sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Euro on valtiopetos



Paikalla olivat muun muassa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen, korkeimman hallinto-oikeuden hallitusneuvos Pekka Hallberg ja Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas.

Koivisto oli Antti - Pekka Pietilän ( kirja : 
Pankkikriisin peitellyt paperit )
mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen oli äärimmäisen kiusaantunut.

Koiviston nuhtelu muutti tuomioiden linjaa: tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduksia ja velallisten vahingoksi.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.

Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt huomioida, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.

Pankkikriisi – kettu kanatarhassa ?

Kun pankkivalvojat, eduskunta ja oikeuslaitos olivat pankkien juoksupoikia markan tuhoamisoperaatiossa, eduskunta ei edes hoksannut avustavansa pankkeja miljardeilla.
Björn Wahlroos oli tomera pankkijoukkueen pelinrakentaja ketunhäntä kainalossa, joka nuoli kermat.  SYP ja sen johtokunnan jäsen Björn Wahlroos pelasivat pankkikriisin aikoihin montaa peliä yhtaikaa.


1990-luvun vaihteessa SYP kauppasi asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.


Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa.
Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.

Kupsis ?

Entäs pankkien asiakkaille myymät valuuttakoriluotot ?  Suurin osa oli vekseleitä
Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän.

Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi, perusteli juuri Björn Wahlroos arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Wahlroosilla oli myös ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot.

Hupsis !

Kun valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi, alkoi SYP kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen, - kukas muukaan kuin Wahlroos….

Kupsis ?

Entäs pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista ?
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden pankkien leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.

Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään. Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.

Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan.  
Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman alla ilman sen 
suurempaa huomiota.

Markan tuhoaminen on johtanut kansantalouden katastrofiin.
Mikä on se instanssi, joka vaatii, tutkii ja selvittää  pankkikriisin vastuunkantajat ?

Euro on valtiopetos  
Markan syrjäyttämisestä ei ole eduskunnan päätöstä
Valtiopetos ei vanhene koskaan

Ei kommentteja: