lauantai 25. toukokuuta 2019

EU - vaalit 26.5.2019


Suomen EU-vaalipäivä on tänään.
Liput liehuvat, kun kansalaiset ympäri Eurooppaa vaihtavat äänensä näennäisdemokratiaan.
Samalla kun EU natisee liitoksissaan, uusia vaihtoehtoisia poliittisia tulokkaita piisaa.
Totalitaarisessa EU:n uusliberalistisessa globaalikapitalismissa jakolinja kulkee globalistien ja monenkirjavien EU-kriittisten kansallismielisten uusien ryhmittymien välillä.

Kansalaisten äänestyskäyttäytymistä ohjaavat vaalikoneet ovat tulleet jäädäkseen.
Ovatko vaalikoneet puolueettomia, vai taitavasti laadittuja silmänkääntötemppuja, joilla äänestyskäyttäytymistä ohjaillaan ?  
Läntinen valtamedia oli avainasemassa laittoman EU-liittymissopimuksen kätilonä.
Kuten muistetaan, EU- ei alkuaankaan ollut valtiosopimus, vaan Bilderberg-eliitin järjestösopimus.
Kun valtamedia on aloittanut massiivisen kampanjan valeuutisointia vastaan, ei se tässä hurskastelussaan  katso edes peiliin ?
Ihmisiä on helppo hallita, kun koko läntinen valtamedia on enää entistä harvempien omistuksessa.

Vaalipäivän kunniaksi postaan Jouko Miettisen ajatuksia Suomen eu-kannatuksen muodostumisesta :

EU:n kannatus Suomessa lähentelee Putinin kannatuslukuja, se on 56 %. 
Vastustajia on vain 13 %. Ero on huima muuhun Eurooppaan verrattuna. 
Maapallon onnellisin ja EU:n kuuliaisin kansa on aina onnehensa ja tsaarin, Ruotsin tai EU:n valtaan tyytynyt. Vain pieni tyytymätön joukko on vienyt kehitystä eteenpäin.
Alla on 17 vaaleihin liittyvää johdattelevaa kysymystä. Vaihtoehtojen puuttuessa ne eivät tee ehdokkaan valintaa helpommaksi, mutta auttavat sinua asemoimaan itsesi oikein mediahälyn sekavassa kentässä.

Pitäisikö Suomen toteuttaa kansalaisten tahto ja lopettaa Nato-yhteistyö? (Ei=0,K=1)

Onko Suomen etu osallistua EU:n yhteiseen puolustukseen (Ei=1, K=0), 
vai olla puolueeton? (Ei=0, K=1)

Pärjäisikö Suomi itsenäisenä yhtä hyvin kuin Islanti, Norja, Sveitsi, Britannia, Israel, Etelä-Korea..? (Ei=0,K=1)

Voisiko Suomi tehdä kansainvälistä yhteistyötä yllämainittujen valtioiden tavoin kuulumatta EU:hun? (Ei=0,K=1)

Onko Suomen eduskunnan toteutettava globaalia markkinaliberalistista ideologiaa? (Ei=1,K=0)

Onko kansallisomaisuus yksityistettävä ja myytävä sijoittajille? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että sisä-, ulko-, talous- ja puolustuspolitiikkaa johdetaan rajojemme ulkopuolelta? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen rahoitettava taloutensa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän lainoilla ja maksettava sille miljardikorkoja? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että euromaiden velat ovat yhteiset ja tukipaketit päätetään ohi eduskunnan? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu olla mukana muiden määräämissä kauppaboikoteissa? (Ei=1,K=0)

Auttaako EU:n kasvuun perustuva rahoitus- ja talousjärjestelmä ja vapaakauppa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa? (Ei=1,K=0)

Voisiko Suomi Itsenäisenä asettaa ilmasto- ja ympäristötulleja paikallisen tuotannon tukemiseen? (Ei=0,K=1)

Jäävätkö globaalit ilmasto- ja ympäristötavoitteet saavuttamatta, jos Suomi ei kuulu EU:hun? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että n. 80 % ja yhä suureneva osuus lainsäädännöstämme tulee EU:sta? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että EU:n lait ovat omiemme yläpuolella? (Ei=1,K=0)

Puhuuko media puolueettomasti yllä olevien kysymysten aiheista? (Ei=1,K=0)

Jos sait yli 8/17 pistettä, kuulut itsenäisesti ajattelevien EU-kriittisten ryhmään.



