Nousuhumalassa velatkin muuttuvat saataviksi

Itsenäisyyspuolueen hallituksen jäsen Jouko Miettinen piti vappupuheen 1.5.2018 Turun Taidemuseon mäellä.

Puheessaan hän pohdiskeli tulevaisuuden ideologiaa ja nykyistä globaalia velkataloutta, uusliberalistista huijausta, jonka raakoihin rakenteisiin Suomen ja koko maailman valtaeliitti on nyt kytketty.

Suuret kiitokset Joukolle, joka heitti myös pelastusrenkaan kansakunnan pahenevaan ahdinkoon.

Jouko Miettinen :

Nousuhumalassa velatkin tuntuvat saatavilta. Sanonta tuli mieleeni kuunnellessani pääministerin YLE – uutisille (1.4.) antamaa haastattelua. Hänen mukaansa velkaantuminen loppuu 2020, 72 % työllisyystavoite jopa ylittyy. Kun vielä sote ja maakuntauudistus saadaan maaliin, hallitus on saavuttanut tavoitteensa.

Pääministerin luulisi tietävän, että markkinataloudessa, johon eurokin kuuluu, kaikki liikkeellä oleva raha on jonkun ottamaa velkaa ja se maksetaan takaisin aina uudella velalla.  Joku siis aina velkaantuu: valtiot, yksityiset henkilöt, yritykset, yhteisöt jne.. Kaikkien velkaantumisen loppuminen on siis sula mahdottomuus. Menestys on sitä, että pystyy haalimaan itselleen muiden ottamaa velkaa. Valtio voi tehdä sen keräämällä veroja.  18 eurovuoden aikana Suomi on lyhentänyt velkaansa muutaman miljardin, mutta kasvattanut sen yli 100 miljardiin. Sen takaisin maksaminen on utopiaa. Talousnobelisti Paul Krugmannin mukaan se ei ole edes järkevää. Hän on sanonut, että niin kauan kun verotulot ovat uutta velkaa ja hoitokuluja suuremmat, myös nykyinen järjestelmä toimii.

Myöskään rahaa liikkeelle laskevien pankkien näkökulmasta velka ei ole ongelma, päinvastoin.  Tyhjästä luotu raha on ehtymätön luonnonvara, mutta velkasuhteen vuoksi nämä pääomapiirit saavat myös päätösvallan valtioiden parlamentaarisissa elimissä. Tarkoitus on hallita velalla. Se, jolla on taloudellinen valta, on myös poliittinen valta.

Velan maksu uudella velalla synnyttää myös kasvupakon, joka tarvitsee pääomien, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kaiken alistamista voitontavoittelulle.  Seurauksena on hallitsematon globalisaatio kylmine -, kuumine - ja taloussotineen, kansainvaelluksineen ja ympäristökatastrofeineen.

Kasvupakko 

Suurempi uhka kuin velka onkin kasvupakko, jota järjestelmä vaatii pysyäkseen pystyssä. Tyhjästä luotu raha on ehtymätön luonnonvara, mutta maapallo ei. Jo nyt talous kuluttaa sitä tuplasti yli uusiutumiskyvyn. On pakko rakentaa toriparkkeja, loma- ja ostosparatiiseja, turistirysiä, risteilyaluksia, suurempia lentokenttiä jne., vaikka ne ovat yhtä tarpeellisia kuin pyramidit muinaisille egyptiläisille. Niiden ansiosta emme ole yhtään onnellisempia kuin vuosituhansia sitten eläneet esi-isämme, jotka joutuivat elämään ilman niitä ja osakesalkkuja. Onnellisuutemme ja hyvinvointimme perusta on yhä terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunta, kiinnostava työ ja toiminta, rikastuttavat ihmissuhteet jne..

Vaikka markkinat ovatkin muovanneet yhteiskuntamme lainalaisuudet sellaisiksi, että vaihtoehdot ovat vähissä, on meillä yhä äänioikeus ja valtaa kuluttajina. Kuluttajina meidän on esitettävä itsellemme kysymys: Tarvitsemmeko näitä markkinoiden herkkuja niin paljon, että meidän kannattaa vaarantaa oma ja tulevien sukupolvien tulevaisuus? Nopein tapa vaikuttaa ympäristömuutokseen on vähentää kerska -kulutusta.  Se on parasta tehdä ennen, kuin nanomuovi on korvannut aivomme.  Äänestäjinä meidän on tunnistettava sudet lammasten vaatteissa, ettei turkin alta kurkista taas saman vanhan lauman turre.

Syy siihen, että kulutuksen vähentäminen ei ole relevantti aihe niin monille vähäosaisille, on epäoikeudenmukainen tulonjako. Meidän talousjärjestelmämme mahdollistaa ja hyväksyy kuinka suuret tuloerot tahansa. Antiikin kreikkalaiset, jotka elivät jo 2500 vuotta ennen meitä, hyväksyivät vain nelinkertaiset tuloerot.  Nykyiset päättäjämme eivät aseta ahneudelle mitään rajoja.

