perjantai 30. tammikuuta 2009

Sata-komitea kyykyttää köyhimmät ikuiseen köyhyysloukkuun

Ruoka kallistui yli 10% viime vuoden aikana, mutta säälirahat nousi vain jonkun 3%! - muistuttaa Mauno.


Toimeentulovaikeuksista kärsivät monet ryhmät, muiden muassa kansaneläkkeen, työmarkkinatuen tai toimeentulotuen perusosan varassa elävät sekä osa lapsiperheistä ja opiskelijaperheistä.

Sata-komitea katsoi viisaaksi nostaa näistä ryhmistä kansaneläkkeen varassa elävät ja lapsiperheet eniten apua tarvitseviksi ryhmiksi. Kansaneläkkeen varassa eläville on luvassa takuueläke, joka lisää heidän käytettävissä olevia tulojaan 50–100 euroa kuukaudessa riippuen siitä, päättävätkö poliitikot takuueläkkeen määräksi 600 vai 700 euroa kuukaudessa.

Lapsiperheille luvataan lisää tukea sitomalla lapsilisät ja kotihoidon tuki kuluttajahintaindeksiin. Korotuksen saavat automaattisesti kaikki lapsiperheet riippumatta siitä, mikä on perheen tulotaso.

Sata-komitea ei kuitenkaan lähde täyttämään sitä kuoppaa, jonne toimeentulotuen perusosan ja työmarkkinatuen varassa elävät ovat tuupertuneet. Toimeentulotuen ostovoima on heikentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana lähes kolmanneksen ja työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan noin neljänneksen.

Sosiaaliturvan uudistajat jakavat välimietinnössään kaikkein köyhimmät väestönosat pelastettaviin ja niihin, joiden toimeentulon parantamisesta ei kanneta huolta. Häviäjien joukkoon jäävät toimeentulotuen varassa elävät ja työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saajat. Heitä on yhteensä yli satatuhatta.


Toimeentulotukikaan ei kohtele köyhimpiä oikeudenmukaisesti, sillä tukea pitää yhä osata hakea. Komitealta odotettiin esitystä, että toimeentulotuen perusosa siirrettäisiin Kelan maksettavaksi. Tällöin sen saisivat automaattisesti kaikki, joilla on siihen oikeus. Yhteisymmärrystä ei ainakaan toistaiseksi ole syntynyt, ja köyhien keskinäinen eriarvoisuus saa komitean puolesta jatkua.

Toinen epäoikeudenmukaisuus koskee alinta työttömyysturvaa eli peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Niiden tasoa ei voida nostaa, koska peruspäivärahan jokainen lisäeuro kartuttaisi myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja tulisi näin hyvin kalliiksi. Paremmin toimeentulevien etu menee köyhimpien työttömien edun edelle.

Sata-komitean linjauksilla on suuri merkitys, sillä niissä määritellään suomalaisen sosiaaliturvan periaatteet seuraaviksi vuosikymmeniksi. Uutta kokonaisremonttia ei ihan pian käynnistetä.

Komitea jatkaa työtään vielä kuluvan vuoden loppuun. Työssään sen on syytä kaivaa esiin Olaus Petrin tuomarinohje noin 500 vuoden takaa: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sata-komitea+jakoi+k%C3%B6yh%C3%A4t+autettaviin+ja+unohdettaviin/1135243114271

Suomen kotimarkkinatuotannon osuus kokonaistuotannosta on parissakymmenessä vuodessa romahtanut 55:stä seitsemään prosenttiin. Vientivetoisen kasvun varaan jätetty Suomi on nyt vaikeuksissa. Tilannetta pahentaa ensisijaisesti vahva euro, joka haittaa sekä suomalaisyritysten vientiä, että heikentää kotimarkkinayritysten asemaa suhteessa tuontiin euroalueen ulkopuolelta. Suomen talous on sukeltamassa ennenkokemattomaan taantumaan - kiitos euron !

Samanaikaisesti Suomen hallitus syytää rahaa vientiteollisuudelle ja pankeille, vaikka Suomessa on hirvittävä ja entisestään paheneva köyhyysongelma ja kansan kurjistaminen senkun pahenee.

" Kuluttakaa enemmän" - vaatii Vanhasen hallitus ja lyö kepillä köyhyysrajan alapuolelle syrjäytettyjä hylättyjä.

Tilanne on täysin ihmisoikeuslakien vastainen ja ivaa keskeisiä demokratian tasa-arvoperiaatteita.

Suomen EU - nukkehallituksella ei todellakaan ole pienintäkään huolta huomisesta, eikä omasta kansakunnasta.

Jos kansakunnasta, saatikka kansantaloudesta haluttaisiin huolehtia, pitäisi muistaa, että kaikki elvytysraha pitäisi nyt todellakin suunnata sinne, missä se menee kulutukseen, elikkä köyhyysongelman poistoon.