EU:n lippu syntyi Neisyt Marian, Jumalan synnyttäjän  sädekehästä.
Onko EU lasten ja nuorten asialla, vai onko lasten tulevaisuus, ilmasto ja luonnonvarat tuhoutumassa yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaan  kyltymättömään ahneuteen ?

EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta kertoo Pelastakaa Lasten tilastot Euroopan lapsiköyhyydestä ja valtavasta ja edelleen kiihtyvästä kansakuntien eriarvoistumisesta.

Kiihtyvä eriarvoistuminen kansakuntien sisällä jatkuu myös kansakuntien välillä.
Siellä missä eriarvoisuus ja lapsiköyhyys on suurta, EU-kriittisyys kärjistyy. 
Hyvänä esimerkkinä Englanti, jossa joka kolmas lapsi elää köyhyysrajan alapuolella.






tiistai 21. toukokuuta 2019

Avohakkuut pannaan



Taistelu metsistä Suomessa pahenee.
Ilmastomuutospaniikissa faktat hukkuvat, samalla kun uusia puunpolttolaitoksia ja sellutehtaita syntyy kuin sieniä sateella. Suomalainen puuhun perustuva biotalous on noussut ontuville puujaloille.
Olisiko aika pelastaa ilmasto ja kansantalous vientiteollisuuden päättömältä keppihevoselta ?

Avohakkuut pannaan

Metsien tehoviljelijät väittävät, että hoidetussa metsässä biomassaa ja sen tuotantoa on enemmän kuin luonnonmetsässä. Tehoviljelijän perspektiivi on 100 vuotta. Puu ei sen jälkeen mukamas enää kasva.
Tämän tehoviljelyolettamuksen seurauksena on unohdettu ja tuhottu luonnon monimuotoisuus ja eliölajit.

Suomalainen metsätalous on ollut vuosikymmeniä tehoviljelyn suljettu ja metsäteollisuuden ehdoilla toimiva
valtiovallan suojeluksessa oleva pyhä korporaatio. Talousmetsiä on uudistettu vuosittain avohakkuilla ja unohdettu luonnontalouden faktat.
Tehometsänhoitoon kuuluu harvennukset, joissa muutamille harvoille jätetään tilaa kasvaa nopeasti
suuremmiksi, jolloin koko ja kiintokuutiomäärä kasvaa. Tästä saadaan tehoviljelyn tuotto.

Entäs kun metsä jätetään harventamatta ja hoitamatta ?
Tehoviljelijän mielestä tällainen metsä on vajaatuottoinen.
Hoitamattomuus johtaa sekametsäisyyteen.
Kun luonto saa itse optimoida, kaikelle kasvulle otollinen tila tulee tehokkaasti käytetyksi.
Luonnon biomassan optimointi on paljon tehokkaampaa kuin ihmisen kymmenen – parinkymmenen vuoden välein tehty optimointi. Ts. riukumetsän kiintokuutiomäärä on samaa luokkaa tai jopa isompi kuin hoidetun metsän. Tosin riukuja kukaan ei edes laske kiintokuutioiksi, sillä relaskoopin  hahlossa ne jäävät liian pieniksi. Kuutioita on paljon, samoin kuin yli kymmenkertainen määrä runkoja.

Suomen metsät on jo hävitetty.
Suomen metsien keski-ikä on enää 50-60 vuotta ja Etelä-Suomessa n. 40 vuotta.
Jäljellä on tehometsätalouden parin kolmen puulajin puupeltoja, josta muu metsän elämä katoaa kiihtyvää vauhtia. Onneksi syvempi metsäkeskustelu on jo alkamassa ilmastomuutoksen ja hiilinielujen pakottamana.
Ilmastomuutoksen ja hiilinielujen viralliset totuudet perustuvat vieläkin puutteellisiin olettamuksiin.

Metsä on orgaanisen aineen tehdas. Puiden lehtien ja neulasten määrä on todennäköisesti metsän kasvun merkittävin tekijä.


Kun metsä uudistetaan avohakkuilla, sen tuotto on aluksi nolla, koska vihreys on vähissä.
Jatkuvassa kasvatuksessakin puuta syntyy monta kertaa enemmän.
Jatkuva kasvatus oli vuosikymmeniä täysin pannassa, koska metsäkoneet on suunniteltu avohakkuita varten. Mutta jatkuva kasvatuskaan ei vielä takaa metsiin riittävän lahopuun määrää.

Avohakkuissa metsän sisältämä hiili palautuu nopeasti ilmakehään.
IPCC ja metsäteollisuus eivät ole lainkaan huomioineet, että kun avohakkuita tehdään vanhaan metsään, niin metsän kyky ylläpitää biomassaa laskee sadoista tonneista per hehtaari kymmeniin tonneihin per hehtaari.
Se tarkoittaa, että metsästä pitäisi korjata sato 10 kertaa, ennen kuin voidaan räknätä metsän kaadon olevan hiilineutraali.
Jos verrataan puun hiilineutraalisuutta vaikka kivihiilen polttamiseen, se tarkoittaa, että esim. 40 vuoden välein tehtyjä kaatoja talousmetsässä tulisi hyödyntää vähintään 400 vuotta.
Maakaasun polttamisen vertailussa metsää pitäisi hyödyntää teollisesti tuhansia vuosia, ennen kuin se muuttuu hiilineutraaliksi.
Puusta jalostetut liikenteen biopolttoaineet ovat silmänkääntötemppu ja pahentavat ilmastomuutosta.
Hyvä muistaa, että Suomen pelloilla on 4-5 ydinvoimalan verran biokaasua ruokatuotantoa vaarantamatta.

Tehometsätalous ja tehomaatalous ovat maaperän biomassan ryöstökäyttöä seurauksista välittämättä.
Tiedetään, että musta multa ja pohjavedet ovat ehtymässä laajan tehomaatalouden seurauksena kaikkialla maailmassa.
Lannoitteet sekä metsässä, että pelloilla ovat myrkkyä maaperän orgaaniselle ainekselle. Vaikka ne hetkellisesti pelastavat satoja ja tuottoja, niin ne pitkällä aikavälillä pahentavat maaperän eroosiota.
On selvää, että myös Suomessa sadan vuoden tehoviljely ja hakkuut ovat tuhonneet maaperää ja maaperän kyky ylläpitää metsää laskee oleellisesti.
Jokainen taloudellisesti hyödynnetty puu vie ravinteita ja köyhdyttää koko metsän ekosysteemiä.

Entäs soitten metsittäminen ?
Turve kertyy satoja tai tuhansia vuosia ja se voi nostaa hiilen määrän pohjoisissakin luonnonmetsissä yli 300 tonniin per hehtaari. Kun vanha metsä turvemailla ojitetaan ja otetaan talousmetsäksi, niin turve alkaa saman tien hajoamaan ja vapauttamaan hiiltä. Hiilinielu voi pudota 300 tonnista 70 tonniin per hehtaari.

Suomi on jo hävittänyt metsänsä.
Kunnon rakennuspuuta on enää kansallispuistoissa.

Rakennuksissa puu säilyy ehkä keskimäärin 50 vuotta.
Sen sijaan luonnollisen loppunsa saanut puuvanhus voi elää jopa 1000 vuotta ja ja sen lahoaminen yli sata vuotta.
Ts., jopa rakennuksiin varastoituneen hiilen kierto on paljon nopeampaa kuin lahoamisen kautta tapahtuva hiilen kierto. Suurin osa rakennuspuiksi jätetystä biomassasta hajoaa nopeasti energian polttojätteeksi.

Talousmetsä uudistuu hakkuilla ja luonnonmetsä luonnon toimesta 
Talousmetsä sitoo hiiltä 25-50 tonnia per hehtaari.
Luonnon metsä sitoo hiiltä 200-300 tonnia per hehtaari.

Sademetsät ovat maapallon keuhkot.
Niillä on valtava merkitys tropiikissa ilman viilentäjänä. Puut haihduttavat vettä, johon tarvitaan paljon energiaa. Haihtumiseen kulunut energia kohoaa jopa kilometrien korkeuksiin, jossa se vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi. Pilvistä energia säteilee melko esteettä avaruuteen ja vesi sataa takaisin maahan.
Sademetsien hävitys nostaa lämpötilaa ja on osaltaan kiihdyttämässä ilmastomuutosta.

