Pelastakaa Suomen valtio keinottelijoilta

Juha Sipilän hallitus vetää viimeisiään.

Asiantuntijat ovat antaneet ruusuja työllisyyden parantamisesta ja risuja veroalennuksista noususuhdanteessa. Köyhyysraportti on muistuttanut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana, eli myös edeltävän hallituksen kaudella eriarvoisuus on entisestään kasvanut. Maan jakaantuminen on pahentunut.

Yritysjohtajana Sipilä on johtanut maata kuin yritystä. Lupauksensa mukaan Sipilä laittoi taseet töihin, mutta unohti, ettei valtiota voi hoitaa kuin tytäryhtiötä.

Oy Suomi ab:ssä Sipilä ryhtyi ponnekkaasti käyttämään diktatoorista talousvaltaa.

Ensi töiksi Sipilä perusti Vake Oy:n loppukesällä 2016 2500 euron osakepääomalla, jolla se se sai Kauppalehden laskelmien mukaan hallintaansa 2,5 miljardin euron varat yksityiseen kassaan ja syrjäytti eduskunnan päätösvaltaan kuuluvat valtionomaisuusmiljardit itsellleen. Valtio sai vuosina 2007-2015 yhtiöistään osinkotuloja sekä pääomanpalautuksia noin 10,5 miljardia euroa ja osakkeiden myyntituloja 4,6 miljardia euroa. Mm. ilmastomuutoksen torjuntaan tarkoitetut päästökauppatulot siirrettiin budjetin vajeen paikkaukseen.

EU – Suomen kepulihallitukset ovat olleet toinen toistaan katalampia.

Pääministeri Matti Vanhanen vetäisi hihasta 3 kpl esteellisesti valmisteltuja ydinvoimalahankkeita. 

Onneksi pokka ei pitänyt loppuun asti ja Vanhanen hyppäsi pestistä kesken kaiken.

Sipilän hallituksen ”pannaan taseet töihin” – Metsähallituksen yhtiöittäminen ilman lausuntokierroksia jää Suomen poliittisen historiaan pohjanoteerauksena. 

1/3 Suomen pinta-alasta ja vesistä muutettiin yhtiöksi huolimatta 130 000 nimeä keränneestä vastustajien adressista.

Mikä on valtio ?

Valtio koostuu maa-alueesta, siinä asuvista kansalaisista, kansan valitsemasta julkishallinnosta ja perustuslaista. Suomen eu-valtiota on ajettu alas ulkomaisten pääomasijoittajien eduksi jo pari- kolmekymmentä vuotta : maat on yhtiöitetty ja myytävissä kelle tahansa, niin kuin myös suurin osa julkistaloutta.

Sote – uudistus taisi jäädä Sipilältä loppumetreille. Joka tapauksessa soten jo tehdyt kuntien ratkaisut ja investoinnit ovat aiheuttaneet valtavat sotkut. 

Seuraavalla eduskunnalla on edessään totuus : - ylikansallisen pörssikeinottelun hinta on kansantalouden kestävyysvaje, paheneva velkakierre ja kovat ajat.

Metsähallituksen yhtiöittäminen

Metsähallituksen yhtiöittäminen oli puhtaasti poliittinen ja äärioikeistolaisten kansanedustajien tahtotila.

Eu ei sitä vaatinut.  Sen sijaan kokoomus, keskusta, kristilliset ja perussuomalaiset taklasivat Suomen

valtion yhteisen kansallisvarallisuuden yksityiseksi yritykseksi, jolla ei enää ole parlamentaarista kontrollia.

Seuraavassa linkissä / 

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=29&vuosi=2016

on eduskunnan äänestysluettelo / 108 kyllä – 64 ei ääntä Metsähallituksen yhtiöittämisestä.

Kuntien ja valtion yhtiöitä, entistä kansallisvarallisuutta ei koske julkisuuslaki.

Metsähallituksen yhtiöittämiseen lisättiin tosin ponsi :

"[P]äätös, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaisi olemasta yhtiön ainoa omistaja tai luopuisi enemmistöstään yhtiössä, edellyttää eduskunnan suostumusta."  (HE 132/2015 vp)

On selvää, ettei laittomaan euroedustukseen  ole luottamista. 

Kansinväliset pääomasijoittajat ovat jo rajoituksetta rohmunneet maaperän rikkauksia ja julkistalouden perusinfraa. Kaikki se, mikä on yhtiöitetty, on myytävissä.

Julkistalouden bisnestä ei suojaa edes julkisuuslaki. 

Yhtiöittämisen jälkeen eduskunta on tekemässä itsensä tarpeettomaksi koko budjettivallasta.

