EI YDINHAUTOJA SUOMEN KALLIOPERÄÄN

Ydinvoimaloiden jäte on todennäköisesti vaarallisinta ihmiskunnan tuottamaa materiaalia. Tulitikkuaskillinen tuoretta ydinjätettä sekoitettuna koko Päijänteen vesimäärään riittäisi tekemään vedestä juomakelvotonta.

Kalevi Lystimäen visio (Ksml 27.2.) kehitteillä olevasta hybridivoimalasta jäteongelman ratkaisuun on mielenkiintoinen. Todellakin, turvallista ydinjätteen loppusijoitusta miljoonaksi vuodeksi etsitään kuumeisesti kaikkialla maailmassa.

Suomi, ainoana maana maailmassa, aikoo pakata ydinjätteen kuparikapseleihin, joiden Posiva olettaa kestävän vähintään 100 000 vuotta. Kuitenkin kuparin korroosio voi tapahtua jopa tuhatkertaisella nopeudella, sadoissa vuosissa.
Uusien ydinreaktorimallien, muun muassa. Olkiluotoon rakenteilla olevan EPR -ydinreaktorin käytetty polttoaine on radioaktiivisempaa ja vapautuu ympäristöön huomattavasti helpommin kuin nykyisten ydinreaktorien jäte. EPR-reaktori on suunniteltu MOX -polttoainetta varten. Tämä aiheuttaa ympäristölle ja ihmisille jopa seitsenkertaisen säteilyriskin. Jäte on myös kuumempaa, mikä nopeuttaa jätettä ympäröivien esteiden pettämistä.

Ydinjätehauta on ydinvoimayhtiöille edullinen tapa hankkiutua eroon ydinjätteestä. Niillä ei olisi mitään velvollisuutta valvoa ydinjätehautaa sen sulkemisen jälkeen eikä varautua teknisesti eikä taloudellisesti jätteen palauttamiseen maan pinnalle, jos ongelmia ilmenee.

Koko suomalainen ydinjätteen loppusijoitusyritys on otettava uudestaan eduskunnan käsittelyyn ja ydinhaudoista on luovuttava, samalla kun asiasta on tehtävä kansanäänestys, niin kuin ydinvoiman lisärakentamisestakin.

Ydinvoimassa kuitenkin kyse on valtavasta taantumasta, joka vie evoluution kehitystä miljoona vuotta taaksepäin kaaoksen sumun alkutaisteluihin. Tästä näkökulmasta ydinvoimasta ja sen myötä ydinaseista on päästävä mitä pikemmin eroon. Ydinmateriaalin kierto uraaninlouhinnasta polttoaineeksi, plutoniumiksi ja plutoniumin jälleenkäsittely on maailman vaarallisinta puuhastelua.

Atomivoimaloiden siviilikäytön plutoniumvarastot ovat kasvaneet ennätyksellisesti. Maailmassa on tällä hetkellä varastoituna noin 500 tonnia plutoniumia. Noin puolet on peräisin aseteollisuudesta ja noin puolet atomivoiman siviilikäytöstä. Molemmat kelpaavat atomiaseisiin.

Nykyinen monopoliyhtiöiden ydinvoimapolitiikka on jo osa nykyistä kapitalismin ja sen sotateollisuuden pisimmälle kehittynyttä sairauden astetta. Tämä kapitalismin sisäänrakennettu tuhoisa aikapommi tikittää koko maailmatalouden täysromahdusta ja säälimätöntä ihmistyön ja luonnonvarojen ryöstökäyttöä.

Entiseen, edes ydinvoimaan ei enää ole paluuta, koska ydinenergia palvelee vain finanssipiirien ja pörssiyhtiöiden kyltymätöntä ahneutta. Juuri siksi jäteongelmaa ei enää voi enää kiertää?

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/ei-ydinhautoja-suomen-maaper%C3%A4%C3%A4n/402505


STT

Energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs puolustaa yhtiön palkkiojärjestelmää.

- En kommentoi sitä, onko käynnissä poliittisten irtopisteiden keruu, mutta Fortumin johdon osakepalkkiossa ei ole mitään väärää, Fagernäs sanoo Kauppalehdessä.
Fortum otti käyttöön palkkiojärjestelmän seitsemän vuotta sitten. Se on kattanut vuodet 2002-2007.

Kohua ovat herättäneet erityisesti Fortumin johtajien saamat muhkeat palkkiot. Muun muassa toimitusjohtaja Mikael Lilius sai viime vuonna lähes kolme kertaa vuosipalkkansa suuruiset osakepalkkiot. Hänen palkkansa ja palkkionsa nousivat yhteensä yli kolmen miljoonan euron.
Fagernäsin mukaan Lilius tai Fortumin muu johto ei ole koskaan saanut vuosittaista peruspalkkaansa enemmän osakkeita.

- Johto on ansainnut kannustimensa jakson kolmena ensimmäisenä vuotena. Se on ottanut enimmillään vain yhden bruttopalkan verran osakkeita eli valtionyhtiöiden säädösten mukaan.
Fagernäsin mukaan johdolle jaettavien osakkeiden määrä on täysin riippunut yhtiön ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta.
____________________

Suomen hallituksella OLISI KYLLÄ ISÄNNÄN OIKEUS vaikka välittömästi puuttua mielettömiin Fortumin ylimmän johdon palkkioihin.

Jos Fagernäs puolustaa monopoliyhtiön osakepalkkioita vastoin ??? hallituksen kantaa - olisi Fagernäs kierrätettävä ensimmäiseksi ?

Suomen talouden elvyttämiseksi olisi samalla vastoin kilpailulainsäädäntöä toimivat sisäsiittoiset ydinvoimamonopolit purettava heti uusituvan energian markkinoiden esteenä.

Fagernäsin mukaan johdolle jaettavien osakkeiden määrä on täysin riippunut yhtiön ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Entisen valtionyhtiön ja nykyisen pörssiyhtiön toimintaa pitäisi mitata ensijaisesti kansantalouden ja yhteiskunnan kokonaisedulla, eikä Liliuksen henkilökohtaisella edulla ?

Mutta sehän merkitsisi jo oikeusvaltion periaatteita, joita ei enää ole olemassa ?

Pörssiyhtiöiden pelisäännöt eivät kumarra demokratian periaatteita.

*

OL - 3 :n EPR-reaktori on suunniteltu MOX -polttoainetta varten:

Tämä aiheuttaa ympäristölle ja ihmisille jopa seitsenkertaisen säteilyriskin. Jäte on myös kuumempaa, mikä nopeuttaa jätettä ympäröivien esteiden pettämistä.

Jotakin yleistä MOX :sta :

Jälleenkäsittely

Ydinpolttoaineessa "palavat" käytön aikana lähinnä tuoreen polttoaineen sisältämät fissiilit aineet. Koska polttoaine on pääasiassa ketjureaktioon osallistumatonta isotooppia U-238 ja koska osa fissiileistä aineista jää palamatta ja edelleen koska osa U-238:sta muuttuu neutronikaappauksen ja beeta-hajoamisen kautta fissiiliksi plutonium-239:ksi, on itse asiassa suurin osa käytetystä ydinpolttoaineesta mahdollista kierrättää ja käyttää uudestaan polttoaineena. Kaikkiaan yli 95% käytetystä polttoaineesta on mahdollista palauttaa polttoainekiertoon jälleenkäsittelyllä, mikä tekee ydinpolttoainekierrosta suurimmaksi osaksi suljetun ja kutistaa entisestään käytetyn polttoaineen loppusijoitustarvetta.