Onneksi nyt on syntymässä ympäristötietoisin sukupolvi.
Meidän vanhempien olisi hyvä herätä virtuaalitodellisuudesta ja palauttaa kadotettu luontoyhteys.




Onni yksillä - kesä kaikilla !



                               Kesä tuli !

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

UPM - pelastakaa edes juuret



Panu Kärkkäinen, UPM:n puumarkkinapäällikkö vastuutti metsänomistajia hoitamaan metsiään Ksml:ssa 4.5.  Hänen mielestään hoitamaton metsä on uhka:
Myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta parhaiten hiiltä sitovat terveet ja hoidetut metsät, jotka tuottavat samalla parhaan taloudellisen tuloksen. Kasvavat metsät ja niissä vaadittavat toimenpiteet tuottavat paikallisesti lisäksi työtä ja toimeentuloa.
Metsätilasta on otettava vastuu

Metsäteollisuuden mandraa on lobattu Suomessa jo vuosikymmeniä.
Kommentoin UPM:n puumarkkinapäällikön juttua ksmlssa:

Pelastakaa edes juuret !

UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. 
Yhtiö omistaa n. 600 000 metsähehtaaria. UPM on monikansallinen oligarkki 33 eri maassa ja sillä on n. 90 000 osakkeenomistajaa. Suurimmat oskkeenomistajat ovat pankkeja ja vakuutuslaitoksia ja muita sijoittajia sekä pörssikeinottelijoita, joiden jäljiltä Suomen metsät on jo hävitetty. 

Suomen metsien hävitys alkoi jo n. 100 vuotta sitten, kun puupeltojen lakisääteinen tehoviljely sai alkunsa.

Metsien elinkaari on 400 – 500 vuotta. Enää koko Suomen tehoviljeltyjen puupeltojen keski-ikä on n. 50-60 vuotta ja Etelä-Suomessa n. 40 vuotta.

Metsälajien ja eri metsätyyppien uhanalaisuus ja monimuotoisuus on vakavasti vaarantunut.
Tavallinen yksityinen metsänomistaja on ajettu torppariksi ja maanrakoon raakapuun tuottajaksi rikastuttamaan muutaman metsäjätin omistajakuntaa.
Vuosikymmeniä kaikki Suomen hallitukset ovat kumartaneet ja tukeneet miljardien yritystuilla ja veronmaksajien infrapanostuksilla kansallisia metsäoligarkkeja.

Metsät ja joka ikinen puuntaimi on inventoitu kartellisoituneen metsäteollisuuden tarpeisiin.
Suomen metsäteollisuus on saanut ydinvoimansa ja nopeat voittonsa ja haitta-arvot on jätetty surutta yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville.

Olisiko aika havahtua ?
UPM:n eukalyptussellu Urugyaissa ja muitten suomalaisyhtiöitten sademetsien raiskaus kiihdyttää ilmastomuutosta entisestään.  Metsien kaataminen selluksi ja biopolttoaineiksi on systemaattista ympäristön ja ilmaston tuhoamista !

Jätetään metsät rauhaan:
- täytetään Suomen kansainväliset sopimukset metsien ennallistamiseksi ja otetaan järki käteen.  Suomen pelloilla on 4-5 ydinvoimalan verran biopolttoainetta ruokatuotantoa vaarantamatta.

Viime vuonna UPM:n tulos kipusi ennätyksiin. Tulos reippaasti yli miljardin.
Entäs raiskiot tienvarsilla UPM:n jättitelaketjujen jäljiltä ?
Silmänkantamattomiin juurakkoja ?
UPM kaivaa puut juurineen, vaikka se mitä tapahtuu maassa, juuristossa, on metsäekosysteemin ja biodiversiteetin kannalta kaikkein oleellisinta.
Avohakkuut on kaikkein rankinta ympäristön tuhoamista.
Avohakkuilla ja sen jälkeen istutetuilla taimilla ei ole mitään tekemistä tuholaisia ja tauteja kestävän luonnotilaisen metsän syntymisessä.

“Avohakkuut historiaan” kansalaisadressi etenee pian eduskuntaan.
Kääntyykö historian lehti ?

UPM:n markkinapäällikölle luomumetsän kasvattaminen olisi iso haaste:
- Jätetään kannot maahan.
- Jätetään avohakkuu kesannolle, jolloin siihen kasvaa nopeasti pöheikkö.
Se, mikä kasvaa nopeasti, kuolee nopeasti. Vasta n. 30 vuoden jälkeen tilalle alkaa kasvaa varsinainen metsä. Pöheikkö on muodostanut risukkoa ja lahopuuta. Luontaisesti uudistuvat pikku taimet kirmaisevat iloisesti uuteen ympäristöä kunnioittavaan aikakauteen.

Luonnon oma metsän rytmi ja sen kiertokulku on äärimmäisen hidas.
Kun metsät kasvavat luonnontilaan, niitä ei harvenneta, eikä niihin kosketa. Tiheässä kasvavat rungot kasvavat hitaasti. Puuaineksesta tulee kovaa ja sään vaihteluja kestäviä laatupuita.

Puitten juuristot ovat metsäekosysteemin aivot.
Keski – ajalla luonnon viisaudesta muistuttavat naiset poltettiin roviolla.
Nykyisellä puupeltojen tehoviljelyllä ja niiden kasvatusmenetelmillä ei enää ole mitään yhteyttä luonnon ikiaikaiseen viisauteen !?

Arvoisa UPM 
Pelastakaa edes juuret !


Mykoritsat hoitelevat juurien aineenvaihduntaa.
Juuret hoitelevat myös yhteisöllisesti heikoimpia tovereitaan.
Puiden juuristot ovat tuhansia vuosia vanhoja. Nykytiede ei edes vielä ymmärrä ympäröivän luontomme neitseellistä, itse itsensä parantavaa mekanismia. Päinvastoin olemme sotkeneet koko luonnon pyhän järjestyksen : luonto ei kilpaile lajeja vähentämällä, vaan lajeja lisäämällä.

Tehometsätalous on jo tuhonnut Suomen metsät.
Nykyinen ylikansallinen vapaakauppa, globaalikapitalismi on mahdollistanut metsäjäteille maailmanlaajuisen ryöstötalouden.
Kun on riittävästi pääomia, mikä tahansa maa voidaan ostaa ja myydä ilman sotia.
On harmillista, ettei Suomessa, eikä missään muualla maailmassa ole vielä sellaista poliittista liikettä, saatikka talousjärjestelmää, joka perustuu luonnonvarojen kohtuulliseen käyttöön ja varmistaa tasapainon palauttamisen.

Suomen monikansallisilta metsäjäteiltä on turha toivoa globaalia vastuuta, koska sijoittajilla ei ole muuta motiivia kuin nopeat voitot.

Entäs poliittinen vastuu ?

Mikäli poliitikot aikovat sitoutua 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen, olisi tunnistettava käytössä olevat keinot ?
Satojen tuhansien yksityismetsien puun myyntiä on hyvin vaikea rajoittaa vapailla markkinoilla.
Poliitikkojen on silti mahdollista korottaa verotuksen myyntivoittoa, mutta samalla metsäyhtiöt pääsivät kuin koira veräjästä. Jo nyt metsäjätit ovat siirtyneet muualle ja kehitysmaitten eukalyptusviljelyyn.

Sellutehtaat sekä Suomessa, että muualla maailmassa kiihdyttävät ilmastomuutosta entisestään, sillä vessapaperin ja pehmopaperien hiili vapautuu heti.

Metsälaki mahdollistaisi uusia ohjausmenetelmiä kestävän ja monimuotoisen metsäluonnon ennallistamiseksi. Samalla pitäisi varmistaa rahoitus ja huomioida metsätuholaki.

Metsälaissa voisi ottaa kantaa kaadettavien puiden läpimittaan ja varmistaa, että myös jatkuvan kasvatuksen metsissä varmistetaan riittävä lahopuuaines.
Ehkä tärkein kannustin metsänomistajille olisi EU-tasoinen hiilivuokra ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta nämäkin mahdollisuudet ovat vain pään panemista pensaaseen, niin kauan kun maailman talousjärjestelmällä ei ole mitään yhteyttä luonnon kantokykyyn.
Suomalaisten tämän vuotinen ylikulutuspäivä oli, tuli ja meni jo 5.4.
Eduskunta on myöntänyt vuosikausia miljarditolkulla ilmastomuutosta kiihdyttäviä mustia tukia metsäteollisuudelle.