriidassa ydinsulkusopimukseen. 

Mitä pitäisi jo kiireesti tehdä?

Kaikkein selkeintä olisi lopettaa Nato välittömästi, samalla kun maat liittyvät TPNW:hen ydinterrorin lopettamiseksi. Jos Suomi panee pään pensaaseen ja moraaliposeraa Naton ydinasekatveita, sekä  siunaa myös maahan Naton ydinasetukikohdat ilman varauksia, niinkuin on oletettavaa, meistä tulee samantien Venäjän ja mahdollisesti  myös Kiinan ydinaseiden maalitaulu.

Myös presidentti-instituutio pitäisi lopettaa

Kun Suomen itsenäisyys, kansanvalta ja kansantalous luovutettiin EU:n ylikansalliselle yhtiövallalle uusliberalismin ryöstösaaliiksi, Suomen perustuslaki mitätöitiin. Kuitenkin presidentti Niinistö haikailee edelleen ja varsinkin nyt presidentin menneitä valtaoikeuksia

Lakimiehenä Niinistön luulisi muistavan erityisen tarkasti Suomen rauhansopimukset ja muut YK:n ratifioidut ja valtioita sitovat sopimukset, mutta kun ei. 

Niinistöllä on enää vaan kova hinku Naton huippukokouseen kiillottamaan Suomen uusia sotasaappaita, jonka hintana on kansakunnan uhraaminen eturintamaan suurvaltojen pelinappulaksi. 


 - Emme tarvitse enää presidenttiä, emme hallitusta tai kansanedustuslaitosta, jos ne eivät palvele rauhaa ja vakautta, vaan ovat jo alistuneet sotilasterroriin ja ydinpelotteeseen, jotka orjuuttavat ja alistavat koko ihmiskunnan joukkotuhoon.

 



 

 


lauantai 22. lokakuuta 2022

Suomen valmistautuminen ydinaseharjoitteluun

Meinas mummolta yöunet mennä, kun eilen 20.10. iltauutisissa julistettiin, että puolustusvaliokunnan jäsenet suhtautuvat myönteisesti ydinaseharjoitteluun.

Kun antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden? Ylen uutinen oli erityisen irvokas ja pinnallinen, kun muistetaan, että ydinaseet ovat jo laittomia ja Suomi ei ole ratifioinut YK:n ydinaseiden kieltosopimusta.

Samaan aikaan julkistetaan gallupeja seuraavasta presidentistä? Kuinkas muuten? Kisoja johtaa Naton militarista sotakonetta masinoiva Mika Aaltola keulimalla itsestään Suomen ensimmäistä sotapropaganda pressaa vailla mitään poliittista meriittiä pelkällä huulenheitolla.

Syyspimeät saapuivat ja edessä entistä kylmempi talvi. Energiaa säästetään ja säännöstellään, samalla kun lisätään pökköä pesään Ukrainan sotaan, vaikka rahat on loppu ja kansaa uhkaa entistä pahempi kurjistuminen.

Tähän ikkään on jo paljon nähty, mutta nyt pelottaa jo aamuisin silmiä avata nykyistä valtamediaa lukiessa tai tykinruuaksi muuttuneita kevytkenkäisiä polittrukkeja pelätessä, jotka keimailevat jo avoimesti lainahöyhenissä uusien kumppaneidensa ydinsateenvarjon takaa. Mahtaa siinä Putinillakin miettimistä, että miten pikkuruinen naapuri mahtailee jo ydinasevalmiudellaan, vaikka Natoa ei ole vielä edes sinetöity?

Jos Suomen virallinen linja on avoin Venäjän vastainen provokaatio ja sotatoimien kärjistäminen, siinä on nyt lopullisesti onnistuttu. Selvää, että Venäjän tukkapöllyiltä ei selvitä, mutta kunhan selvittäs edes avoimelta sodalta?

Suomessa on nyt historiansa sotahulluin hallitus ja kansanedustuslaitos, joka ei missään vaiheessa ole kysynyt kansan mielipidettä provosoidun ydinsodan kynnyksellä.

Ajan henki

Sitä mukaa kun sota kärjistyy, sotapropaganda senkus kiihtyy, sotatoimet eskaloituvat ja valtamedian uutisointi kevenee ydinpelotteen ylistykseksi. Mitä tapahtui ihmisyydelle? Minne se hävisi? 

Lasten ja nuortemme hätä ei päättäjiä vieläkään hätkäytä, vaikka johdamme nuorten huumekuolemia ja riipaisevan hoitovajeen seurauksena ei enää edes kyetä hoitamaan nuorten joukkoitsetuhoisuutta. 

Miten on mahdollista, että Suomen naisvaltaisimmasta hallituksesta tuli koko Suomen historian militaristisin hallitus äärimmäisen kovine arvoineen?  Sen seurauksena myös 1500 hoituria haluaa vaihtaa alaa hallituksen pakkotoimien ja pakkorokotusten jälkeen?

Olin kuvitellut, että kun Sanna Marinista tuli ensimmäinen feministi-pääministeri, hyvinvointipalveluihin olisi panostettu enemmän, mutta ei. Ne lyötiin laimin ja hoitamattomien potilasjonojen päät ovat vuosikausien takana. Kansalaisten hoitovaje on jo nyt hirmuinen ja rahat loppu.

- Mutta mitäpä sitä kansakunnan asioita murehtimaan, kun saadaan viedä vastoin kansainvälisiä sopimuksia aseita Ukrainaan ja pian lymytään Naton ydinasetukikohdissa, kun myötämielinen, niiaava ja ydinaseita pokkuroiva eduskunta on täysin tahdoton ja valinnut kansaa kuulematta väkivallan kansainvälisten oikeusnormien sijaan. 