Jälleenkäsittelyssä uraani ja plutonium eristetään käytetystä polttoaineesta ja jäljelle jäävä osa, noin 5%, jää jätteeksi. Tästä pääosa on uraanin fissiotuotteita. Jälleenkäsittely alkaa polttoainesauvojen mekaanisella aukileikkaamisella. Seuraavaksi yleisimmässä Purex-prosessissa polttoaine liuotetaan voimakkaalla typpihapolla. Voimakas happo on tarpeen koska käytetty ydinpolttoaine on hyvin heikosti liukenevaa, keraamista, kiinteää ainetta. Uraani, plutonium ja fissiotuotteet erotellaan toisistaan kemiallisesti tributyylin, fosfaatin ja kerosiinin seoksella. Saatu uraani ja plutonium käytetään uuden ydinpolttoaineen valmistuksessa. Fissiotuotteet eristetään korkea-aktiivisena jätteenä.

Jälleenkäsittely mahdollistaa käytetyn ydinpolttoaineen 95%:sen kierrätyksen.

Siksi polttoainetta kierrätetään Britanniassa, Ranskassa, Venäjällä ja Japanissa, jotka jälleenkäsittelevät myös ulkomailta, mm. Saksasta, tuotua polttoainetta.
Jälleenkäsittely tuottaa sekaoksidipolttoainetta (MOX), jossa osa polttoaineen uraanioksidista on korvattu plutoniumilla.

Sekaoksidipolttoaineen käyttö on myös tärkeä osa aseistariisuntaa. MOX-polttoaineessa voidaan käyttää myös ydinaseista peräisin olevaa plutoniumia, jolloin siitä voidaan ydinpolttoaineena hävittää noin 30 % ja muuttaa loput ydinaseisiin sellaisenaan kelpaamattomaan muotoon.. Ilman asemateriaalien tuhoamista on ydinaseriisuntaa on hankala varmentaa, joten aseistariisunnan osapuolet yleensä hävittävät ydinaseita nimenomaan muuttamalla niitä polttoaineeksi.

Sekaoksidipolttoaineen raaka-aineet tulevat siis joko kierrätyksestä tai aseistariisunnasta.

MOX-polttoaineen käyttöä on maailmalla kritisoitu teknisesti tehottomana ja sen on esitetty lisäävän riskiä ydinaseiden leviämiseen, koska soveltuvan plutoniumin erottaminen tästä MOX-polttoaineesta tai siitä syntyvästä ydinjätteestä ei ole teknisesti vaativaa. Erityisesti Venäjän vanhojen MOX-polttoainetta käyttävien reaktorien turvallisuutta on kritisoitu, ja polttoaineen plutonium pitoisuuden vuoksi mahdollisien onnettomuuksien on arveltu olevan vaikutuksiltaan perinteisiä reaktoreita suurempia. MOX-polttoaineen sijaan monet kansalaisjärjestöt ja tutkijat pitävätkin aseplutoniumin varastointia turvallisiin kohteisiin parempana vaihtoehtona.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoaine

Jos kivikauden ihmiset olisivat osanneet käyttää tai ottaneet käyttöönsä ydinvoiman, joutuisimme vartioimaan edelleenkin heidän jätöksiään tänäkin päivänä, sikäli kun edes koko sivilisaatiota olisi enää olemassa ???


Käytetty ydinvoimalan polttoaine on vaarallisimpia ihmisen tekemiä aineita. Heti reaktorista poistamisen jälkeen käytetty polttoaine on tulikuumaa ja erittäin voimakkaasti säteilevää.

Vaikka säteily alkaakin nopeasti laskea, aine pysyy vaarallisena jopa kymmeniätuhansia vuosia. Pelkästään ydinjätteen jäähdyttämisessä alle 100-asteiseksi menee vähintään 20 vuotta. Vasta sen jälkeen loppusijoitus on mahdollinen.

Tällä hetkellä valtaosa maailman korkea-aktiivisesta ydinjätteestä on välivarastoituna ilman lopullista päätöstä niiden loppusijoituksesta. Matala-aktiivista jätettä loppusijoitetaan peruskallioon jo Loviisassa ja Olkiluodossa.

