Euron ja dollarin häiriköt

Sari Kaiho, Aki Ylinen, Mikko Vapa ja Svante Lehtinen Muuramesalissa 

Se, joka luo rahaa, hallitsee maailmaa.

Jos kansalaiset täysin ymmärtäisivät nykyisen finanssitalouden globaalihuijauksen, vallankumous olisi tapahtunut ajat sitten. Yksityispankit ovat rikastuneet luomalla velkaa = rahaa tyhjästä ilman tuotantokustannuksia 10 sekunnin tilisiirrolla.

Alkuaankin valuvikainen euro ja dollari ovat yksityispankkien vallankaappaus; -  korkoautomaatti ja ikiliikkuja, jonka sisäänrakennettu vipu on jatkuvan talouskasvun pakko.

Miten käy  pankkimaailman, kun 2014 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoilla on eletty täysin ennakoimattomia negatiivisten korkojen käyriä ? 

Ennen finanssikriisiä markkinakorot ( Euriborit ) olivat vielä n. 5 %:n luokkaa. Asiakas maksoi lainastaan n. 6%:n korkoja.  Tallettaja sai 4% tuoton. Pankille jäi muutaman prosentin marginaali.

Negatiiviset korot uusi normaali 

Markkinat odottavat, että korkotaso pysyy poikkeuksellisen matalana vielä vuosia.

Tänään Euroopan keskuspankin (EKP) viesti on, että rahaa saa -0,4 prosentin korolla, kunhan lainaa sitä eteenpäin.

Kun velanotosta maksetaan, sitä tyrkytetään ovista ja ikkunoista !?  

Sama ylikuumeneminen nähtiin Suomessa jo ennen 90-luvun pankkikriisiä, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Pankkien konkurssissa pelastettiin pankit Koiviston myötävaikutuksella ja yrittäjät hirtettiin maksumiehiksi.

Kukas nyt hirttosilmukkaan, kun pankkien vakavaraisuus heikkenee negatiivisen korkopolitiikan seurauksena ?

Suomen Pankin tilaston mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli kesäkuun lopussa käyttelytileillä yhteensä 81,1 miljardia euroa.

Miltä tuntuisi, että jatkossa pankkisi alkaa periä korkoa pankkitalletuksistasi?

Mitä teet, suostutko kynittäväksi vai nostatko rahasi ja siirrät ne sukanvarteen, jossa ne ovat paremmassa tallessa ?

Mitä tapahtuisi, jos kaikki tallettajat nostaisivat rahansa yhtä aikaa ?

Selvää, että pankit painaisivat paniikkinappulaa, asettaisivat käteisnostorajat: rahaa voisi siirtää, mutta käteistä ei voisi nostaa.

Kun pankki hallinnoi isännän äänellä asiakkaan tilejä, asiakkaalla ei todellisuudessa ole minkäänlaista kuluttajan suojaa tai itsemääräysvaltaa omaisuudestaan, vaikka pankkitoiminnan lähtökohtana onkin, että talletuksessa pankki on velallinen ja asiakas velkoja.

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh on jo ehdottanut, että pankit voisivat alkaa periä negatiivista korkoa yksityishenkilöiden talletuksista. Sampo on Nordean suurin omistaja. Nordean asiakasko ensimmäisinä Suomessa alkaisi maksaa pankille sen sijaan, että pankki maksaisi asiakkaalle ?  Selvää, että edessämme on ennen kokematon pankki- ja rahoitusalan mylläkkä.

Onko pankkiryöstäjille vaihtoehtoja ?

Eilen 21.8 heinäkuussa perustetun Arvoke oy:n  edustajat esittelivät kryptoja ja lohkoketjuja Muuramesalissa lukiolaisille ja muille

kiinnostuneille. Paikalla oli myös Mikko Vapa, joka on vakuuttunut kryptojen ja lohkoketjujen mahdollisuuksista kestämättömän pankkijärjestelmän haastajana. Kryptotalouden pioneerit esittelivät virtuaalivaluuttojen tulevaisuutta vaihtoehtoina nykyiselle elitistiselle pankkijärjestelmälle, jossa hajautetusti ylläpidetty valuutta mahdollistaa myös demokraattisen osallisuuden pankkitoimintaan. Kryptot voivat tehdä koko nykyisen pankkijärjestelmän tarpeettomaksi.

Bitcoin ei ole velkapohjainen ja kryptotalous  ylipäätään voi ohjata myös kestävämpään kulutukseen. Vaikka huijareita on liikkeellä, virtuaalivaluutat ovat reaalinen vaihtoehto nykyiselle velkataloudelle.

Uudet virtuaalivaluutat ovat jo haastaneet euron ja dollarin.

Bitcoin on globaali valuutta, jolla on monia puutteita, mutta kiinnostus virtuaalivaluuttoihin kasvaa sitä mukaa kun älyteknologia kehittyy.

Edessä on myös vakava arvokeskustelu rahan mahdista nykyisessä globaalitaloudessa. Nykyisillä valuutoilla  ei ole vielä mitään yhteyttä luonnontalouteen tai luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Oli mahtavan inspiroivaa kuunnella uutta luovien Arvoke – pioneerien näkemyksiä lohkoketjujen mahdollisuuksista kokonaan uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen perustana myös paikallisrahoille…

Onnea ja Menestystä eurojen ja dollarien häiriköille !

Suomalainen valtioterrorismi – maan tapa

Valtionvarainministeriön perjantaina julkistamassa 

budjettiehdotuksessa esitetään kuuden miljoonan euron korotusta puoluetukeen. Puolueita tuetaan ehdotuksen mukaan ensi vuonna 35,6 miljoonalla eurolla, kun tänä vuonna summa on ollut 29,6 miljoonaa euroa.

Ministereiden, valtiosihteereiden ja erityisavustajien palkkamenoihin on tulossa peräti 77 prosentin lisäys, kun ministereiden ja avustajien palkkamenot ovat nousemassa ensi vuonna 6,5 miljoonasta 11,5 miljoonaan euroon.

Kun väki vähenee pidot paranee.

Puoluetuki on avointa korruptiota, jolle kansakunta ei mahda mitään.

Unkarin Orbanin kritiikki EU:n puheenjohtajamaalle on osunut akilleen kantapäähän.

Selvää on, ettei Suomi nouse koskaan nykyisten puolueitten valtakaudella läntiseksi oikeusvaltioksi ilman ulkovaltojen apua.

Demokratian toimivuutta mittaavista indigaattoreista puolueitten jäsenmäärien kehitys on paras signaali nykyisen puoluejärjestelmän kriisistä.

Puolueitten jäsenmäärä oli suurimmillaan 1980-luvulla, jolloin jäseniä oli 600 000.

Sen jälkeen kansalaiset ovat kaikonneet. Nykyinen puolueitten jäsenmäärä on yhteensä n. 200 000, jos edes sitäkään ?

Ts. vain pieni prosentti puoluejärjestöistä sanelee koko kansan elämisen ehdot.

Nykyistä “maan tapaa”, -  puoluevaltaa pidetään yllä enää vuosi vuodelta kasvavalta puoluetuella ja valtamedian myötävaikutuksella. Kansan enemmistön vaatimukset eivät ole vuosikymmeniin kuuluneet eduskunnassa.

Suomi ei ole vielä muun Euroopan tavoin herännyt suoraan kansalaisvaltaan, jonka manifesti raikuu jo Ranskassa keltaliivien vallankumouksellisena esiinmarssina.

Kommunismi kaatui. Samalla tavalla nykyinen eu-globaalikapitalismi sortuu suoran demokratian ja aidon kansalaisyhteiskunnan vaatimuksiin, joista keskeisimmät tavoitteet ovat kansallinen itsenäisyys, kunta – ja maakuntaitsehallinto, jotka varmistavat kansanvaltaisen valtiosäännön demokraattiset perusoikeudet myös alueeellisesti.

Suomi asuttuna vai riisuttuna ? – aluepoliittiset kysymykset eivät ratkea minkäänlaisella puoluepolitiikalla, vaan kansalaisten aidolla itsehallinnolla, suoralla demokratialla ilman puolueita.

Puolueitten aika on ohi.
On aika nousta alamaisesta täyteen kansalaisvaltaan ja palauttaa valtiosäännössämme tasa-arvoon perustuvat oikeudet ja velvollisuudet.

Ilman perustuslakituomioistuinta poliittisten puolueitten erikoisasemaa ja etuoikeuksia ei voi palauttaa samalle viivalle muitten kansalaisjärjestöjen asemaan. 

Kansalaisten verovaroista ja lisäveloista ulosmitatut puoluetuet pitäisi poistaa, koska maan tavan mukaan puoluetuki jaetaan vain eduskuntapuolueille eduskuntaan kuulumattomia pienpuolueita avoimesti syrjien. Vuosikymmeniin Suomessa ei ole ollut enää avoimia ja demokraatisia vaaleja.
Nykyiset muutaman sadan tuhannen kansalaisen jäsenmaksut ja muitten etujärjestöjen roposet eivät riittäisi korruptoituneen ikuisvallan pönkittämiseen kansan tahdosta piittaamatta.

Ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta olemme tuuliajolla. Yksikään nykyisistä puolueista ei ole valmis luopumaan etuoikeuksistaan kansanvallan pelastamiseksi.

Kunnallinen itsehallinto varmistaa kansalaisen perusoikeudet

1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä 1809 perustettiin Suomen valtio. Suomessa on ollut kunnallinen itsehallinto Porvoon valtiopäivien vuoden 1863 kuntauudistuksen ja tsaari Aleksanteri II:n kunta-asetuksen jälkeen. Vasta nyt kunnallisen itsehallinnon perusrakenteet järkkyvät ja sitä mukaa luhistuu kansanvaltaisuuden kivijalka.

Muistellaan.

Marraskuussa 1917 säädettiin maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislaki. Samaan aikaan annettiin myös kunnallinen vaalilaki ja laki kansanäänestyksestä. Suomen kunnallishallinnon katsotaan syntyneen vuoden 1865 asetuksella kunnallishallituksesta maalla ja vuoden 1873 asetuksella kunnallishallituksesta kaupungissa.

Kuntien verotusoikeus on perua 1865 asetuksesta, mikä mahdollisti kuntien tehtävien laajentumisen erityisesti kansakoulutoimessa, köyhäinhoidossa ja sairaanhoidossa.

Vuoden 1917 laeilla toteutettiin kunnallinen demokratia yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuihin valtuustoihin..

Vuonna 1919 laeista poistettiin mm. säännökset kunnallisesta kansanäänestyksestä ja määräenemmistöpäätöstä vaativia asioita lisättiin.

Ensimmäiset kuntavaalit toteutettiin syksyllä 1918 sisällissodan jälkeisissä vaikeissa olosuhteissa. Vaalit käytiin listavaaleina, ja joissakin kunnissa oli vain yksi lista. Äänestysaktiivisuus oli matala. Vasemmisto sai noin kolmanneksen äänistä, mikä selittynee sisällissodan jälkeisillä olosuhteilla.

Vaalit pidettiin vuoteen 1925 saakka joka vuosi ja valtuustojen jäsenistä vaihtui yksi kolmasosa.

Valtuutettujen vaalikausi oli vuoteen 1955 saakka 3 vuotta ja tämän jälkeen 4 vuotta.

Entäs nyt ?

Kunnallisen itsehallinnon alasajo 

Pekka Lindholm, Perhon entinen kunnanjohtaja

" Kun kunnallishallinto täytti 100 vuotta, valtiovallan, kunnallisten keskusjärjestöjen ja puolueiden slogan oli: Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Kunnallisopiston pihapiiriin paljastettiin v. 1965 keväällä jäidenlähdön aikaan kansanvallan esteiden väistyttyä kunnallisen itsehallinnon monumentti ”Jäidenlähtö”

Kolme viikkoa sitten olin oman kuntani runsaspuheisessa 150-vuotisjuhlassa. Juhlapuheen piti pääministeri Juha Sipilä. Puheista ymmärsin, että kunnallisen itsehallinnon v. 1996 alkanut alasajo jatkuu ja se viedään tietoisesti valtiovallan ja paikallishallinnon tiedostamatta loppuun. Tukkimiehenkirjanpitoni mukaan puheissa lausuttiin; kansanvalta 0, kunnallinen itsehallinto 2, (pääministeri), peruskunta 0, elinvoimaisuus 13 ja maakunta 11 kertaa.

Kunnallinen itsehallinto, peruskunta, palveluiden saatavuus ja tasa-arvo ovat kansanvallan käsitteitä. Maakuntahallinto, maakunta, valinnanvapaus, tehokkuus ja elinvoimaisuus ovat puoluevallan käsitteitä. 

Kansanvallan huokauksista ja toiveista piittaamatta valta ja palvelut keskitetään. Lähellämme on varoittava esimerkki siitä, mihin vallan keskittäminen johtaa. Virheistä oppimiseen ei ole meillä tarvetta.

Kunnallishallinnon ja kansanvallan alasajon alettua, lakkautettiin lääninhallitukset ja tasa-arvon lakisääteinen valvonta. Siinä saumassa kävi voimakas sykäys maakuntahallinnon puolesta. Sotkiko EU suunnitelmat vai mikä, mutta ELYt ja AVIt muokattiin kovalla kiireellä tässä hallinnon uudistuksessa ei riittänyt kansanvallalle mitään. Unohdettiin maakunnille soveltuvat valtion tehtävät ja otetaan maakunnille peruskunnilta pelastustoimen jälkeen sosiaali- ja perusterveydenhoidon tehtävät.

Puolue- ja valtiovallan suojeluksessa on lentävällä lähdöllä käynnistynyt maakuntakeskusten, vaan ei maakuntien kehittäminen. Keskittäminenkin voisi tapahtua viisaasti, harkitusti ja kiirehtimättä, paremmin kansan omien elämänratkaisuiden tahdissa kuin eduskunnan vaalikausien rytmissä.

Kansa houkuteltiin EU:iin EU:n läheisyyshallintodirektiivillä Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä palvelujen käyttäjää. Poliitikot Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lukekaa (KP 13.10.) Liljan, 97 v. vanhuksen hoitokertomus ja sanokaa, miten EU:n läheisyysperiaate teidän vallassanne toteutuu? 

Peruskunnat älkää nukkuko elinvoimaisuutenne huumassa. Kuntalaisen päivittäin tarvitsema palvelu 100 km:n etäisyydellä on menetetty palvelu.

Mark Twainia mukaillen; suomalaisuuden herättäjän J V Snellmanin ja kansanvallan kehittäjän K J Stålbergin ajan alttarivaate on tämän sukupolven kynnysmatto. / https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/552353

Perustuslaki takaa kansalais- ja perusoikeudet

EU-liittymispäätös tehtiin vastoin perustuslain säätämisjärjestystä ja siihen tehtiin euron mentävä halkio alkiolaisen Esko Ahon ja muiden kansanvallan pettäjien toimesta. Seuraavaan, laittomaan, toiseen perustuslakiin kirjattiin vasta v. 2011,  että Suomi on EU:n jäsen.

Kun 80% lainsäädännöstä sanellaan suurvaltojen, yksityispankkien ja suuryritysten ehdoilla EU:sta, alkoi myös Suomen entisen kansallisvarallisuuden uusjako, yhtiöittäminen ja yksityistäminen; - valtavat tulonsiirrot yksityisiin taskuihin ja veroparatiiseihin.

Yhteiskunnan rakennemuutoksessa kiihdyteltiin globaalikapitalismin luomiin kasvukeskuksiin ja metropoleihin maaseudun autioituessa nopeasti. Kasvukeskusten asuntosijoittajat takosivat miljadivoittoja.

Valtiopetoksesta seurasi itsenäisyyden menetys ja nopeasti myös kunnallisen itsehallinnon alasajo, jolla toteutetaan suomalaisen kansanvallan lopullista alasajoa omien politiikkojemme toimesta. 

Kun talous kasvaa kuihtuessaan velkaelvytyksellä, poliittinen eu-eliitti kiristää vyötä ja leikkauslistoja. Koska palvelut eivät enää ole vaaterissa resursseihin nähden, tiivistetään ja yhdistellään kuntia.  Kuvitellaan, että suuremmat yksiköt vähentävät kuluja. Sotepalvelujen yksityistämisellä kuviteltiin säästettävän miljardeja. Miten kävi ? Kuka voitti ?

Kaikki hävisivät, eniten kaikkein vähäväkisimmät.

Kuntaliitoksien tahti on vain kiihtynyt.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja huoltoyhteiskunta syntyi pitkälti vuosikymmenien ajan vasen laita edellä. Puolueet lisäsivät kilpaa palveluja vaali vaalilta yli kansantalouden resurssien.

Puoluevalta ja perustuslaillinen kansanvalta ja demokratia ovat eri asia.

Keskitetyn puoluevallan näennäisdemokratia ja ”tasa-arvo” toimivat yhdenmukaistamalla kaikkiin kuntiin samat palvelut, virat ja organisaatiot, oli sitten tarvetta tai ei. 

Valtion osuutta on nostettu tarvittaessa 90% - 98 % uusien virkojen perustamiseksi.

Mutta milloinkas eduskunnassa olisi ollut taloudellista tai kansantaloudellista osaamista ?

Juha Sipilä teki täyskäännöksen ja nousi sitten ruoskineen ja kikysopimuksineen todelliseksi kansan kurittajaksi pitkäaikaisesta poliittisesta kurimuksesta, johon eu-politiikka oli maan johtanut. Vaalitappion jälkeen Alkion perillisten rivit ovat hajallaan ja kansantalouden pelastusta ei ole edes näköpiirissä.

Enemmistö kansasta vastustaa pakkoliitoksia.

Kuntien yhdistäminen ei ratkaise talouden kestävyysvajetta, kun Suomen maaseutu on tyhjennetty ja teollisuustyöt digitalisaation ja automaation seurauksena loppumassa. Massatyöttömyyttä eivät mitkään vaalilupaukset muuksi muuta.

Kenellä Suomessa on päätösvalta ?

Perustuslain mukaan se on kansalla. 

Kun puolueet tekivät jo -60 luvulla vallankaappuksen ja siirisvät sitten -90 luvulla päätösvallan Brysselliin, suomen kansalaisella ei enää ole perustuslain suojaamia kansalais - ja perusoikeuksia.

Se, onko kansalaisen päätösvalta elämisen edellytyksistä lähellä vai kaukana, omassa vai vieraassa maassa muiden käsissä, on oikeusvaltiota leikkivän Suomen musta aukko. 

Siihen mustaan aukkoon hävisi ensin Suomen perustuslaki. Kun päätösvalta ei enää ole Suomessa, on kansanvalta mitätöity.

Kun luottamus puoluedemokratiaan on jo mennyt, edessä on myös julkishallinnon ja kansanvaltaisuuden perusteiden muistaminen: -kunnallisella itsehallinnolla on ollut yli 100- vuotiset perinteet ja sillä tulee olemaan laajassa, harvaan asutussa maassa ratkaiseva merkitys kansan hyvinvoinnin palauttamisen kannalta.

Puoluevalta on kansanvallan pitkään jatkunutta varkautta.

Kun hallitus vatvoo byrokratian vähentämistä, tulojen – ja menojen tasapainoa, arvotus tapahtuu oman aseman – ja vallan näkökulmista, ei kansanvallan näkökulmista. Paikallishallinnon keskittäminen 70-150 kuntaan lisää poliittista ja järjestöjen valtaa kansanvallan kustannuksella sekä lisää byrokratiaa.

Samaan aikaan Suomi on eläköitymässä.

Eläköitymisen yhteydessä olisi hyvä hoitaa rakenteita. 

Ongelma ratkeaa itsestään 10-15 vuodessa, kansanvalta toimii ja pakkoa ei tarvitse käyttää. Kuntien itsehallinnon ja kansanvallan näkökulmista ei todellakaan pitäisi olla vaikeaa laajentaa kunnan yleistä toimialaa  ja kaventaa erityistoimivaltaa.

Suomi on harvaan asuttu maa.

Maa asuttuna vai riisuttuna on ikuisuuskysymys, jota politiikot mutustelevat, samalla kun muuttovirta kasvukeskuksiin kiihtyy. Kun vastassa on 50 000 asukkaan kehittämistarpeet ja pienen 500 asukkaan kylän kehittäminen, selvää kumpi häviää.

Pienten kuntien ja suurkaupunkien asukkaat eivät ole tasa-arvoisia, edes kunnissa koulujen oppilasmäärä ei ole tasa-arvoasia, vaan leikkaus, - ja lakkautusperuste.

Puolueitten keskitysvalta on johtanut maan poliittiseen ja hallinnolliseen kriisiin, sekä romuttanut terveen kansantalouden mahdollisuudet. Ilman perustuslakituomioistuinta kansalaisten oikeusturva on pettänyt

PS !

KHO otti kantaa kunnallisen itsehallinnon 
perustuslainsuojaan

"Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tiettävästi ensimmäisen kerran ottanut kantaa kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaan vuosikirjaratkaisussaan 2014:144. Kysymys oli siitä, oliko valtioneuvoston päätös, jolla kunta oli velvoitettu perusterveydenhuollon yhteistoimintaan toisen kunnan kanssa, lainvastainen.

.....

"Käytännössä eduskunnan perustuslakivaliokunnasta on muodostunut ylin auktoriteetti lakien perustuslainmukaisuuden arvioijana. Valiokunnan tehtävänä on antaa lausunto sen käsiteltäväksi saatettujen lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta (perustuslain 74 §). Nyt korkein hallinto-oikeus on joutunut arvioimaan valtioneuvoston päätöksen laillisuutta asiassa, johon perustuslakivaliokunta oli lakia säätäessään ottanut nimenomaisesti kantaa. Päätöksessään KHO ei ole tehnyt mitään uusia linjauksia, vaan on todennut valtioneuvoston päätöksen olevan perustuslakivaliokunnan aikanaan lakia säädettäessä ottaman kannan vastainen.

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kuntien-itsehallinto/kho-otti-kantaa-kunnallisen-itsehallinnon-perustuslainsuojaan

Myös puoluehäkit hävitettävä

Suomen ensimmäisen perustuslain 100-vuotis-muistojuhla tuli ja meni. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg oli kansanvallan puolustaja. Ståhlberg oli kunnallisen itsehallinnon kannattaja, jossa puolueita ei edes tarvittu.

Puolueilla olisi merkitystä vain valtion hallinnossa.

Minne hävisi kunnallinen itsemääräämisoikeus ?

Miksi puoluevalta selätti kansalaisvallan ?

Miksi Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta puolustamassa kansalaisen oikeusturvaa ?

Lokakuun 5.päivä 1944 oli käännekohta Suomen historiassa. Valvontakomissio saapui Suomeen. Itsenäisyys ja vapaus olivat veitsenterällä. Mullistus tapahtui myös kunnallisella tasolla. Pakkoliitokset alkoivat ja siitä seurasi kehitys, jonka seurauksena kunnallinen itsemääräysoikeus muuttui puolue- ja virkavallaksi.

Vallan keskitys johti pienen maan ojasta allikkoon.

Bilderberg-eliitin EU-vallankaappaus 1990-luvulla oli sitten vain läpihuutojuttu hesarin Aatos Erkon ja muun Suomen valtamedian tuella. Vaikka Suomen perustuslaki oli sinetöity monen lukon taa perustuslain säätämisjärjestyspykälissä, niillä ei ollut mitään merkitystä, kun maasta puuttui kansalaisten oikeuksia puolustava riippumaton perustuslakituomioistuin puolustamassa politiikkojen ja virkamiesten ylintä keskitysvaltaa laittomalta vallansiirrolta EU:lle.

Onko kansanvaltaisuus enää pelastettavissa ?

Edessä on kolmas itsenäisyystaistelu, sillä kansalaisten vapaus voi toimia vain laillisen oikeusjärjestyksen suojassa.  Selvää, ettei tässä itsenäistymisprosessa ole enää kyse puoluevallasta, sillä yksikään nykyisistä puolueista ei kyseenalaista nykyistä totalitaarista globaalikapitalismia.

Suomen hellekausi on ohi.

Pyöräilin eilen Jyväskylän keskustaan. Siellä on tehty vuosikausia tietöitä ja katuja on suljettu. 
Jyväskylässä, niin kuin muissa kasvukeskuksissa tiivistetään kaupunkirakentamista. Kaupunginvaltuusto teki pari vuotta sitten päätöksen keskustan täydennysrakentamisesta ja vasta sitten kun rakentamistyöt olivat jo pitkällä, ihmiset heräsivät.

Entiselle Kauppakadun ja Yliopistonkadun väliselle parkkipaikalle on noussut korkea kerrostalo.  Näkymät ikkunasta ikkunaan ovat ainoa maisema. Viheralueet on hävitetty. Myös kaupungin lasten leikkipaikkojen puut on parturoitu, samoin kuin muut kaupungin metsiköt ja puistot.  Jälki on karmeaa.

Pitkään tietöitä tehdyllä Väinönkadulla oli uusi betonipäällys.

Kadulla oli isoja istutuslaatikoita, joissa oli kaatuvia pihlajantaimia ja nirhaantuneita pensaitten alkuja.

Mikä on kaupunkisuunnittelun tila ?

Kuka vastaa järjettömästä betonirakentamisesta ?

Selvää, että kituvat kaupungin katulapset, istutuslaatikoissa kärvistelevät puuntaimet olisi huostaanoton tarpeessa. Selvää, että eläinten pitäminen keskustojen betoniviidakossa on jo eläinrääkkäystä. Entäs sitten ihmiset ?

Missä on ympäristöterveyden asiantuntijat ?

Väinönkadulla terveystalon edustalla tuupertunut pihlaja nostaa heti verenpainetta..

Surkuhupaisaa, että Kauppakadun kompassilla eläinoikeusaktivistit kamppanjoivat häkkikanoista ?

Häkittömät munalat ?

Entäs häkittömät ihmiset ?

Uudet asunnot keskustoissa ovat entistä pienempiä ja ahtaampia. Ne ovat ihmisten säilytyshäkkejä, kun ihmisiltä on viety itsemääräysoikeus päättää tai rakentaa oma koti.  Koti on kansalaisen toinen iho. Kuka puolustaa asukkaita ?

Globaalikapitalismissa isäntä on "kysynnän ja tarjonnan laki".

Mikään puolue, vihreitä myöten ei ole kyseenalaistunut globaalikapitalismin pelisääntöjä.

Jyväskylä, jossa on maan suurin vihreitten valtuusto, on myös keskitysvallan ja metropolien asialla, vailla minkäänlaista käsitystä inhimillisestä kaupunkisuunnittelusta.

Parkkipaikka keskustan kirkkopuistoon kirkon alle tulee olemaan huikea taidonnäyte ”autottomasta keskustasta” ja kaavoituksesta vailla päätä tai häntää, kun autotonta keskustaa on suunniteltu jo vuosia..

Virkavallan, puolueitten, politiikkojen ja kaavoituksen koplauksesta rakennusyhtiöihin on syntynyt rahasampo, jolla ei ole mitään tekemistä inhimillisen mittakaavan tai asukasviihtyvyyden kanssa.  Asukkaille on jäänyt vain maksumiehen rooli, eikä minkäänlaista sananvaltaa. Kansalainen on enää torppari omassa maassaan.

Puolueitten hallinnoima valtion asuntotuotanto ja sen voitot valuvat kepun, demarien, sak:n  ja muitten yhtiöitten, sekä pankkien ja vakuutuslaitosten yksityisiin taskuihin. Nykyinen

asumistuki on suoraa tulonsiirtoa omistajille.

Kulosaari perustui kansainväliseen puutarhakaupungin ideaan.

Puutarhakaupunki ei ole pelkästään pala arkkitehtuuria. Se on yhteisön omaehtoisen suunnittelun ja rakentamisen tulos, sekä varmistaa yhdyskunnan kunnallisen itsenäisyyden.

Puutarhakaupunki oli ja on oman aikansa vihreyttä, kansalaisliike ja vaikuttamisen väylä. 
Luonnollisessa yhteisöllisyydessä ei ole kyse mistään "ismeistä", vaan asukkaiden aidosta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä, kansalaisvapaudesta.

K.J Ståhlbergin ja puutarhakaupungin ” kulosaarelainen malli” liittyvät olennaisesti yhteen.

Kysymys on periaatteellisista oikeusvaltion ja kansalaisten itsehallinnon perusteista, lain tehtävästä vapaassa yhteiskunnassa kansalaisten vapauden suojaajana.

Lailla suojatun kunnallisen itsehallinnon, sekä maakuntaitsehallinnon tehtävänä on turvata todellisille paikallisyhteisöille oikeus päättää omista asioista.  Nykyinen lakeja tehtaileva Suomen globaalikapitalistinen holhousvaltio ja sen politisoitu kuntalaitos yrittää tehdä omaehtoisen asumisen ja elämisen mahdottomaksi.

Entäs tulevaisuus ?
Suomen entinen yhteinen kansallisvarallisuus on jo yhtiöitetty ja yksityistetty ja hävinnyt yksityisiin taskuihin. Maa elää velaksi, jota tarjotaan nyt negatiivisella korolla.
Ei huolta huomisesta : - Sipilän hallitus yhtiöitti ja yksityisti Metsähallituksen, 2/3 maan pinta-alasta ja sen kohtalosta  on nyt sinetöity velkavetoisen valtionyhtiön suomaan salasspitovelvollisuuteen.

Itsenäiset kunnat, itsenäiset maakunnat ja itsenäinen Suomi on hävitetty ja kansallisomaisuus myyty. Myös maa-alueet on myynnissä. 

Jäljellä on EU-totalitarismi, globaali maailmanvalta, joka on perustettu ylikansallisten pankkien ja yhtiöiden vapaakaupan ehdoilla. Vapaus on mennyt. Kansalaisten mahdolisuus puolustaa itseään tai ympäristöään on tehty mahdottomaksi. Ylikansallisesta omistamisesta ja keinottelusta on tullut Yli-jumala.

Eläinten oikeuksilla on jo puolustajat, mutta kuka puolustaa kansalaisten perusoikeuksia ?

" Häkissä on tilaa vain A4-arkin verran kanaa kohden. Se on aivan liian vähän tilaa eläimelle, joka on luonnostaan hyvin liikkuvainen "

Entäs mikä on suomalaiselle EU-häkkikansalaiselle jätetty tila ?
Se on pieni ympyrä äänestyskopissa varmistamassa henkilökohtaisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden pakkosiirtämistä ylikansalliselle pankki- ja yhtiövallalle !

Onneksi on vielä jäljellä ajattelun vapaus !

Suomen ensimmäinen perustuslaki 100 vuotta 17.7.2019

Kansa ja valta kohtasivat Sastamalan torilla 

Vuodesta 1992 vietetty kansanvallan päivä on typistynyt vuosittaiseksi toritapahtumaksi Sastamalassa.  Tänä vuonna sitä vietettiin 20. heinäkuuta, kolme päivää sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto oli täyttänyt 100 vuotta. 

Otteita juhlapuhuja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheesta:

” Kansanvalta ja avoin demokratia tarkoittavat sitä, että ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja äänestää vaaleissa ja saada sitä kautta äänensä kuuluviin. Suomessa vaaleja on niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla.

” Kansanvalta vaatii vaalien lisäksi tuekseen myös kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat puolueet, järjestöt ja media. Rinteen hallituksen ohjelmassa halutaan vahvistaa kaikkien näiden roolia.

” Hallitusohjemassa halutaan vahvistaa kaikkien ulkopuolisuutta kokevien osallisuutta, turvata kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa lähidemokratiaa. Kansalaisjärjestöille tämä tarkoittaa yhdistysten jäsenten suorien vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja kansalais-järjestöjen varainhankinnan kehittämistä.

” Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa.

” Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

” Meidän on pidettävä huolta oman kansanvaltamme perusteista. Ihmisten luottamuksesta päätöksentekoon, päätösten toteuttamiseen ja oikeuteen.  Vain puolentoista vuoden päästä on taas kuntavaalit. Mutta varsinaista luottamusta ei rakenneta pelkästään vaalikentillä, vaan ennen kaikkea vaalien välillä.

”Kansanvaltainen Suomi ei ole kova, mutta se on luja. 

Sitä se on ollut jo sata vuotta.

EU:n puheenjohtajamaalta odotetaan johtajuutta, kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja; - myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja katsomista historiaa silmiin. Siihen me olemme valmistautuneet, siinä meille on annettavaa myös muille.”

Elis ja Anton luovuttivat ministeri Tuppuraiselle 

Erkki Mennolan väitöstutkimuksen : "Maakunnan vapaus ".

Siitä ilmenee, että Suomi on ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole minkäänlaista alueiden tai maakuntien itsehallintoa.

Puoluevalta ei ole demokratiaa                                                                                

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Teuvo Nieminen puhui ennen ministeriä: Puoluevalta ei ole demokratiaa. 

" Suomen perustuslain mukaan julkinen valta toimii kansan, ylimmän vallan haltijan tahdon ja etujen toteuttajana. Kansanvaltaa sanotaan demokratiaksi. Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, joka ei ole demokratiaa, sillä puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon. Tänä päivänä demokratia Suomessa on näennäistä. Puoluevaltaa tuetaan puoluelailla, joka sallii verovaroista maksettavan puoluetuen. Viime vuonna suora valtiontuki eduskuntapuolueille oli n. 30 miljoonaa euroa. Piilopuoluetuen määrä taitaa olla siihen verrattuna kolminkertainen.

Tällä viikolla, 17.7 Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto, täytti 100 vuotta. Sittemmin kansalle siirtynyt ylin valta, valtiovalta, on luovutettu ylikansalliselle Euroopan Unionille, mutta demokratia, kansanvalta, ei ole maassamme muuttunut yhtä syväksi ja laajaksi kuin se on muotoutunut muissa läntisen Euroopan maissa. Niissä kaikissa toimii maakuntien tai alueiden itsehallinto, joissa hallintoelimillä on usein jopa aluettaan koskeva lainsäädäntöoikeus. Heillä on myös veronkanto- oikeus, joka varmistaa alueen ja lähipalvelujen kohdentamisen ilman valtion keskushallinnon ohjausta

” Ruotsinkielisen päivälehden taannoisessa mielipidekirjoituksessa sanottiin, että Suomen kansan ja maan hallinnon välisen kuilun yli johtavan sillan jänneväli on tullut niin suureksi, että se vaatii tuekseen maakuntalain.

” Maakuntalaista on tehty kansalaisaloite, joka juontaa juurensa Pääkaupungin Sitoutumattomat ry:n ja Itsenäisyyspuolueen 2012 Pälkäneellä järjestämään seminaarin. Sen nimenä oli Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana. Pari vuotta aikaisemmin kuollut filosofian tohtori Ilkka Hakalehto oli ollut perustamassa molempia järjestöjä. Hän toimi yli 30 vuotta Helsingin kaupungin valtuustossa, aluksi Keskustapuolueen ja loppuaikoina Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomat ry:n edustajana.

Nähtyään kansanvallan muuttumisen taloudellisen vallan ohjauksessa olevaksi puoluevallaksi, Ilkka Hakalehto pyrki edistämään sitoutumatonta kansalaistoimintaa. Hän uskoi alkiolaisuuden voivan elää ihmisten sitoutumattomuudessa.

Kalevassa 4.6. julkaistun haastattelun mukaan Tytti Tuppurainen odottaa ministerinpestiltä verta, hikeä ja ilon kyyneleitä. Toivokaamme, että voimme viimeistään pestin päätyttyä iloita ministeri Tuppuraisen kanssa siitä, että enää ei maassamme tarvitse peitellä maakuntien itsehallinnon puuttumista, vaikka hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ”maailman parhaasta hallinnosta” ei kaikilta muilta osiltaan olisi toteutunut. 

Maatamme hallitseva keskitysvalta, joka on hyvin kaukana nykyaikaisista hallintoideaaleista, tuskin luovuttaa paljoa asemastaan yhden hallituskauden aikana.

Eduskunnasta tihkuneiden tietojen mukaan tuleva ”maakuntahallinto” rajoittuisi soteen ja pelastustoimeen. Tällaisella esityksellä ei ratkaistaisi kysymystä maakuntien itsehallinnosta.

Puheensa lopuksi Teuvo Nieminen sanoi, että muutosvoimat ovat kansalaisten käsissä.

Mitä on kansanvalta eli demokratia?

Tätä kysyi Äes ry:n valtuuttamana puheenvuoron käyttänyt Risto Boxberg.  

Seuraavassa puheen keskeistä sisältöä:

Professori Heikki Kirkinen määrittelee (Kanava 2/09) demokratian yleensä tarkoittavan pyrkimystä ja toimintaa ihmisyhteisöjen omaleimaisuuden ja autonomian toteuttamiseksi tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Kirkisen mukaan suomalaisen kansanvallan muodot vakiintuivat jo yli 100 vuotta sitten, mutta ne ovat säilyneet muodollisesti lähes sellaisinaan samaan aikaan, kun muualla läntisessä Euroopassa kansalaiset ovat kehitelleet demokratian käsitettä ja muotoja eteenpäin paljon rohkeammin kuin meillä. 

Mitä on kansalaisvalta?

Kansalaisten välitöntä vaikuttamista heitä itseään koskevaan päätöksentekoon voidaan sanoa kansalaisvallaksi. Sen toteutumismuotoja ovat alueellisen- ja kunnallisen itsehallinnon lisäksi sitovat kansanäänestykset, kunnanosahallinto eli lähidemokratia, vaikuttaminen yhdyskuntien suunnitteluun, kansalaisten omaehtoinen rakentaminen ja asukkaiden itsehallinto julkisin varoin tuotetuissa vuokrataloissa.

Boxberg kertoi, että Pälkäneellä järjestettiin 7.1.2012 Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana - niminen seminaari ja avoin kansalaiskokous, johon oli saapunut 59 henkilöä eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa hyväksyttiin yksimielisesti seuraava päätöslauselma: Todettiin, että 

Suomessa ei ole tapahtunut sellaista demokratian syventämistä ja laajentamista kuin mitä kansalaiset ovat kehittäneet muualla läntisessä Euroopassa.

Kokous päätti yksimielisesti käynnistää avoimen julkisen keskustelun kansalaisyhteiskunnan turvaamiseksi laadittavasta uudesta Suomen perustuslaista ja aloittaa sen valmistelutyö. 

Kokous valtuutti Itsenäisyyden Äes ry-nimisen yhdistyksen koordinoimaan uuden perustuslain valmistelutyötä. Kyseinen yhdistys, joka ei ole vielä aloittanut toimintaansa, ilmoittaa pyrkivänsä muokkaamaan maata uuden poliittisen kulttuurin kasvulle. Sääntöjensä mukaan yhdistys toimii niiden ihmisten yhteistyöelimenä, jotka vaativat näennäisen demokratian muuttamista kansalaisvallaksi.

Yhdistyksen tavoitteena on kansalaisyhteiskunta, joka rakentuu avoimuudelle ja vastuullisuudelle. Kansalaisyhteiskunnan jäsenillä on todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Siinä on toimiva asukas- ja lähidemokratia, laaja kunnallinen ja alueellinen itsehallinto sekä valtiollinen suvereniteetti. 

Tästä seuraa kansalaisten vastuunottoa omasta itsestään, lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta. Kansalaisyhteiskunnassa voivat ihmiset kokea olevansa vaikutusvaltaisia toimijoita eikä ainoastaan toiminnan kohteita. Siinä on myös käytössä sitovat kansanäänestykset.                                                                                                                                                            

Perustuslain uudistustyöhön pyritään saamaan mukaan sellaisia valtiosääntöoikeuden ja muita lainlaadinnan asiantuntijoita, jotka näkevät tämän uudistustyön tarpeelliseksi. Uuden perustuslain valmistelutyöhön ovat kaikki Suomen kansalaiset oikeutettuja osallistumaan. 

Äes- yhdistys käsitteli perustuslain muutosasiaa Pohjois-Karjalan Liperissä 4.4.2012 pidetyssä vuosikokouksessaan. Kokous päätti muuttaa yhdistyksen nimeksi Vapauden Äes ry. Se näkee kansalaisvallan ongelmana maakuntien itsehallinnon puuttumisen ja sen, että maamme ns. asuntopolitiikka ei kytkeydy sosiaalipolitiikkaan.

Kokous päätti toteuttaa vielä saman vuonna Suomen asunto-ongelmaa käsittelevän julkaisun ja käynnistää Pohjois-Karjalassa maakunnan itsehallintoon tähtäävän kannustus- ja kehittämisprojektin. Julkaisu toteutettiin, mutta itsehallintohankkeen valmistelu on kohdannut vaikeuksia.
Yhteiskuntamme voi kehittyä vain kansalaisten toiminnalla, sillä keskitysvalta ei asemastaan anelemalla tule luopumaan, vaikka tunnustaakin ongelmien olemassaolon. Mikään ei muutu hallintolaatikoita kalvoilla tai seminaareissa siirtelemällä. 

Kansanvallan peruskorjaus

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kutsui Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin selvittämään, miten suomalaisen päätöksentekojärjestelmä ja hallinto kykenevät selviytymään tulevista haasteista, erityisesti kansanvallan näkökulmasta. Näiden 23.2.2018 julkaiseman työpaperin mukaan yli 100- vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Julkaisun mukaan tämä ilmeni osana selvitystyötä tehdyistä yli sadasta haastattelusta, joissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä kertoivat näkemyksiään.

Äes ry totesi, että mainitusta Kansanvallan peruskorjaushankkeen työpaperista voi päätellä, että kyseisessä uudistusprojektissa kansalaisten kuuleminen on unohtunut tai ainakin jäänyt muita tahoja vähemmälle. Yhdistys esitti 28.6.2019 kirjeessään Sitralle, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto nimensä ja toimialansa mukaisesti olisi toivottu yhteistyötaho kansalaisten tekemien perustuslain muutosehdotusten vastaanottajana. Esitykseen ei vielä ole ehditty vastata.

SuomiAreenan 17.7. Porissa järjestämässä, vuoden 1919 hallitusmuotoa käsitelleessä seminaarissa valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi, että kansalaisaloitteen kaltaisilla uudistuksilla on pyritty parantamaan suoraa demokratiaa. Hän kysyi, ovatko uudistukset olleet riittäviä vastaamaan tämän päivän osallisuuden tarpeeseen ja mitkä ovat demokratian

seuraavat kehitysaskeleet – tätä on vakavasti mietittävä. 

Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko eivät ole olemassa vain harvoja, vaan kaikkia varten. Toivon myös, että historian tuntemuksesta voi kiitollisuuden lisäksi kummuta uusia ajatuksia kehittää osallisuutta. Vapaa ja avoin sivistysyhteiskunta tuntee menneen, mutta tähyää aina tulevaan.

Kansanvallan peruskorjauksen työpaperin toimenpide-esitykset keskittyvät demokratian kolmeen, kirjoittajien mielestä keskeiseen toimijaan: puolueisiin, eduskuntaan ja valtioneuvostoon.

Julkaisunsa esipuheen lopuksi kirjoittajat haastavat ennakkoluulottomasti pohtimaan, vastaavatko yli satavuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat kaikilta osiltaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Liisä Hyssälän ja Jouni Backmanin vastauson ei: - on kansanvallan peruskorjauksen aika.

Kansalaisvallan julistus

Risto Boxbergin vastaus on, että on yhteiskunnallisen havahtumisen ja kansalaisvallan julistamisen aika. Hän sanoi, että perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, mutta suomalaisilta puuttuvat edelleen perustuslain takaamat mahdollisuudet kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseen.

Samalla kun Boxberg kiitti Sastamalan kaupunkia ja tapahtuman järjestäjiä arvokkaan perinnön vaalimisesta, hän esitti, että tilaisuuden nimi olisi jatkossa Kansalaisvallan päivä. Vuosittain voitaisiin todeta, miten Suomi on edennyt tiellä kohti nykyaikaista, tervettä kansalaisyhteiskuntaa. 

Sastamalan kaupunki ansaitsee suuret kiitokset valonkantajan tehtävän hoitamisesta. Joistakin edellä esitettyjen tämänvuotisen tilaisuuden puhereferaateista voi syntyä ajatus, että jos demokratian liekki Suomessa vielä paloi, taisi se sammua kerrotussa toritapahtumassa. Sen verran vauhdikkaasti kansa ja valta kiitivät toistensa ohitse. Keskitysvalta aikoo hoitaa kansanvallan peruskorjauksen kansaa kuulematta ja vallastaan vähääkään luopumatta.

Saa asiaa hiukan toiveikkaammin ajatella. Jospa tuossa kuuman kesäpäivän poliittisessa pyörteessä kuitenkin syttyi kansalaisvallan kipinä ja pian siitä lehahtaa uusi hengen roihu ?

Tai Eino Leinon runon vanhan papin sanoin: 

Vielä kerran aamuruskon siivet 

singahtavat yli täänkin ajan,

komeampi korven kansa nousee

heleämpi hengen vilja heilii

Silloin kysytä ei teitä täällä

kysytään vaan niitä jotka näki

mitä kätki kansan sielun syvyys

vaikka maata pilkkopimeys peitti

Suomen vanhan vaakunan 9 ruusuketta symboloivat vanhoja historiallisia maakuntia

Loppukommentit

Edellä oleva teksti runoa lukuunottamatta on koottu muutamista Sastamalan torilla 20.7.2019 järjestyn Kansanvallan päivän tapahtuman puheenvuoroista. Niistä paljastuu Suomen kansan ja maan hallinnon välinen ammottava kuilu.

Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

     

Tämä ministeri Tuppuraisen puheeseen sisältynyt lause herättää kysymyksen, miten Suomi, noin yhden prosentin äänivallalla aikoo toteuttaa nämä tavoitteet suurvaltojen ja maailman valtaeliitin hallitsemassa Euroopan Unionissa. Yhteiskuntamme ei parhaalla tahdollakaan voi katsoa edustavan hallitusohjelmassa sanottua ”maailman parasta hallintoa".

Suomen suurimmat puolueet haluavat korottaa puoluetukea. Helsingin Sanomien mukaan viisi eduskuntapuoluetta on keskustellut korotusaikeesta, joka olisi haluttu mukaan hallitusohjelmaan. Korotuksen tarpeesta ovat lehden mukaan yksimielisiä SDP:n, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluesihteerit. Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n arvioidaan tukevan korotusta.

Unkarin pääministeri Orban moittii EU:n puheenjohtajamaata Suomea siitä, että maassa ei ole perustuslakituomioistuinta. Yleisradion tv- uutisissa 29.7.2019 Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen puolusti suomalaista oikeusjärjestelmää.

Ihmekös tuo, kun katsoo Talouselämän julkaisemia tietoja muutamien perustuslakiasiantuntijoiden viime vaalikaudella eduskunnalta ( veronmaksajilta ) laskuttamista palkkioista. Toivottavasti näiden antamat lausunnot on kirjoitettu herrojen hyvin palkitun työajan ulkopuolella. 

Olli Mäenpää,
Helsingin yo:n hallinto-oikeuden professori: 119 260 euroa

Tuomas Ojanen, 
valtiosääntöoikeuden professori: 97 460 euroa

Juha Lavapuro,
Turun yo:n julkisoikeuden professori: 83 080 euroa

Veli-PekkaViljanen,
valtiosääntöoikeuden professori: 71 020 euroa

Mikael Hidén,
valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori: 69 680 euroa

Perustuslain uudistamisella on kiire !