Susi lammasten vaatteissa

Saiko Suomi Sannasta arvostetun pääministerin, vai suden lammasten vaatteissa? - Häpesin Sannaa koko naissukupuolen edestä, kun häneltä kysyttiin, miten sota Ukrainassa lopetettaisiin? - Kun Venäjä poistuu!
Mutta mitäpäs enää äitiydestä, mummoudesta tai naissukupuolesta ylipäätään, kun nekin määreet on jo häviämässä ja edustan enää äärimmäisen uhanalaista lajia, jos translait menevät yhtä sukkelasti läpi, kuin muu ylikansallinen käskytys?

Suomi ajopuuksi Naton sotakentillä

- Milloin rauha Ukrainaan? 
- Kun Venäjä vetäytyy, vastasi hymytyttö Sanna ja sai globalistien valtaisat ablodit. Harmi, ettei Sannan virkaehtoon kuulunut edes diplomaattinen tapakoulutus? 
Lisää valtiollisia suhteita pilaavia sammakoita varmaan lipsahtelee ja liukastelee kunhan Sanna militanttina käy tiirailemassa ensimmäisten ydinohjustemme laukaisuasemia velaksi ostetuissa jenkkihävittäjissämme? Apua!
- Jos kyseessä olisi teinityttö, ymmärtäisin, mutta kun henkilö on Suomen virkaatekevä pääministeri?
Selvää, että heiveröisen Natoa pokkuroivan Suomen ydinasevalmius ratkaisee lopullisesti myös Suomen arvon venäläisten sotakohteena. 

Suomen militanttahallituksen aikana ydinaseista on tullut jo ihan arkipäiväisiä. Ydinasepeloitekin nielaistiin kuin väärä raha, yhtä kevyesti kuin aiemmin laittomat naton kanssa tehdyt kumppanuus- ja isäntämaasopimukset.

Edes pikainen Natosopimus ei juuttunut kansan tai valtamedian pörssikurkkuun. Valtamedia ei nikotellut, eikä hikannut, päinvastoin ydinasepelote tuli kuin uusi vapahtaja, jonka eteen nyt lankevat sekä rikkaat, että köyhät, niin ateistit, kuin uskovaiset. 

Tämä nykyinen hulluus? 

Mitä on tämä nykyinen megalomaaninen sotahulluus? Emme vieläkään tajua, että ydinsota on viimeinen taistelu. Kysymys on elämästä ja kuolemasta, koko biosfäärin lopusta, itsemurhasta? Olisiko aika vihdoinkin kyseenalaistaa vuosituhantisten päättymättömien sotien oikeutus ja sen huipentumana nykyinen ydinaseterrori? 

 Onneksi ydinaseet ovat jo laittomia

Voimme olla valtavan kiitollisia niille uskollisille ja jo vuosia toimineille kansalaisjärjestöille, jotka virallisen valtapolitiikan varjoissa saivat mm. ydinaseiden kieltosopimuksen vihdoin maaliin muutama vuosi sitten. Ydinaseet ovat nyt laittomia. Selvää, että myös Suomea sitova Naton ydinpelote on jo laiton. 
Olen varma, että enemmistö suomalaisista on rehellisiä ja lainkuuliaisia rauhaa rakentavia kansalaisia. - Miten ratkaista laittomasti toimivan eduskunnan ja kansavaltaisuuden ristiriita? Suomi on Ukrainan tavoin johdettu sotatoimien eturintamaan ja suurvaltojen pelinappulaksi kansalta mitään kysymättä. 

Tuhkasta nousee uusi Fenix

Silmien ja korvien aukipitäminen näinä julmina aikoina vaatii valtavasti rohkeutta, kun musta on muuttunut valkoiseseksi ja päinvastoin. 
Elämme valtavaa kulttuurihistoriallista murrosta. Entinen maailma luhistuu silmiemme edessä. Entinen ajattelu ei enää päde, eikä mitkään vanhat instituutiot toimi.  Mitään nykyisiä ongelmiamme ei enää ratkaista entisellä ajattelulla. Tässä hullunmyllyssä punnitaan nyt arvot. Kaikki se, mikä ei perustu totuuteen ja oikeuteen tulee häviämään. Ihminen ei ole pelkkä peto, vaan eettinen ja moraalinen olento, jonka olemassaolo ja jatkuvuus riippuu ensisijaisesti henkisestä kehityksestä osana tietoisuuden evoluutiota.

Nyt halutaan opetella ydinaseiden käyttöä? Mutta ennen kuin ruvetaan harjoittelemaan, pitäisikö ensin kertoa ydinsodan seurauksista, koko biosfäärin tuhoavasta ydintalvesta? Pitäisikö ydinasetehtailu ja joukkotuhoaseet kiireesti kriminalisoida rikoksena ihmisyyttä vastaan? Vielä on mahdollisuus vaikuttaa, jos olemme hereillä?

Jotkut ydinterroristit haluavat vielä rakentaa lisää ydinaseita, harjoitella ja valmistautua viimeiseen taisteluun. Vanhemmat ja viisaammat ymmärtävät jo, että harjoittelu on liian myöhäistä. Aika on loppu, ajan henki paljastaa nykyisen sotahulluuden katastrofaaliset mittasuhteet ja pakottaa koko ihmiskunnan heräämään nykyisestä itsetuhokäyttäytymisestä, jossa ei enää ole voittajia. 

Hyvää päivää!
On hirmuinen shokki kuulla syyntakeettoman puolustusvaliokunnan lainahöyhenisten jäsenten  aivopesun tuloksena maan  valmistautuminen jo ydinaseharjoitteluun!?

 

Yle Uutiset Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50931793

kolumni julkaistu MV:ssä/