Olkiluodossa kallioon louhittava maanalainen tutkimustila eli Onkalo on nyt tekeillä. Matkaa on vielä jäljellä, sillä tutkimusonkalon pituus tulee olemaan 8,3 kilometriä ja päätutkimustaso on 420 metrin syvyydessä. Syvin kohta on alemmalla tutkimustasolla 520 metrissä. Kun kaikki loppusijoituskäytävät on tehty, käytäviä on yhteensä 40 kilometriä ja kalliota on louhittu 1,3 miljoonaa kuutiota.
Louhiminen käy varsin ripeästi. Tunnelin perälle porataan 120 viiden metrin syvyistä reikää, jotka panostetaan 400 kilolla räjähdysainetta. Räjäytyksen jälkeen kivet kerätään kauhakuormaajilla suuriin kuorma-autoihin, jonka jälkeen temppu tehdään uudestaan. Nopeimmillaan Onkaloa syntyy 40 metriä viikossa.

Louhintavauhtia hidastaa tunneliin valuva vesi, minkä takia tunnelia injektoidaan eli tiivistetään sementillä aika ajoin. Vuotoveden määrä rajataan 1–2 litraan minuutissa sataa tunnelimetriä kohti. Jotta vuototilanne tiedettäisiin etukäteen, kallioon porataan pitkiä tunnustelureikiä 15 metrin välein.

Louhinnan aikana kerätään tietoa kallioperän kemiallisesta koostumuksesta ja kalliorakenteesta. ”Louhinnan ja tutkimuksen yhteensovittaminen on työn haasteellisin osuus”, sanoo rakennusvalvoja Kimmo Lehtola.

Työtä vaikeuttaa vielä se, että rakentaminen ei saa muuttaa luolaston kemiaa. Jotkin aineet ovat sen takia kokonaan kiellettyjä.

Säteilyturvakeskus voisi kieltää loppusijoituksen Olkiluotoon siksi, että kemialliset olosuhteet luolassa eivät vastaisi aikaisemmin tutkittua.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article32066.ece

Onkalon on tarkoitus olla valmis 2010-luvun alkupuolella. Vuonna 2012 on tarkoitus hakea lupaa ydinjätteen loppusijoituslaitokselle. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.
Suunnitelmien mukaan ydinjätettä on tarkoitus loppusijoittaa kallioperään pitkälle seuraavalle vuosisadalle. Sen jälkeen Onkalo ja loppusijoitustilat suljetaan. Tarkoitus on, että loppusijoituksen turvallisuus ei edellytä tilojen jälkivalvontaa.

Näin hatarilla perusteilla nyt kaivellaan Olkiluodossa ikihautaa tuleville sukupolville ja koko elolliselle biosfäärille, että meille syntyisi pörssiyhtiöiden suuret voitot ! Miten tuleville sukupolville viestitään miljoonaksi vuodeksi hautojen vaarallisuus ? Rakennetaanko pyramidit päälle, vai sotilaat kolmivuorotyöhön tuhansiksi vuosiksi ?

Heikki Penttinen kirjoitti 01.04.2009 23:01

Konginkankaalla Kivetyn sydänmaalla suorittivat maasto-kallioperä tutkimuksia ja koekairauksia, lopulta kuitenkin Eurajoki, tuo se kunta lienee oli nimeltään, taisi vetää pidemmän korren loppusijoituspaikan valinnassa.
Tuleeko nyt Konginkangas uudelleen esille loppusijoituspaikkaa valittaessa, etenkin kun kuntaliitos ottelussa Konginkangas-Äänekoski, ----Konginkangas hävisi nimen mukaisesti Euroopan kartalta, joten siinä valossa, sinne ydinjätteet varsin hyvin voi haudata, sinne mitä ei ole olemassa.
Asiasta taisivat vielä olla 1. 4. 2009 seutukunnan hallituksen iltakoulussa koko-lailla yksi tuumaisia, jopa niin, että lopuksi ennen puoltayötä, sovinnollisesti nostivat asian pöydälle ja jättivät sen tasan vuodeksi samalle pöydälle lepäämään.

Sinikka Tyynelä kirjoitti 01.04.2009 23:15 :
OL - 3 on maailman suurin 1600 MW:n Suomeen rakennettava Arevan ja Siemensin pilotreaktori, jolla altistetaan nyt koko Suomen kansa ja muu maailma ydinteollisuuden koekaniiniksi, eikä ihme, onhan Ranska maailman "johtava" ydinasemahti ydinkokeineen myös sotateollisuudessa :

Normandian peltojen keskeltä La Haguessa nousee Arevan ydinjätteen käsittelylaitos. Sinne tulee kaikkien Ranskan ydinvoimaloiden käytetty polttoaine ja siellä käytetty polttoaine käsitellään uudelleen käytettäväksi.

Vain neljä prosenttia ydinjätteestä menee loppusijoitukseen, muu osa kiertää takaisin energiaksi. ”Samaa polttoainetta voidaan kierrättää ainakin kolme kertaa. Nyt ollaan toisella kierroksella”.

Jälleenkäsittelyssä polttoaineesta erotetaan halkeamiskelpoiset uraani ja plutonium ja sekoitetaan niistä sekaoksidi- eli Mox-polttoainetta. Plutoniumia sisältävää Moxia voidaan käyttää luonnonuraanin sijaan kevytvesireaktoreissa. Mox-polttoaineeseen liittyy riskejä, joiden takia sitä ei Ranskassakaan polteta voimaloissa yksinään vaan yhdessä uraanipolttoaineen kanssa.

En pidä ydinjätteen käsittelystä”, toimistopäällikkö Hyvärinen sanoo säteilyturvakeskuksesta. ”Reaktorin säädettävyys huononee, jos käytetään paljon Moxia, sillä plutoniumpohjaisilla polttoaineilla on huonot luontaiset turvallisuusominaisuudet.”

Normaalissa kevytvesireaktorissa reaktori säätää itse itseään, jos tehot karkaavat liian ylös, eikä kenenkään säätäjän tarvitse havahtua tehonmuutoksiin. Plutoniumpolttoaineilla tämä takaisinkytkentäilmiö ei toimi yhtä tehokkaasti.

Myös tehonmuutokset ovat rajumpia plutoniumpohjaisilla polttoaineilla.
”En sanoisi sitä riskiksi, mutta se on epäedullisempaa turvallisuuden kannalta.”
La Haguen jälleenkäsittelylaitos on toiminut Normandiassa jo 40 vuotta. Tänä aikana laitoksella on käsitelty yhteensä 21 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta.

Laitoksella toimii kaksi käsittely-yksikköä, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1 700 tonnia vuodessa.

OECD:n ydinenergiajärjestön teettämän vertailuselvityksen mukaan säteilyaltistus on suunnilleen sama riippumatta siitä käsitelläänkö polttoainetta vai ei. Jos ei käsitellä, laajempi uraanikaivostoiminta lisää säteilyaltistusta, kierrätyksessä taas jälleenkäsittely aiheuttaa altistusta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article28754.ece

Mitkä ovat MOX - ydinpolttoaineen päästöt maahan, ilmaan ja veteen ? Yksikään ydinvoimala tai jälleenkäsittelylaitos ei kykene nykytekniikalla täysin suljettuun kiertoon !

Paljonko lisääntyy ihmiskunnan ja koko biosfäärin säteilyannokset, jos kaikki maailman nykyiset ydinjätteet jälleenkäsiteltäisiin ydinjätteen minimoimiseksi ?

Kasvaako riskit entisestään ?
Vastuu ydinjätteistä ja maailmanlaajuisesta saastumisesta ei kuulu tuleville sukupolville ! Se kuuluu meille !

Näkyykö vastuunkantajia ? Haloo ?