Myöhäistä on hiiren haukotella, kun on jo kissan suussa ?

Metsähallituksen yhtiöittämisen jälkeen suomalaiset metsurit ovat jo saaneet väistyä ulkomaisen halpatyön tieltä. Uusi metsälaki mahdollistaa myös entistä nuorempien ja keskenkasvuisten taimikoiden parturoinnin.

Mikään media ei ole hiiskahtanutkaan metsähallituksen yhtiöittämisen tuloutuksesta Suomen valtiolle.

Kuka tai mikä taho oli arvioinut kolmasosan Suomen pinta-alasta euroina ?

Eduskuntavaalit on taas tulossa.

Lasten kaltoin kohtelu ja turvapaikan hakijoiden palautukset ovat nousseet kuumaksi keskusteluksi.

Pääministeri Sipilä tuomitsee lasten raiskaukset, samoin kuin muutkin puolueet, samalla kun nämä eduskunnan maan isät ja äidit ovat jo raiskanneet isänmaan ja vaarantaneet tulevien sukupolvien osallisuuden kansalaisina omassa maassaan.

Kotimaa, oma maa on Pyhä.

Kunnioitan venäläisten suurta maaemon rakkautta. 

Venäjä ei myy maitaan, niin kuin Suomi.

Valtio ilman maanomistuksen suvereniteettia, yhteistä kansallisvarallisuutta ja julkishallintoa ei ole itsenäinen kansankoti.

Yksityisellä omistusoikeudella on perustuslain suoja.

Entäs kun ylikansallisella eurolla ei ole kunniaa ja isänmaata ?

Taas pitäisi hankkia hävittäjiä 10 miljardilla puolustamaan maata, kun samaan aikaan maat metsät  on jo myynnissä ja koko kansakunta vaihdettavissa ulkomaiseen halpatyövoimaan ?

Suomen suurin yksityinen maanomistaja on UPM.

Se on monikansallinen metsäjätti, monessa kehitysmaassa jo kirosana. Entäs meillä ?

Suomessa UPM omistaa 640 000 hehtaaria maata.

UPM:llä on 90 000 osakkeenomistajaa 33 eri maassa.

Vähän aikaa sitten UPM myi yli 21 000 hehtaaria pääosin Kainuussa sijaitsevia metsiään United Bankersin metsärahastolle sekä UB Nordic Forest Fundille..

https://www.metsalehti.fi/uutiset/upm-myy-21-000-hehtaaria-united-bankers-rahastoille/

Laittoman EU- liittymispäätöksen jälkeen Suomen valtion hävittämistemput ovat jo loppusuoralla ja edessä on valtava sotku jo yksityistetyn julkistalouden pääomien kansallistamisessa.

Ranskan keltaliivit ovat jo haastaneet koko Euroopan demokraattisten pelisääntöjen palauttamiseen.

Edessä Metsähallituslain kumoaminen

 Saana Katila teki Kansalaisaloitteen heti Sipilän metsähallituslain käsittelyn jälkeen ja vaati kansanäänestyksen järjestämistä uuden metsähallituslain kumoamiseksi /  https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986 

Kansalaisaloitteen perusteluita :

KANSALLISOMAISUUDEN HÄVITTÄMINEN

Valtion maita on myyty tällä vuosikymmenellä hurjaa vauhtia. Metsähallituksen vuotuinen myynti oli tuhannen tai parin tuhannen hehtaarin paikkeilla vuoteen 2011 saakka, jolloin Kataisen hallitus käynnisti massiivisen luonto-omaisuuden myynnin. 

Täyttääkseen ylimitoitetut tuottovaatimukset Metsähallitus myi valtion maita enimmillään lähes 10 000 hehtaaria vuodessa. Vuonna 2013 Metsähallitus tuloutti valtiolle 130 miljoonaa euroa, kun vuosina 2000–2002 vaadittu tuloutus oli noin 45 miljoonaa euroa. 

Vuonna 2015 Metsähallitus myi maata reilut 7 000 hehtaaria. Lähitulevaisuuden myyntinäkymät ratkeavat alkukesästä, kun Sipilän hallitus tekee Metsähallitusta koskevan omistajapoliittisen linjauksensa. 

Metsähallituksen osittaisen yhtiöittämisen on pelätty kiihdyttävän kansallisomaisuuden yksityistämistä. Arvokkaiden luontoalueiden tai tuottavien metsätalousmaiden myynti vuotuisten tuottovaatimusten täyttämiseksi on lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa. 

Ylimitoitetut tulostavoitteet kannustavat Metsähallitusta myös hakkuisiin alueilla, jotka ovat merkittäviä luontoarvoiltaan tai paikallisten elinkeinojen kannalta, sekä esimerkiksi vuokraamaan kiistanalaisia alueita tuulivoimakäyttöön. 

Tiedossa on, että Metsähallitus havittelee uusia voimaloita Lappiin sekä merialueille, jotka siirtyivät uuden metsähallituslain ja nk. kolmannen taseen myötä osakeyhtiön hallintaan. 

Uudella metsätalousosakeyhtiöllä on yksinoikeus harjoittaa metsätaloutta valtion mailla. Yhtiötä koskevassa laissa on kirjaus ”valtion kokonaan omistama”. Näin ollen yhtiön tai sen osan myynti vaatisi eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen sekä eduskunnan antaman myyntivaltuutuksen. 


LAKIUUDISTUKSELLA EI YLEISTÄ HYVÄKSYNTÄÄ 

Pysäytetään metsähallituslaki -adressi teki näkyväksi, kuinka laajasti suomalaiset vastustavat Metsähallituksen organisaatiomuutosta nyt esitetyssä muodossa yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen. Eduskunnalle luovutettu nettiadressi keräsi noin 130 000 allekirjoitusta 26.2.–16.3.2016. 

Uusi metsähallituslaki ei turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta piti varsin erikoisena, että lakitekstistä oli poistettu aiemmissa versioissa olleet säännökset saamelaisten oikeuksista. Hallituksen ratkaisu poikkesi viime vuosien linjasta: saamelaisten oikeuksista on säädetty mm. kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaeissa. 

Maa- ja metsätalousvaliokunta ei palauttanut ko. säännöksiä lakiin perustuslakivaliokunnan kannasta huolimatta. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti 22.3.2016 Suomea huomioimaan saamelaisten oikeudet metsähallitusuudistuksessa. Kehotus ei johtanut toimenpiteisiin. 


METSÄHALLITUSLAKI ON HÄPEÄKSI LAINSÄÄDÄNTÖTYÖLLE 

Hallinto-oikeuden professori OTT Olli Mäenpää suomi uuden metsähallituslain valmistelua perustuslakivaliokunnalle 5.2.2016 antamassaan lausunnossa: 

”Lakiesityksen perustelujen kannalta voidaan kuitenkin todeta, että yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät saa tukea EU:n tai kansallisesta kilpailuoikeudesta eivätkä myöskään EU:n komission arvioista, jotka koskevat valtion liikelaitosten asemaa ja toimintaa. [...] Metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu hallituksen esityksen perustelussa, vaikka niitä oli esillä lain valmisteluvaiheessa. Tältä osin voidaan kiinnittää huomiota lainvalmistelun laadullisiin perusvaatimuksiin. Perustuslakivaliokunta on vastikään pitänyt erityisen huolestuttavana sitä, että puutteellisesti valmisteltujen lakiesitysten joukossa on yhteiskunnallisesti merkittäviä lakihankkeita, jotka on tuotu eduskuntaan ilman, että niihin on ehditty tehdä esimerkiksi kunnollisia vaikutusarvioita (PeVM 8/2015 vp). Vastaava arvio voitaneen kohdistaa merkittävien organisatoristen uudistusten perustelujen paikkansapitävyyteen ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen arviointiin lakiesityksen perusteluja laadittaessa.” 

Hallituksen mukaan uudella lailla oli tulenpalava kiire, koska EU:n hankintadirektiivi oli astumassa voimaan 18.4.2016. Meppi Merja Kyllönen esitti kirjallisen kysymyksen EU:n kilpailukomissaarille mm. Metsähallituksen organisaatiomuodosta ja hankintadirektiivistä. Margrethe Vestager antoi vastauksensa 1.4.2016: 

”Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen. EU:n julkisia hankintoja koskevat säännöt eivät yleensä edellytä jäsenvaltioilta julkisten palvelujen tarjoamista tietyllä tavalla. Sääntöjä on sovellettava ainoastaan silloin, kun kansalliset hankintaviranomaiset tai yhteisöt päättävät tarjota kyseisiä palveluja hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten kautta.” 


SALAILU LEIMASI VALMISTELUA JA KÄSITTELYÄ 

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uuden metsähallituslain pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla. Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä. 

Salaillen valmisteltu lakiesitys oli tarkoitus viedä eduskuntaan ilman lausuntokierrosta, mikä olisi ollut todella poikkeuksellinen menettely yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Aikataulu oli kohtuuton lausunnonantajille. 

Saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat tahot pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti: 

Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto 

Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta. 

JÄÄRÄPÄISESTI RUNNOTTU LAKI 

Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain piittaamatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista. 

Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten kansanedustajat hyväksyivät uuden metsähallituslain ratkaisevassa äänestyksessä 29.3.2016. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 8.4.2016. 

Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely olivat häpeäksi lainsäädäntötyölle. Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain toteutuminen rapauttaa luottamusta edustukselliseen demokratiaamme. Kansanäänestyksen järjestäminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen palauttaisi osan menetetystä luottamuksesta.

Kiitos Saana !

Sipilän metsähallituksen yhtiöittäminen ja nykyisen yhtiön kansallistaminen olisi eräs keskeisimpiä eduskuntavaalikysymyksiä !?

Kun valtion omistama kansallisvarallisuus, 1/3 Suomen maapinta-alasta yhtiöitetään yksinkertaisella 108 – 64 äänen enemmistöllä ilman lausuntokierroksia äärioikeiston eduksi, on mielestäni kyseessä räikeä valtion maaomaisuuden hävittäminen, mikä on ensisijaisesti perustuslakikysymys; - maan hävittäminen on valtiopetos.

Ilman Perustuslakituomioistuinta Suomesta puuttuu kaikki oikeusvaltion periaatteet.

Uusi eduskunta saa keväällä myös ”avohakkuut historiaan”- kansalaisaloitteen.

Asiantuntijat kyseenalaistavat myös jo Lukesin hiilinielujen laskentatavat.

Kestävä hakkuu on paljon pienempi kuin Sipilän hurmoksellisessa biotalousohjelmassa. Hiilinielukeskustelussa on

kokonaan on unohdettu myös metsien monimuotoisuuden uhanalaistumisen kiihtyminen..

Hyvä muistaa, että Demarit, Vihreät ja Vasemmisto vastustivat Metsähallituksen yhtiöittämistä.

Nyt noilta puolueilta on ensimmäiseksi vaadittava nopeita toimenpiteitä Sipilän tytäryhtiöitten purkamisohjelmiin kansallisvarallisuuden palauttamiseksi ja tuloerojen tasaamiseksi.

Toivottavasti kansalaisten huoli Suomen puolustamisesta siirtyy pikaisesti uusiin eduskuntavaaliteemoihin  ?

Lunta- kuin valkoista unta ?

.

Tähtiliikettä eduskuntaan

Kevään eduskuntavaalit on jälleen pääministerivaalit.

Kansanvalta oli, tuli ja meni:

- puoluevalta selätti kansanvallan jo 60-luvulla, kun puoluetuella ryhdyttiin varmistamaan sääty-yhteiskunnassa syntyneitten   puolueitten ikuisuusvaltaa.

Sen jälkeen äänikynnystä on nostettu, ettei harvainvalta vaarannu.

Puoluetuki maksetaan edelleen vain eduskuntapuolueille.  Uudet tulokkaat syrjäytetään tasa-arvoisista osallistumismahdollisuuksista,

valtamedian tuesta ja näkyvyydestä.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Kansalaisella on enää arvoa ainoastaan vaalikopissa. Edes äänestys ei enää muuta mitään.

2019 Suomen kansa on syvästi jakaantunut ja muuttunut luokkayhteiskunnaksi.

Köyhyysvahti 2018 selvitti luotettavasti, että lähes 900 000 ihmistä Suomessa elää köyhyydessä tai syrjäytymisvaarassa.

Samaan aikaan pääministeri Sipilän hallitusohjelma ”pannaan taseet töihin”, kikysopimukset ja työttömien aktiivimallin hehkutus on pudottanut kepun kannatuksen pohjalukemiin. Silmänkääntötempuilla ei pitkälle pötkitä, kun talous kasvaa kuihtuessaan.

Olen ollut perustamassa Vapaan Suomen Liittoa 1995 laittoman EU-liittymissopimuksen jälkeen Jyväskylässä.  Nimen muutoksen jälkeen olen ollut Itsenäisyyspuoleen kansanedustajaehdokas ja myös eurovaaliehdokas.

Entäs nyt ?

Itsenäisyyspuolueen pj. Antti Pesosen poismenon jälkeen IPU alkoi rakoilla. 

Entiset vapaaehtoistyön ja hatun nostolla ansioituneet konkarit ovat siirtyneet muualle.

Työ Suomen ja pienen ihmisen puolesta jatkuu eu:n suuryhtiöiden ja nopean julkistaloudellisen infrastruktuurin yksityistämisbuumin paineessa.

Tein pienen soittokierroksen vanhoille kavereille liittyen tuleviin vaaleihin.

IPUn väki on siirtynyt persuihin, sillä oli vankka kannattajakunta Väyrysen kansalaispuolueessa ja nyt Väyrysen seitsemän tähden liikkeessä. 

Paavo Väyrynen julkisti pari päivää sitten 70 tähtiliikkeen kansanedustajaehdokasta eri puolella Suomea.

Seitsemän tähden liikkeen tahdista on luotu selvät tavoitteet.

Liike on ensisijaisesti kansanliike. 

Ehdokkaiden ei ole edellytetty liittyvän, eivätkä he voikaan liittyä Tähtiliikkeen jäseneksi, mutta heidän on toivottu liittyvän kannatusjäseneksi. Ehdokkaiden on ollut sitouduttava liittymään Tähtiliikkeen eduskuntaryhmään.

Ehdokkaaksi valitut ovat sitoutuneet ajamaan Tähtiliikkeen keskeisiä tavoitteita:

* puolustamaan Suomen itsenäisyyttä vastustamalla hallitsematonta       globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä,

* puolustamaan Suomen puolueettomuutta vastustamalla Suomen   sotilaallista liittoutumista sekä suoran Nato-jäsenyyden kautta, että
  kehittämällä Euroopan unionia sotilasliitoksi,
* kannattamaan hallittua siirtolaisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa,
* taistelemaan köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon toteuttamiseksi           kaikkialla,
* vahvistamaan sekä maaseudun ja maakuntien elinvoimaa  että, suurkaupunkien asukkaiden hyvinvointia vastustamalla keskittävää
  metropolipolitiikkaa.

Kiitos Paavo Väyryselle !

Mutta,

onko Paavo auttamattomasti jälkijunassa ?

- Itsenäisyys on jo mennyt: oma raha, keskuspankki, talouspolitiikka ja päätösvalta on Brysselissä.

80 % lainsäädännöstä tulee EUsta.

- Entäs puolueettomuus ?

Puolueettomuus meni jo laittoman EU- liittymissopimuksen yhteydessä. 

EUlla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaikka asiaa pimitetään. 

Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus on valtiopetos Suomen perustuslain mukaan, mutta komppaa EUn yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, joka on entistä epävarmempaa, kun Trumpin poikkoilu Nato-liittolaistensa kanssa Euroopassa on edelleen arvailujen varassa ja koko EU natisee jo liitoksistaan.

- Entäs muut tavoitteet hallitusta siirtolaisuudesta, köyhyyden poistamisesta, keskittävästä metropolitiikasta ?

Mitkä ovat keinot Väyrysen tavotteiden toteuttamiseksi ?

Toistaiseksi Väyrysen tavoitteet on hyväksi havaittu myös ipulaisen näkökulmasta,

mutta tarvitaan, myös lihaa luitten päälle.

On valtavan tärkeää muistaa ja tietää, mitä tapahtui laittoman EU-liittymispäätöksen jälkeen,  - koko Suomen yhteinen kansallisvarallisuus inventoitiin, yhtiöitettiin ja yksityistettiin. 

Sen jälkeen valtion omistusta on myyty suoraan ulkomaisille ja kotimaisille pääomasijoittajille ja kansantalouden verotuspohja on hävitetty  yksityisten keinottelijoiden miljardivoitoiksi veronmaksajien pussista.

Suomen kansantalouden tasapainoa ja verotuspohjaa hyvinvointipalveluihin on kurottu umpeen velanotolla:

Valtion velka ryöpsähti vuoden 1995 5 miljardista nykyiseen 105 miljardiin.

Sen lisäksi piilossa lisävelkoina ovat valtion takaukset, yhteensä n. 51 miljardia.

Kuntien velat n. 50 miljardia.

Yksityisten kotitalouksien velat 120 miljardia.

Entäs kun korot nousevat ?

Samaan aikaan maailman valuuttarahasto IMF on arvioinut kaikkien globaalisti toimivien yhteisöjen kokonaisvelan määräksi n. 160 000 miljardia euroa.

Suomi, euroalue, usa ja koko maailma on tappiin asti velkaantunut.

Kuka tätä velkamäärää hallitsee ?

Tavallisella poliitikolla, tai valtamedialla ei ole aavistustakaan nykyisestä globaalista pienestä valtaeliitistä, joka omistaa ristiin koko maailman varallisuuden.

Globaalikapitalismissa ylikansallisista yksityispankeista on tullut talouksien ammattitappajia ja ne ovat syypäitä armottomaan köyhyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan maailman 26 rikkaimman omaisuus on samansuuruinen kuin köyhimmän puolikkaan.

On kaksi tapaa valloittaa ja orjuuttaa koko maailma, yksi miekalla ja toinen velalla.

