Vain prosentti globaaleista sotilasmenoista

”Lähi-idän ongelmat ovat myös Euroopan ongelmia, sanoo Irakin ääriliikehdintää tutkinut tohtori Khaled al-Maini. Hän johtaa Dijilah-järjestöä, jonka tavoitteena on ymmärtää, miten Irakissa viime aikojen sisällissodat ovat syntyneet, ja miten ne voitaisiin välttää jatkossa. 

Vasta miljoonan turvapaikanhakijan saavuttua ovelle eurooppalaisia alkoi kiinnostaa, mitä heidän “takapihallaan" tapahtuu. Silloinkin kiinnostus keskittyi epäolennaiseen: - siihen, kuinka vähän tai paljon turvapaikanhakijoita tulisi päästää porteista sisään.

Eurooppa on jo tipahtanut pakolaisongelman kärjistymisestä turvautuessaan ensisijaisesti asevarusteluun, terrorismin vastaiseen sotaan ja kansalaisten yksilönsuojaa rajoittaviin tiedustelulakeihin. Aseet eivät ratkaise humanitaarisia ongelmia, ympärisön tuhoutumista, eikä nälänhätää.

Kolmas terrorismin aalto on taas valmisteilla Irakissa, arvioi Irakin ääriliikehdintää tutkinut Khaled al- Maini.  Tuhannet pakolaiset lähtevät pian taas kolkuttamaan Euroopan ovea !

On muistettava, että Irakin turvapaikanhakijat eivät paenneet vain sunnien ja shiiojen välistä väkivaltaa.  Joukkopaon takana on Irakin poliittinen ja taloudellinen katastrofi USAn miehityksen jälkeen.

Nykyisen väkivallan perimmäiset syyt ovat edelleen ratkaisematta : - taustalla on kumotun diktatuurin, sodan ja vieraan vallan miehityksen perintö. Yksi uhkakuvista ovat nykyiset Irakin lukuisat puolisotilaalliset ryhmittymät, joista suurin osa on niin sanottuja shiiamilitioita. Niihin on liittynyt kymmeniä tuhansia nuoria miehiä.

” Nuori tarvitsee tuntemuksen siitä, että hänellä on tulevaisuus.

Ilman työtä, ylpeyttä tai tulevaisuutta nuori on pommi ” – Khaled al-Maini.

Mitä eurooppalaisten pitäisi tehdä ?

Auttaa Irakia maan vakauttamistyössä, al-Maini sanoo. Se tarkoittaa suurta rahamäärää. Isiksen jälkeisen sodan jälleenrakennustyölle arvioitu hintalappu on n. 72 miljardin euron suuruinen.

Rahaa jälleenrakennusta varten on Irakille luvattu maailmanlaajuisesti jo yli 20 miljardin edestä.  Lahjoittajien tulisi kuitenkin katsoa, kenelle se rahansa antaa, koska hallitukselle osoitetusta rahasta osa katoaa matkalla.

” Tukekaa siis kouluja, yliopistoja, sairaaloita tai ammattiliittoja, älkääkä Irakin hallitusta, pyytää al-Maini

Eurooppa tiukensi turvapaikkakäytäntöjään huomattavasti vuoden 2015 jälkeen. Yleinen mielipide turvapaikanhakijoihin on kiristynyt ja yhä useampi vaatii, että ovet tulisi sulkea entistä tiukemmin esimerkiksi irakilaisilta. Vaatimukset eivät ole epäinhimillisinä, kun ja 

jos Eurooppa todella sitoutuu Irakin vakauttamiseen.

Kiitokset Ylelle / https://yle.fi/uutiset/3-10088501 Irakin pakolaisuuden taustojen muistuttamisesta.

Suuri kysymys on miten USA häädetään Euroopasta koko mantereen vakauttamisessa ?

Itse muistan, kuinka USAn Irakin hyökkäyksen yhteydessä, sotatoimien ja pommitusten ryskeessä amerikkalaiset ja monikansalliset öljy-yhtiöt suojasivat ensisijaisesti Irakin öljytoimituksia. Siviileistä viis. 

Lähi-idässä amerikkalaisia vihataan, samalla kun maailman suurinta terroristivaltiota ei saada vielä minkäänlaiseen vastuuseen mistään sotarikoksista.

Kukahan uskaltaisi arvioida USAn ja sen läntisten liittolaisten sotakorvausten velvotteita ja todellisten kustannusten miljardimäärää Irakin miehittämisen jälkeen ?

Ilman uskottavaa YK:n sotarikostuomioistuinta maailmassa vallitsee nyt viidakon laki.  

Maailman hallitukset ovat nostaneet kädet pystyyn aseiden edessä. Eurooppa on moraalisessa umpikujassa. 

Lobbaus  ja korruptio on voittanut oikeudenmukaisuuden. 

Kuinka kauan ?

Wikileaksen Julian Assange muistutti, ettei globalisaatiota vastaan voi taistella kuin globaalisti.
Mitä ne keinot, jos kansainvälinen oikeusjärjestelmä on pettänyt !

Sotilasmenot kasvavat !

Miten asekauppa kukistetaan ?

Maailman valtiot käyttivät 2016 asemenoihin 1686 miljardia dollaria, mikä on 0,4 prosentin lisäys vuoteen 2015 / SIPRI.

USAn asemenot olivat yli 600 miljardia dollaria, lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin Venäjän. Siitä huolimatta Venäjän uhkaa paisutetaan. 

Toisella sijalla olevan Kiinan sotilasmenot olivat yli 200 miljardia ja kolmannella sijalla olevan Venäjän vain n. 70 miljardia.

Yhdysvaltojen ydinaseiden modernisointiohjelman arvioidaan maksavan tulevina vuosikymmeninä biljoona dollaria.

Entäs Suomen asemenot ?

Väkilukuun suhteutettuna Suomi käyttää kansalaista kohden 589 dollaria, mikä on kuitenkin enemmän kuin Kiinan, Japanin tai Saksan vastaavat luvut. Suomi on kiitettävästi mukana varustelussa.

Maanpuolustuksen tulevaisuutta linjaava hallituksen selonteko mainitsee tulevaisuuden tarpeeksi myös laivaston alusten uusimisen, jonka hinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia. Hornetteja korvaavien hävittäjien ostaminen ja ylläpito voi käytännössä tarkoittaa kymmenien miljardien menoja.

Samaan aikaan leipäjonot kiemurtelevat entistään pidempinä Suomen suurkaupungeissa ja osa kansasta näkee nälkää. Kansantalous elää velaksi !

Vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria.