Puoluelaki turvaa suomalaisen yksipuoluejärjestelmän, puoluediktatuurin. Se on monoliittinen, kuutiomainen valtarakenne, jossa on eriväriset sivut. Punainen vetoaa valtiouskovaiseen vasemmistoon, sininen hyväuskoisiin, ”sinisilmäisiin” porvareihin, vihreä itsestään ja luonnosta vieraantuneisiin kaupunkilaisiin ja entisiin taistolaisiin sekä alkiolaisilta juuriltaan irrotettuihin maalaisiin. Harmaa kuvaa perussuomalaisten usvassa olevaa yhteiskunnallista ohjelmaa. Apupuolueista koostuva laasti lujittaa valtalinnakkeen rakenteen.
Suurimmat puolueet näyttelevät olevansa erimielisiä, mutta tosiasiassa jakavat vallan keskenään. Välillä yksi on oppositiossa ja toiset hallituksessa ja sitten taas roolit vaihtuvat. Puolueilla on enemmän yhteisiä intressejä kuin huolta vaalilupauksistaan.
Puoluetuen myöntäminen ja nostaminen on puolueita yhdistävä harrastus. Tuki on tänä vuonna yhteensä 35 456 825 euroa, ja se jakaantuu seuraavasti:
Sdp 7 127 000 euroa, PS 6 948 825 euroa, Kok 6 770 650 euroa, Kesk 5 523 425 euroa, Vihr 3 563 500 euroa, Vas 2 850 800 euroa, RKP 1 603 575 euroa, KD 890 875 euroa ja Liike Nyt 178 175 euroa.
Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Siis propagandaan, jolla pitkään jatkuneena on luotu kuva Suomesta maailman demokraattisimpana maana.
Puoluetuki varmistaa mielivallan jatkumisen ja tekee ”kansanedustuslaitoksestamme” institutionalisoidun korruptiojärjestelmän, joka estää kansanvallan toteutumisen. Ihmisen äänestäessä kannattamaansa puoluetta, hän samalla tukee kaikkia muita.
Maamme perustuslakeihin kuuluneissa valtiopäiväjärjestyksissä vuosilta 1906 ja 1928 säädettiin, että vaalikelpoinen ei ole se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kansanedustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt. Puoluetuen pääasiallinen käyttötarkoitus on äänten ostaminen. Tämän vuoksi nykyiseen, vuoden 2000 perustuslakiin, joka korvaa myös valtiopäiväjärjestyksen, ei enää voinut sisältyä kieltoa äänten ostamisesta.
Verorahat ovat erinomainen väline puoluediktatuurin pönkittämiseen. Ne tarjoavat puolueiden kansanedustajaehdokkaille hyviä mahdollisuuksia äänten ostotoimiin.
Esimerkkinä Timo Soinin noin 800 henkilölle Joensuussa tarjoama päivällinen, jossa tämä ääntenkalastussyötti nielaistiin hyvien viinien toimiessa kyytipoikana. Kylläisten päivällisvieraiden kiitosröyhtäisy kuuluu kaikkien puolueiden äänestäjille.
Suomalaisten tyhmyys
- Jos haluaisi valita jonkin erityisen suomalaisen luonteen piirteen ?
Erno Paasilinna sanoo; - ensimmäiseksi ja viimeiseksi tulee mieleen tyhmyys. Jo Paasikivi sanoi, että suomalaiset ovat poliittisesti ällistyttävän lahjattomia. J. V. Stalin sanoi samaan henkeen, että suomalaiset ovat äärimmäisen kovakalloista kansaa. Kun kaksi näin viisasta miestä on näin yksimielisiä suomalaisten tyhmyydestä, siinä täytyy olla jotain suurenmoista.
Sanotaan, että kastemato oppii 140. kerralla. Suomen valtio on 101 vuotta vanha. Maan perustuslakiin on alusta asti sisältynyt pykälä, jonka mukaan kuntia suurempien alueiden hallinnosta säädetään lailla. Suomalaiset ovat tehneet yli 50 yritystä säätää tämä laki. Kenellekään ei ole tullut mieleen kysäistä, miksi tämä ei onnistu, vaan aina tehdään uusi yritys. Aika näyttää, onko suomalainen tyhmempi kuin kastemato.
Suomi on Maltan ohella ainut läntisen Euroopan maa, jossa ei ole alue- tai maakunta itsehallintoa. Maltan pinta-ala on alle tuhannesosan Suomesta, 316 km². Helsingin kaupungin alue on 214 km². Maltalla on 68 kuntaa. Helsingissä on lähes saman verran kaupunginosia, joista useat yhtä suuria kuin keskikokoiset kaupunkimme.
Helsingissä ei ole kunnanosahallintoa, niin kuin lähes kaikissa muissa Länsi-Euroopan suurimmissa kaupungeissa. Puolueet ovat Suomessa torpedoineet kaikki lähidemokratiayritykset samoin kuin asukasdemokratian Arava-vuokrataloissa.
Euroopan neuvosto, joka ei ole EU-elin ja johon kuuluu kaikki Euroopan maat paitsi Valko-Venäjä, pitää suurimpana huolen aiheenaan maakuntien itsehallinnon tilaa jäsenmaissaan. Kansalaisyhteiskuntana Suomi on Valko-Venäjän tasoa, Toivottavasti tämä vertaus ei loukkaa kyseisen maan korkeasti sivistyneitä asukkaita.
Monissa Euroopan maissa väliportaan hallintoelimet säätävät aluettaan koskevia lakeja. Maakuntien itsehallinnon puuttuminen asettaa suomalaiset EU:ssa huonompaan asemaan kuin minkään toisen maan kansalaiset. Olemme riippuvaisia sellaisesta muiden maiden kollektiivisesta hyväntahtoisuudesta, jota historia ei tunne.
Suomalaisilla on kuitenkin vielä yli puolet yrityksistä jäljellä osoittaakseen olevansa älykkäämpiä kuin kastemadot.
On aika palata perustuslain tarkoittamaan kunnan hallintoon!
- Maailmassa käydään jatkuvasti kamppailua siitä, kenen ehdoilla ja mistä suunnasta yhteiskunnan instituutiot muodostuvat. Joskus harvoin ihmiset itse onnistuvat ottamaan ohjat omiin käsiinsä, sopimaan asioista ja luomaan itselleen valtiolliset ja paikalliset rakenteet, voidakseen elää järjestyneesti ja kehittää olojaan omista lähtökohdistaan. Paljon useammin kuitenkin vallanpitäjät määräävät järjestelmän ja kansalaisten paikan ylhäältä päin, kulloistenkin intressiensä pohjalta.
Edellä olevat sanat ovat johdannon alkulauseita Erkki Mennolan kirjasta Kulosaaren ilta. Se kertoo mullistuksesta kunnallisella tasolla, kun joukko Helsingin pieniä lähikuntia pakkoliitettiin 1944 Helsingin kaupunkiin. Alkoi kehitys, jonka seurauksena kunnallinen itsetekeminen muuttui puoluevallaksi ja virkatyöksi.
Erkki Mennola näyttää tämän kehityksen juuret ja seuraa paikallisen kansanvallan murentumista 1960-70- lukujen uusvasemmistolaisen hallinnonkumouksen kautta.
Asioita lähestytään itsenäisyytensä menettäneen pienen Kulosaaren kunnan ja sen kuuluisimman asukkaan, maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin kautta.
Arvostettu kunnallisoikeuden asiantuntija yritti puolustaa kotikuntaansa laillisuudella. Se ei riittänyt puoluepolitiikan ja teknokratian paineessa. K. J. Ståhlbergin toiminta Kulosaaren itsenäisyyden puolesta kertoo, mitä perustuslain kirjaimella ja hengellä kunnan itsehallinnossa on tarkoitettu. Olihan Ståhlberg Suomen ensimmäisen perustuslain, vuoden 1919 hallitusmuodon keskeinen laatija.
Kulosaaren kunnan perustivat ja rakensivat sen asukkaat. Onko meillä oikeus toteuttaa omat asuntounelmamme? Vai onko tyytyminen siihen, mitä vallanpitäjät ylhäältä antavat? Erkki Mennola osoittaa, että asumisen vapaus ja kunnallinen itsenäisyys liittyvät yhteen.
Kulosaaren kunnan asioita oli hoitanut huvilakaupunkiyhtiö kevyellä organisaatiolla, samalla tavalla kuin nykyään isännöitsijätoimistot. Kunnanvaltuutetut valittiin yhteiseltä listalta ilman puoluetunnuksia. Valituiksi tulivat ne, joiden tiedettiin kykenevän myös tekemään eikä vaan puhumaan, Toimintaa ei ohjattu ulkoa käsin, esimerkiksi puoluetoimistoista.
Vastakohtana edellä sanotulle voi mainita, että SAK:n entinen, jo edesmennyt puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, istui 1977- 1984 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Syyksi siihen, että ei enää asettunut ehdokkaaksi, Hämäläinen sanoi kyllästyneensä painelemaan äänestysnappeja puoluetoimiston ohjeiden mukaan. On syytä kysyä, jos miljoonajäsenisen ammattiliitojen keskusjärjestön puheenjohtajalla ei ole itsenäistä päätäntävaltaa kunnanvaltuustossa, niin kenellä on.
Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Laki antaa kuntalaisille oikeuden päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta sekä oikeuden itse valitsemiinsa hallintoelimiin.
Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, mikä ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Nämä rahoittavat avokätisesti pikku apulaisikseen muuttuneita puolueita.
Puoluevallan saatua diktatuurin luonteen, yhä useammat kansalaiset ovat herännet ja ryhtyneet vaatimaan muutosta. Tämä näkyy monissa kunnissa, joihin on syntynyt sitoutumattomia valtuustoryhmiä tai jopa enemmistö, epätasa-arvoisesta ehdokas-asettelusta ja epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta huolimatta.
Maan sisäisestä diktatuurista on vapauduttava samalla tavalla kuin kansat ovat vapautuneet siirtomaaorjuudesta. Vain me suomalaiset voimme ryhtyä tähän aseettomaan vallankumoukseen yhteiskuntamme uudistamiseksi ja muuttamiseksi kansalaisvaltaiseksi, länsimaiseksi demokratiaksi.
Edessä on pitkä tie, sillä maamme satavuotisen itsenäisyyden aikana ei ole säädetty yhtään lakia, jolla kansalaisvaltaa olisi laajennettu tai syvennetty, jollei sellaiseksi katsota äänestysikärajan alentamista.
Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa otetaan aimo harppaus kohti vapautta!
Suuret Kiitokset Kansalaisoikeudet perustuslakiin työpajalle tiedotteesta ! Ennen kuntavaaleja tiedotetta olisi hyvä levittää mahdollisimman laajalle.
