Kuva
Tarton rauhanneuvottelujen suomalaisvaltuuskunnan eturivissä mm. Juho
Kusti Paasikivi ja Väinö Tanner. / MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA
Karelia Klubi järjesti esitelmä- ja keskustelutilaisuuden tänään 14.10. Tarton rauhansopimuksen 100-vuotispäivänä. Tilaisuudessa alusti valtiotieteiden tohtori Petri Minkkinen ja kommenttipuheen esitti dosentti Arto Luukkanen.
Ansioituneet tutkijat esittivät ajatuksia herättävän katsauksen Suomen ja suomalaisten tilanteesta epävakaisella kansainvälisellä pelikentällä eturistiriidoista mittelevien pelureiden ja suuren itänaapurin karhunkynsissä. Lopulta Tarton rauha vakiinnutti lopullisesti Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliset suhteet hetkeksi.
Tarton sopimuksessa Petsamo liitettiin Suomeen kun taas Suomeen liittymisestä sopineet Repolan ja Porajärven kunnat jäisivät Neuvosto-Venäjälle. Muilta osin maiden välinen raja jäi vastaamaan vanhaa Suomen suuriruhtinaskunnan itärajaa. Suomen oli myös luovuttava liittoalueestaan Kirjasalon tasavallasta pohjois-Inkerissä. Paasikiven Tartossa sovitut Suomen rajat olivat pienemmät kuin suomalaisten alkuperäisissä tavoitteissa, mutta laajemmat kuin Neuvosto-Venäjän tavoitteissa. Suomen tavoittelema Itä-Karjalan alue jäi osaksi Neuvosto-Venäjää ja kysymys sen autonomisesta asemasta jäi hiertämään maiden välejä.
Karelia Klubin tilaisuus videoitiin:
Tilaisuuden avaus- ja päätössanat lausui Klubin pj. Raimo Partanen.
Suuret kiitokset tilaisuuden järjestäjille ja osallistujille.
Karjala-kysymys hiertää edelleen Suomen valtionjohtoa ja painaa suomalaisten mieliä. On valtavan tärkeää muistaa juurensa. Ilman juuria ei ole identiteettiä.
Myöhemmin 1940 Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti 35 000 km² eli kymmenen prosenttia alueestaan ja joutui uudelleen sijoittamaan yli 400 000 luovutetuilta alueilta lähtemään joutunutta evakkoa.
Karjalan evakkojen tie Suomeen alkoi pakkoluvutusten jälkeen. Kodin ja omaisuuden menettäminen sodissa on jättänyt polttohaavan sieluun kotinsa jättäneille. Sotatrauma seuraa sukupolvelta toiselle.
Ukkini tuli Okulan talosta, Haljärven kylästä, Aunuksesta, Itä-Karjalasta. Ukki ei koskaan selvinnyt sodan traumoista. Ukilla on paljon kirjoituksia Karjalan vapautusliikkeestä ja muistiinpanoja sodan jälkeen, kun kylät oli tyhjennetty ja talot poltettu.
Olin pikkutyttö, kun ukki istui tuntikausia kirjoituspöytänsä ääressä ja katseli hiljaisena ja poissaolevana jonnekin kauas. Kun olin isompi ja lukutaidottomalla pikkutytöllä pysyi jo kynä kädessä, ukki avasi kirjan, laittoi läpinäkyvää voipaperia kartan päälle ja pyysi piirtämään kuvaa.
Kuvassa oli epämääräinen järvi. Kuvaa piirrettiin moneen kertaan.
- Et koskaan saa unohtaa, ukki vannotti.
Vasta aikuisena vuosikymmeniä myöhemmin löysin kyseisen Pertti Virtarannan kirjan ja lapsena piirtämäni kartan. Siinä oli Kendjärvi, Mundjärvi, ukin kotipaikka Aunuksessa. Pertti Virtaranta oli taltioinut tarkasti ”Lyydiläiset tekstit” myös lyydin sanakirjan kanssa:
- He ( = Okulaiset) kun innostuivat tekemään työtä, eivät koskaan syöneet lounasta lounasaikaan. Iltapuolella kun söivät lounaan, sitten paneutuivat pitkäkseen lepäämään, niin vaipuivat uneen, etteivät voineet herätä kotiin tulemaan, niin sikeäunisia olivat. Tulivat vasta puolenyön aikaan kotiin. Sellaisia ne miehet olivat, Okulaiset, Haljärven kylästä. Varakkaasti asuivat, 4-5 hevosta oli, ja 12 lehmää pitivät, muut pienet eläimet sen lisäksi, vasikoita, hiehoja, lampaita.
Sukukoti Karjalassa, sukuhaudat Jyväskylässä.
Elämä jatkuu. Karjala menetettiin, mutta Suomi säilytti itsenäisyytensä kuin ihmeen kaupalla. Oma isäni evakkokokemuksesta viisastuneena varoitti alinomaa suurvalloista.
Suurvalta oli isälle kirosana.
Entäs nyt ?
Moskovan rauhansopimuksen vaatimien raskaitten menetysten ja alueluovutusten jälkeen suomalaisten rauha kesti vain hetken, kun Bilderberg – eliitti teki - 94 vallankaappauksen ja Suomi liitettiin EU:n läntiseen valta- ja sotilasliittoon; sen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ydinaseineen ilman ainuttakaan laukausta. EU ei ollut alkuaankaan valtiosopimus, vaan Bilderberg- eliitin järjestösopimus. Tämän maanpetoksen jälkeen Suomi ratifioi Naton kanssa isäntämaasopimuksen, jolla luovutettiin Suomen maa-, ilma- ja meri-alueet ilman minkäänlaisia varaumia myös sotilaalliseen käyttöön. Suomesta tehtiin jatketuilla maanpetoksilla idän ja lännen taistelutanner.
Tässä sitä ollaan, napit vastakkain itään ja kontallaan länteen ?
Perustuslaki on Brysselin roskiksessa ja kansa leipäjonoissa !
Ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta Suomessa vallitsee nyt viidakon laki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti