Kuva : Hannu Ahonen
Taistelu
metsän puolesta on taistelua Suomen puolesta.
Kolme
neljäsosaa Suomesta on metsää:
-
se mitä tapahtuu metsälle, tapahtuu Suomelle.
Biotalouden nimissä sellupohjaisia biotuotetehtaita syntyy nyt kuin sieniä sateella.
Metsä Groupin 1,2
miljardin tehdas käynnistyy Äänekoskella kesän lopulla.
Suurimpia
sellukattiloita kaavaillaan
Kemijärvelle, Kuopioon, Paltamoon ja Haapajärvelle.
Maailman suurinta havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp ei ole paljastanut edes mahdollisia
kumppaneitaan. Tehdas käyttäisi eniten
puuta, 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös puunpolttolaitoksia
suunnitellaan.
Kiinalainen Kaidi on
rynnimässä Kemiin valmistamaan biodieseliä ja bensiiniä puusta.
Bensiinin jatkaminen
biopolttoaineella on suurinta huijausta, koska haasteena on kaikista
polttomoottoreita luopuminen.
Suomen nykyinen
biotalousbuumi – yli kuuden miljardin investoinnit puuhun, - kestävää kehitystäkö
?
Entäpä jos puu menettää
päästölaskennassa asemansa nollapäästöisenä, joutaako jätti-investointien
kannattavuuslaskelmat pusikkoon ?
Esim kiinlaisen Kaidin
Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maailman suurimmista
hiilidioksidin tupruttajista, - 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Kuitenkin biojalostamo
välttyy päästökaupalta.
Metsien hävittäminen
biotalouden nimissä mm. matalan jalostusasteen
sellunkeittoon on kestämätöntä. Pelkästään metsien hiilinielu
puolittuisi v 2030 mennessä.
Suomen perustuslaki, pykälä 20 § / Vastuu ympäristöstä, -toteaa
yksiselitteisesti:
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja
kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Onko metsäteollisuus koskaan kuullut edes lintujen
pesintärauhasta ?
Kunnioittaako se edes sitä ?
Laittoman EU- liittymispäätöksen jälkeen Suomesta on tullut
pelkkä ulkomaisten yhtiöitten kaivannaisreservaatti ja metsäteollisuuden
raakapuun kehitysmaa ilman
minkäänlaista ympäristövastuuta.
Tehometsätalouden jäljiltä
puuta riittää, mutta luonto kärsii.
Luonnon monimuotoisuus on
vakavasti häiriintynyt:
Yli kolmannes kaikista
uhanalaisista lajeistamme elää metsissä.
Yli 800 lajia on
uhanalaisia ja kokonaan häviämisvaarassa.
Lähes 800 lajia on
luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Tehometsätalous on
johtanut myös lahopuun vähenemiseen.
Vanhat puut
ja metsät ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa.
Vanhetessaan
puiden ominaisuudet muuttuvat ja niiden arvo toisten lajien elinympäristönä
kasvaa. Eipä ihme,
että myös Linkola huokaa :
” Jos onnistuisi palauttaa puupeite taimistoaroillemme takaisin,
sekametsä, lehdot ja pökkeliköt yhden puulajin puupelloille, jos meidän ojikot,
rikkaruohot, pientaret, pienkarjat, niityt ja kedot viljelysaukeille, ja vielä
umpeuttaa turhat rinnakkaiset tiet ja liian suuret pihakentät ja parkkipaikat,
saisimme jättimäisen määrän eläintenkin elämää takaisin. ”
Todellisessa
suomalaisessa metsässä on kymmenkunta puulajia ja kaikki ikäluokat
sirkkataimista 400-vuotiaisiin petäjiin saakka. Siellä on neljännes puista
elossa, neljännes keloina, neljännes katkenneina kantoina ja nojokonkeloina,
neljännes maapuina pitkällään. Ja suunnattoman rikas tuhansien lajien
eloyhteisö kasveja, sieniä ja eläimiä. Ennen kaikkea metsä on pyhättö, jossa
ihminen ei riehu eikä revi. / PL
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti