Metsien suojelulla hälyttävä kiire

Eilen vietettiin maapallon ylikulutuspäivää.  

Ihmiskunta on kuluttanut luonnonvarat, jotka maapallo tämän vuoden aikana tuottaa.  Loppuvuosi eletään velaksi.  Suomalaisten kansallinen ylikulutuspäivä meni jo ennen pääsiäistä, ja sen jälkeen olemme kuluttaneet huolettomasti köyhien osuutta.

Kaikki loppuu aikanaan ?
Usko ihmiskunnan herruuteen perustuu perusteelliseen perspektiivivirheeseen.

 

Mitä jälkeemme ?

Nykyinen tietoisuuden evoluutiomme perustuu materialismiin. 

Se on suuntautunut älyteknologian ja robottien tuottamiseen.  

Jääkö elollisen luonnon jälkeen telluksen pinnalle ainoastaan itse itseään kehittämään ja monistamaan pystyvä teknoäly robotteineen ? 

Voisiko ilmastomuutos olla kuitenkin  pelastus, - valtava hälytyskello, joka pakottaa ihmiskunnan äkkiherätykseen ja kulttuuriseen täyskäännökseen ?

Edessä on kiireellinen kestämättömään ahneuteen, ylikuluttamiseen, orjuuteen ja velkaannuttamiseen perustuvan talousjärjestelmän uusiminen.

Ekologinen jalanjälkeni on liian suuri ?

Myös omat varpaani ovat tallaamassa maailman eliökuntaa valtaisan sukupuuttokuoleman aaltoihin kiihtyvällä vauhdilla.

Ovatko puiden juuret mittaamattomasti arvokkaammat kuin omat varpaani ?

Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosien ajan keränneet tietoa Suomen arvokkaista, vielä suojelemattomista metsistä ja soista sekä kartoittaneet uhanalaisten lajien elinalueita. Ehdotettuja suojeltavia  luontoalueita on tehty kartoitusten perusteella.

Suojeltavaksi esitettyjä metsä- ja suoalueita ja niiden tietoja voi tarkastella nyt yhdeltä kartalta. 

Kartalle on koottu myös viranomaistyönä tehty soidensuojelun täydennysohjelma, jonka hallitus päätti suurimmalta osalta jättää toteuttamatta.

Kaikille avoin kartta avautui 13.6. linkistä http://www.metsakartat.fi/

Suojelutoimilla on jo hälyttävä kiire !

Biotalouden nimissä lisääntyviä hakkuita on kompensoitava kiireellisesti suojelemalla merkittävästi lisää metsiä. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. 

Nopein tapa olisi palauttaa luonnonsuojelun rahoitus leikkauksia edeltäneelle tasolle ja lisätä merkittävästi valtion metsien suojelua. 

Metsien suojelun rahoituksesta on nykyhallituksen aikana leikattu 60 prosenttia.

Metsäteollisuuden tulisi suojella omistamiaan metsiä omalla kustannuksellaan aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Metsät ovat Suomessa uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö.  Nyt Etelä-Suomessa metsämaasta on lakisääteisesti ja pysyvästi suojeltu vain 2,6 prosenttia ja koko maassakin vain 5,7 prosenttia. Se on tutkimusten mukaan aivan liian vähän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Myös äskettäinen Euroopan tiedeakatemioiden selvitys korostaa, että vanhojen metsien suojelemiseksi tarvitaan nopeita toimia. Metsien hoidossa tulisi ottaa huomioon niiden maapallon tulevaisuuden kannalta tärkeimmät tavoitteet: kyky sitoa hiiltä, kompensoida ilmastonmuutosta sekä ylläpitää luonnon moninaisuutta. 

Suomen hallitus otti iso riskin laittaessaan ilmastopolitiikassa lähes kaiken yhden kortin varaan.  Suomen puupäiset laskentasäännöt mahdollistaisivat ylimitoitetut hakkuut, ilman että niiden ilmastovaikutusten kompensoimiseksi tarvitsisi tehdä mitään.

Eikö Suomen tulisi näyttää esimerkkiä muulle maailmalle ja ajaa läpinäkyviä ja rehellisiä metsien käytön laskentakäytäntöjä ?

Puupäät kolisevat : 

- metsäteollisuuden etujärjestöt lobbareineen eivät ole vielä luopuneet hakkutavoitteistaan ?

Entäs Jyväskylä ?
Hakataanko Jyväskylää edelleen  matalaksi pelkästään puukaupan pelisäännöillä,  kaikki ympäristö-näkökohdat ja lakipykälät selättäen  ?