Samalla pitäisi elvyttää kotimarkkinat, että saataisiin pyörät pyörimään. Tämä on EU:ssa täysi mahdotonta !

Ilman markkaa olemme nyt mieron tiellä, ja hallituksella ei ole edes minkäänlaista käsitystä tilanteen vakavuudesta : KULUTTAKAA ENEMMÄN VELKARAHALLA !

Suomen hallitus ottaa lisää miljardivelkoja ja vaatii kansakuntaa kuluttamaan velkarahalla, samalla kun se se näännyttää Suomen kansan nälkään !

Kansan kurjistaminen jatkuu: Demokratia on menetetty ja muutosta on enää äänestämällä mahdotonta saada, koska puoluetuki menee vain eu-eduskuntapuolueille, jotka ovat liittoutuneet pönkittämään vain ylikansallisia yhtiöitä ja pörssikeinottelua !

Joudumme nyt oppimaan valtavan moraalisen rappion ja taloudellisen umpikujan kautta sen, mitä itsenäisyyden menetys on Suomelle maksanut.



Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelmassa, samoin kuin kunnallisvaaliohjelmassa on selkeät sävelet köyhyysongelman poistoon:

8. Vallitsevan köyhyysongelman poistamiseksi on toteutettava perustulojärjestelmä, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja mahdollistaa riittävän toimeentulon kaikissa elämän tilanteissa. Sen piiriin kuuluisivat esim. pienituloiset eläkeläiset, nykyisin työttömyystuen ja erilaisten sosiaalitukien varassa elävät sekä opiskelijat ja prekaarit eli pätkätyöläiset. Perustulojärjestelmä vähentäisi nykyisin suurta valtion ja kuntien sosiaalihenkilöstön tarvetta ja toisi näin säästöjä julkisiin menoihin.


Ihmisarvo ja perustulo

Mikä on köyhän ihmisarvo?

Sosiaaliturvan hakeminen on toisinaan kuin oikeudenkäyntiin valmistautumista. Syytettynä on köyhä, tuomarina sosiaalitoimi, kela, kirkon diakonia tai jokin muu toimija. Puolustusasianajajaa ei ole, sillä köyhän on itse puolustettava itseään, todistettava syyttömyytensä. Todistettava se, että hän on ihan oikeasti köyhä. Hänen toimeentulonsa on keskeytynyt tai se ei ole riittävä edes asumiseen ja syömiseen.Sanonta ”pieninä palasina on köyhän leipä maailmalla” pitää paikkansa myös tämän päivän sosiaalietuuksien turvaviidakossa. Valitettavan usein avun hakijalta huomaamatta odotetaan, että hän tuntee lain kiemurat sekä tietää säädökset ja normit.
Todellisuudessa moni ei ymmärrä edes, mitä toimeentulotukipäätöksessä lukee. Kelan, työvoimatoimiston tai työttömyyskassojen kaavakkeet ja kirjeet eivät ole yhtään sen helppolukuisempia tai ymmärrettävämpiä. Ei siis ole mikään ihme, että tukien varassa elävä saattaa joskus hermostua ja menettää malttinsa. Vähemmästäkin tuntee ihmisarvoaan poljettavan.

Moni työtön ottaisi mielellään vastaan pienenkin hänelle tarjotun työn. Kuulostaa hyvältä, mutta nykyisen järjestelmän mukaan hän saakin rangaistuksen aktiivisuudestaan ja joutuu jälleen työn päätyttyä odottamaan työttömyyspäivärahaansa. Tätähän me kutsumme kannustinloukuksi. Työn tekeminen, jonka pitäisi olla jokaisen oikeus, onkin kääntynyt työtöntä vastaan ja vaikeuttaa hänen toimeentuloaan.

Ihmisen kokemus ihmisarvonsa säilymisestä pitää hänet pystyssä tai kaataa hänet. Mitä useammasta paikasta hän joutuu apua hakemaan ja mitä useammin ja enemmän hän joutuu selittämään ja perustelemaan tilannettaan, sitä helpommin itsetunto murenee ja kokemus omasta arvosta heikkenee. Mitä enemmän hänet otetaan tasavertaisena muiden kanssa, sitä toimintakykyisempänä hän pysyy. Ihmisarvo on toisaalta oma kokemus omasta arvosta ja toisaalta muiden, sanoin ja teoin osoittama arvostus.

Ihmisarvon näkökulmasta perustulo antaa mahdollisuuden tasavertaisuuteen. Merkittävintä kuitenkin olisi, että jatkuva köyhyyden todistaminen, selittäminen ja perusteleminen – monen kokema kerjääminen - loppuisi. Varmuus säännöllisestä toimeentulosta vapauttaisi energiaa etsiä ja tehdä lyhytaikaisiakin töitä ja näin antaisi ihmiselle mahdollisuuden edes osittain ansaita työllään oma toimeentulonsa.
Mikä on köyhän ihmisarvo?

http://www.koyhyyskirjoitukset.org/alustuksia/myllari_katariina-15102008.doc


" Köyhyydestä on muistutettava. Presidentti Tarja Halonen kehottaa Asem-kokouksessa muita maita kiinnittämään huomiota globalisaation sosiaalisiin puoliin sekä köyhyyden vähentämiseen. Juhlapuheissa saa luvata, pyytää tai esittää mitä tahansa. Todellisuus ei niitä kuuntele, eivätkä ne muuta mitään. Eivät ole ainakaan vielä tähän vuoteen, tähän päivään 10.9.2006 mennessä muuttaneet. Kurjet huutavat. Ne lentävät kaupungin yli idästä kahteen osaan jakautuneena, pohjoisen ja etelän puolelta. Maailmassa tehdään paljon itsemurhia, niihin kuolee enemmän ihmisiä kuin menehtyy sodissa. Tänä kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä kurjet lähtevät suurissa vetovoimaisissa parvissa länteen. Vaisto kutsuu ne kohti lämmintä ja ruokaisampaa. Hullunkurista, en pääse enkä osaa suunnistaa kurkien perään. Mutta samaan aikaan tänne saapuu lentokoneittain maahanmuuttajia, jotka luottavat suomalaiseen talouteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Milloin muualla maailmassa huomataan, että täällä suon ja kuokan maassa on jälleenrakennettu myös kurjuutta? Että täällä ei olekaan niin kaunista ja turvattua kuin 38 valtion valtiovieraat saavat Helsingin kokouksissa nauttia? He ovat sulkeneet pääkaupungin kadut, keränneet mielenosoittajia ja poliiseja. Suomalaiset työttömät, pieneläkeläiset, yksinhuoltajat, irtisanotut, saneerauseläkeläiset katsovat televisiosta silmät ummessa, kaikessa rauhassa. Minutkin on opetettu pitämään suuni supussa. Valtiovieraat ja valtion johto saavat nauttia illallista.

Voivatko he tietää, miltä tuntuu kulkea kansaneläkelaitoksen, sosiaalitoimiston, mielenterveystoimiston ovista? Eivät he tiedä eivätkä ota osaa suruun. Liikun kirpputorilta ostetussa I HEAR VOICES –paidassa, samanlaisessa, joita myydään Helsingissä ja internetissä. Silmäni ovat turvoksissa, kurkku tukossa, selkä poikki, sydän välissä vähissä ja mieli liki maata kuin sumu. Keuhkoista nousee paksua vihreää limaa. Sieluun tarttuneen väriä en näe. Sinne ei syksyn valo taitu, valaise paksujen peitteiden läpi. Valo kulkee suoraan niin kuin rikkaat ja hyvinvoivat ja onnekkaat. Ehkä tämä päivä on vain sitä tavallista, kipeää tapaa, jolla elämä hyvinä ja huonoina aikoina kohtelee. Elämän tyyli ei muutu. Syrjäytyneen pitää yskiä omat yskänsä.

Mitä teen tämän kuun eläkkeensaajanhoitotuella? Jos se etuus, jonka tarkoitus on tukea minua kotona asumisessa, suurissa lääkekuluissa, liikkumisrajoituksissa, pyyhkii huomenna tuolini, pöytäni, pesee lieteni ja lattiani, hinkkaa vessanpyttyni, niin siitä ei jää sydänlääkkeeseen, astmalääkkeeseen, ikkunanpesuun, asioimiseen. Pitääkö jättää koti rempallensa? Olen laskenut allapäin, miten paljon olen kuluttanut muiden rahaa: 11 euroa lisää asumistukea, en enää muista, miten monta euroa hoitotukea. Ja sitten kaikki muu veronmaksajien rahoilla tehty: lääkärin vastaanotot terveyskeskuksessa, leikkaus keskussairaalassa… En ilkeä sanoa, mitä sosiaalitoimistossa. Olen totisesti vienyt paljon. Kurjet lähtevät ja pilvet tulevat..... "
Koko kirjoitus : NÄIN MONTA EUROA /

http://www.koyhyyskirjoitukset.org/tekstit/palkittu_a.html


KOKO KESKUSTELU :
http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelu/sata-komitea-kyykytt%C3%A4%C3%A4-k%C3%B6yhimm%C3%A4t-ikuiseen-k%C3%B6yhyysloukkuun/347047



http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelu/mot-miksi-ihmeess%C3%A4-meill%C3%A4-k%C3%B6yhi%C3%A4-kyykytet%C3%A4%C3%A4n/350356

1 kommentti:

uneton kirjoitti...

Sata-komitealta odottaisin rohkeita ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi. Nykyinen suuruinen minimi työttömyysturvaturva plus toimeentulotuki plus asumistuki ovat riittämättömiä. Kuka on köyhän asialla nykyään Suomessa. Siis KÖYHÄN. Köyhyyden poistaminenhan on yksi komitean tavoitteista. Ammattiyhdistysliike on työtätekevien asialla, oikeutetusti. Mutta köyhän työttömän asialla se ei ole.