Jo pari sataa vuotta sitten Amschel Rothscild ( 1744 -1826 ) oivalsi: ”antakaa minulle valtion rahan painamisoikeus, niin ei ole väliä kuka säätää sen lait”

Rahan painamisoikeus on luovutettu yksityispankeille, jotka luovat velkaa muutaman sekunnin tilisiirroilla, ilman tuotantokustannuksia ja poliittista kontrollia.

Rahan määrä globaalikapitalismissa on rajaton. Sillä ei ole mitään yhteyttä reaalitalouden rajoihin.  Ei väliä kuinka nopeasti maapallon luonnonvarat loppuvat tai ilmasto on pilalla.

Suomen ja koko maailman poliittinen järjestelmä on umpikujassa.

Toistaiseksi ei ole keinoja nykyisen globaalin yksityisen pankkiterrorismin taltuttamiseksi.

Ensimmäinen askel kohti tasapainoa on palauttaa kansallinen itsehallinto; - oman keskuspankin varmistaminen; oma raha, itsenäinen päätösvalta ja jo yksityistetyn julkisen infrastruktuurin kansallistaminen tuloerojen tasaamiseksi. 

Edessämme on valtava uudelleenrakennus globaalikapitalistisen pankkiterrorin jäljiltä.

Taitaa Marxin ajatukset olla uudelleen entistä ajankohtaisempia ?

Suomea kannattaa puolustaa.

Koko laiton EU-eduskunta kierrätykseen !

Suomen tähdet

Vuodenvaihteen jälkeen iltapäivän sinetessä lumoavan kauniin Tyyppälän talvikuusikon kävelytie yllätti. Lumisella rinteellä hyppeli 3 metsäkaurista sauvakävelijää säikähtäen.

Pysähdyin ja jäin odottamaan.

Se kannatti.

Hetken kuluttua kauriit ilmestyivät uudelleen n. 70 metrin päähän ja jäivät ryhmänä paikalleen.  Katselimme toisiamme ja sitten intuitio heräsi.

Kaikki aurinkojumalat ovat syntyneet ja tulevat syntymään Kauriin merkissä.

Myös Jeesus syntyi Kauriissa.

Planetaarinen Kristusprinsiippi syntyy joka vuosi Talvipäivänseisauksessa.  Oinaasta Kevätpäivän tasauksesta on kuljettu yhdeksän kuukautta.

2019 Uusi henkinen valo on taas syntynyt ?

Tiibetiläisen, esoteerisen astrologin mukaan omaa kansakuntaamme Suomea hallitsee nousu-Kauris.

Kansakuntien keskuudessa nousu-Kauris on vihityn, korkeamman tietoisuuden merkki Lain noudattamisessa

ja henkisten lakien vaalimisessa.

Kaurista hallitsee Saturnus.

Suomen kansaa odottaa kovat oppiläksyt ja tinkimättömät velvollisuudet, mutta myös suurin mysteereistä, okkulttinen Ajan ja Paikan Meren ylittäminen; - vapautuminen ja vapauttaminen aineen kahleista.

Saturnus on Karman herra, joka riisuu armottomasti kohtalon iskuina kaiken elämää kunnioittamattoman toiminnan pois. Vasta kaikkensa menettäneenä ja kohtalon moukaroimana kansakunta ja yksilö polvilleen nöyryytettynä alkaa oppia henkisen kehityksen askelmerkkien korkeampia universaaleja läksyjä.

Olemme tähtilapsia.

Tulemme tähdistä ja palaamme tähtiin.

Sarvipäinen Kauris symbolina edustaa korkeampaa manifestinoitunutta energiaa, kun Kauriin kahdesta sarvesta on tullut yksi. Kaksi sarvea kertoo dualistisesta maailmasta, yksisarvinen kaksinaisen maailman suuresta voitosta, jossa dualistisuus päättyy valon ja tietoisuuden lisääntyessä.

Yksisarvinen Kauris edustaa Runsauden Sarvea, josta kansakunnan ja yksilöitten sielurikkauksien energia virtaa ja manifestoituu ehtymättömästi maan päälle kaikkien yhteiseksi parhaaksi.

Kauris on mystisin eläinradan merkeistä.

Kaurista hallitseva Saturnus siivittää kansakuntamme vaativia oppiläksyjä.

Oma haltiaplaneettamme Venus suo kansallemme suurta siunausta.

Kun Venus tulee Kauriiseen, maa-elementin piiriin, tapahtuu vapautumisen syvimpiä mysteerejä.  Sekä Suomessa, että, kaikkialla maailmassa käydään nyt uusien valtakuntien synnytystuskia, kun entiset ja nykyiset yhteiskunnalliset, taloudelliset, poliittiset ja sotilaalliset instituutiot vetelevät viimeisiä henkäyksiään oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen synnytystuskissa.

Samaan aikaan äiti maassa tapahtuu valtavia muutoksia. Maapallon navat siirtyvät entistä nopeammin ja valon määrä lisääntyy. Ilmastomuutos panee uutta pontta ympäristön suojeluun ja edesauttaa uudenlaista yhteistyötä kansojen keskuudessa.

Ihmiskunnan, kansan ja kansojen kohtalo on kirjoitettu tähtiin.

Meistä jokainen inkarnoituu ryhmäsieluun, maahan ja kansaan, elämänkouluun, jossa on opeteltu ensisijaisesti materian muuttamisen lakeja ja suuret henkiset totuudet unohdettu.

Jossakin Jyväskylän metsikössä kauriit kirmaisevat, 

ne tulivat takaisin.

Olikohan tarkoitus muistuttaa Suomen tehtävästä maailman vapauttamiseksi rahan ja korruptoituneen vallankäytön kahleista ?

Oi

SU_OM_I 

Jyväskylä - Suomen Sparta

Aurinko 2019 ?

Unelmia, toivoa, uutta valoa ?

Jyväskylän talvi on huumaavan kaunis, valkoisen metsän lumo häikäisee..

Vuodenvaihteessa 30.12.18 Pertti Martiskainen Ksml:ssa harmitteli Jyväskylän ympäristön tilaa

 ja muistutti eurooppalaisesta luontopohjaisesta kaupunkisuunnittelusta :

Muutettuani Jyväskylään viitisen vuotta sitten tuttava toivotti minut tervetulleeksi Suomen Spartaan. Pidin sitä vitsinä. Hymy on hyytynyt. Kaupungin tärkeimmässä puistossa Harjulla halutaan harrastaa aina uusia urheilulajeja entisten lisäksi, vaikka muutaman kilometrin päässä ovat Laajavuori ja Killeri, ja aivan lähelle Hippokselle on olemassa valtavat suunnitelmat. 
Kommentoin Perttiä:

Kiitos Pertti !

Olet niiden tuhansien suuttuneiden, vihastuneiden ja traumatisoituneitten kaupunkilaisten äänitorvi,

jotka ovat heränneet kaupunkiympäristönsä systemaattiseen ja silmittömään tuhoamiseen.

Kun 1987 menin vihreänä Jyväskylän valtuustoon, ensimmäinen valtuustoaloite oli maisema-arkkitehdin hankkiminen kaupunkiin pelastamaan vihreää kaupunkiympäristöä.

Nyt näitä ko. arkkitehteja taitaa olla jo kolme, kun kaikki kaupungin lähipuistot, pikku metsiköt, kadunvarret ja keskustan viheralueet on joko avohakattu, äärimmilleen harvennettu ja raiskattu Metsä – Groupin pystyhakkuilla. Yhtiön motokuskit ovat syrjäyttäneet maisemoijat ja kaupungin puistopuolen viranomaiset.

Rakennus- ja maankäyttölain 128§ edellyttää, että kun asemakaava-alueella tehdään maisemaa muuttavia toimenpiteitä tai puunkaatoa, tarvitaan maisematyölupa.

Jyväskylässä ei muisteta laillisuuden vaatimuksia.

Jo vuosia sitten kaupungin rakennelautakunta delegoi puunkaadon kaupungin metsäpuolelle, jota kukaan kaupungin omista viranomaisista ei valvo. Valtuustolla ei ole enää edes valtaa puuttua kaupungin puukauppaan, jota tehdään muutaman virkamiehen vastuulla.

Kun samaan aikaan kaupungin kaavoitus on pihalla kuin lumiukko kaupungin viherrakentamisesta ja viihtyisän kaupunkiympäristön kriteereistä, on edessä entistä julmempaa kaupungin betonoimista.

Rakennus – ja ympäristölautakunnan yhdistäminen kaupunginjohtaja Koiviston toimesta on ollut karhunpalvelus kaupungille. Jälki on hirmuista. Selvää, että ylikuumentuneen rakennusbuumin vauhdissa meneillään on viimeisten vihreitten kaupunkiympäristöjen menettäminen.

Vastuu luonnosta ja ympäristöstä kuuluu kaikille – on kirjattu perustuslakiin.

Mikä on inhimillisen kaupunkisuunnittelun ja ihmisen mittakaava?

Asun Palokassa.

Palokka parturoitiin puista pari vuotta sitten.

Myös Palokasta tehtiin autio betoniviidakko.

Keskuskortteliin rakennettiin vanhusten palvelutalojen keskitysleiri keskelle vilkkainta risteystä, niin kuin Vaajakoskelle. Parkkipaikoista on huolehdittu. 

Entäs vanhusten pihapiiri ?

Kaavoittajan mielestä edes tiiviisti ahdetut vanhukset eivät tarvitse ympäristöä tai pihaa. Onhan heillä koti, betoniseinät ja valtava melu.

Kun Palokan K-kauppa paloi vierestä viime vuonna, paikalle suunnitellaan uutta entistä komeampaa kerrostaloa !

Eikö vihdoin olisi aika laittaa hihnat kiinni entistä tiiviimmältä kaupunkirakentamiselta ja Palokan keskustontille viihtyisä kaupunkipuisto pikkuisen torin viereen…

ps.

Pertti Martiskainen / Jyväskylä ei ymmärrä harjunsa arvoa Ksml 30.12.2018 / https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4-ei-ymm%C3%A4rr%C3%A4-Harjunsa-arvoa/1304772

Muutettuani Jyväskylään viitisen vuotta sitten tuttava toivotti minut tervetulleeksi Suomen Spartaan. Pidin sitä vitsinä.  Hymy on hyytynyt. Kaupungin tärkeimmässä puistossa Harjulla halutaan harrastaa aina uusia urheilulajeja entisten lisäksi, vaikka muutaman kilometrin päässä ovat Laajavuori ja Killeri, ja aivan lähelle Hippokselle on olemassa valtavat suunnitelmat.

KAIVATAAN toiminnallisuutta. Kävely, juokseminen, koiran ulkoilutus ja arkinen läpikulku eivät ole toimintaa.

Ei sitä ole maisemien, kaupunkielämän, puiden, kukkien, lintujen eikä jänisten katseleminen eikä puiston penkillä rupattelu. Eivät päiväkotilasten lähiluontoretket eikä kesäteatteri.

Toimintaa ei ole sekään, kun luonto puhdistaa ilmaa, vaimentaa autojen melua ja ylläpitää terveyttämme ja hyvinvointiamme.

Harjulla pitää saada ajaa taas jopa rallia, kun auton syöksyminen väkijoukkoon vuonna 1996 on jo päässyt unohtumaan.

Harju on kokenut brutaaleja hakkuita, joissa on kaadettu iso määrä täysin terveitä vanhoja mäntyjä. Niillä olisi ollut elinaikaa vielä ainakin 100–200 vuotta. Uudelle puusukupolvelle olisi ollut yllin kyllin tilaa ja valoa varttua harvapuustoisella Harjulla ilman hakkuitakin.

Länsirinteen uudella aukolla oli odotetut seuraukset: pusikoituminen ja siitä seuraava jokakesäinen risusavotta.

Tänä syksynä saimme ulkoilureitin varteen kampuksen ja stadionin väliin vielä maa-ainesläjänkin, jota hiekoittajat käyttävät varastonaan. Se palvelee laajoja alueita aina Viitaniemeä myöten.

Harju oli kuulemma ainoa mahdollinen paikka. Kestää kauan ennen kuin entisen hiekkavaraston rumat jäljet häviävät kesäteatterin alapuolelta.

Harjun yläpuolinen ilmakaan ei ole turvassa. Ehdotus gondolihissin rakentamiseksi ei liene tarkoitettu vitsiksi.

MONET EUROOPAN pääkaupungit kehittävät luontopohjaista kaupunkisuunnittelua.

Mutta Jyväskylä ei ymmärrä Harjun arvoa. Tutkimustieto luonnonmukaisemman kaupunkiympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ei ole tavoittanut virkamiehiä ja päättäjiä.

PROFESSORI Tari Haahtelan sanoin: luontoa pitää tuoda sinne, missä useimmat ihmiset nykyään asuvat: kaupunkiin. Monimuotoisessa kasvistossa elävä mikrobifauna suojaa allergioilta ja muilta autoimmuunijärjestelmän sairauksilta.

Ja kun menemme metsään tai puistometsään, verenpaine, syke ja stressihormonien eritys alkavat heti alentua ja mieliala kohota. Lihasjännitykset laukeavat.

Puistometsän terveysvaikutukset ovat tutkitusti parempia kuin rakennetun viheralueen tai puiston. Iso merkitys tässä on luonnonäänillä.

Luonnonmukaisuus säästää puistojen hoitokuluja, mutta vielä enemmän se vähentää sairauskuluja. Luonnonmukaisuus torjuu myös ilmastoriskejä ja vieraslajiuhkia.

Luonto kiittää...