Emme tiedä lähtikö älyn määrä alkuräjähdyksen tapahtuessa kasvamaan nollasta vai oliko se kaikki jo tiivistyneenä yhteen pisteeseen, mutta se osa siitä, joka kulkeutui tänne maapallolle, on vaarassa tuhota itsensä ennen aikojaan, ellemme saa väestönkasvua, talouskasvua ja ympäristöongelmia hallintaan. Sotimalla saamme tuhon aikaan kiireellisessä järjestyksessä.  Puolueettomuus on saanut antaa tilaa ulkopuolelta ohjatulle militarismille myös Suomessa.  Olemme päässeet osalliseksi … typeryydestä.

Eduskuntapuolueilla on erilaiset logot, mutta sama ideologia. Erimielisyys koskee lähinnä tulonjakoa ja markkinamyönteisyyden astetta. Joukkoon voi laskea lisäksi Ay-liikkeen ja tietysti elinkeinoelämän. Poliittisessa teatterissa vasemmistopuolueet ja Vihreät tosin esittävät vaihtoehtoa keskusta-oikeistolle. Vihreät, jotka ovat käyttäneet kasvupotentiaalinsa loppuun ympäristöpuolueena, onkin ilmoittanut olevansa yleispuolue. Näyttävänä avauksena uudesta suunnasta on pienydinvoimaloita koskeva aloite Turun valtuustossa.  Ilmeisesti Vihreät on keksinyt uusiutuvan uraanin, josta ei synny edes ydinjätettä.

Todellinen oppositio löytyy meistä eduskunnan ulkopuolisista puolueista ja ryhmistä.  Meidän on tuotava esiin todellinen vaihtoehto. Se, että yhteiskuntakehityksen päämääränä tulee olla ihmisen - ja hänen sivilisaationsa kokonaisvaltainen hyvinvointi, ei markkinaliberalistinen pakkokasvun ideologia. Se ei ole impivaaralaisuutta, vaan tulevaisuuden ideologiaa. Tarvitsemme edelleen innovaatioita ja investointeja mm. ympäristöä parantaviin hankkeisiin, mutta ei kasvua kasvun vuoksi, vaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön vuoksi. Yritykset ratkaista ympäristöongelmat bisneslähtöisesti saastekaupan ja verojen avulla eivät onnistu, sillä raha on ehtymätön luonnonvara, mutta maapallo ei.  Ne ovat tehokkaita vain omantunnon rauhoittamiseen.

BKT kasvaa kun raha kiertää kädestä käteen.  Se luo työtä ja hyvinvointia yhtälailla riippumatta siitä, laitammeko sen työväenopiston kielikurssiin vai entistä ehompaan kännykkään. Paitsi, että kielikurssi luo työtä Suomessa, se on parempi valinta ympäristön - ja ehkäpä myös itsemme kannalta.

Lopuksi voimmekin palata Yle-uutisiin ja pääministerin lausuntoon koskien 72 % työllisyystavoitetta. Vaikka EKP on helmikuusta 2015 lähtien pumpannut talouteen kuukausittain kymmeniä miljardeja velka rahaa euromaiden piikkiin, ei senkään luoma talouskasvu ole riittänyt. Työllisyysluvut paranevat vain kikkaillen. Tunti viikossa työtä riittää tekemään työttömästä työntekijän, eivätkä aktiivitoimenpiteissä olevat (ts. kursseille pakotetut)näy työttöminä tilastoissa.  Tosiasia on, että meillä on päivittäin n.300 000 työtöntä, tempputyöllistetyt pois putsattuina, ja vajaat 30 000 avointa työpaikkaa.

Tämä mielessä voimme tarkastella myös päivän paradoksia, nimittäin sitä, että joillakin aloilla esim. hoiva- ja metallialoilla on työvoimapula. Yksityistettyjen markkinoiden voitontavoittelu on tehnyt palkasta minimin ja monista työpaikoista niin epäinhimillisen, etteivät ihmiset jaksa, puhumattakaan että he viihtyisivät työssään.  Itsesuojeluvaisto ohjaa heitä mieluummin nälkätaiteluun kuin itsetuhoon. Samalla se osoittaa vääräksi sen markkinaliberalistisen käsityksen, että vain raha ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Sillä ei voi selittää ja ymmärtää ihmisten toiminnan sisäisiä motiiveja, jotka nostavat ihmisyhteisöt darvinismin yläpuolelle. Sellainen voi olla tekemisen ilo, auttamisen halu, hyvä olo, kiinnostus tieteeseen, taiteellinen luovuus, itsensä kehittäminen tms., mutta niillä on vaikea tehdä bisnestä. Siksi markkinaliberalistit vastustavat sellaista toimintaa. He haluavat meidät hikipajoihinsa.

Uusliberalistinen taloustiede ei ole arvoista vapaa. Sillä on aina tarkoitus ja päämäärä, eivätkä sen tuotokset ole tieteellisiä totuuksia, vaikka meille niin uskotellaan. Pelottelu velkaantumisella, rahan loppumisella, budjettialijäämillä, kreikantiellä jne. ovat markkinaliberalistien juonija hallita meitä velalla, ohjata rahaa omiin taskuihinsa ja yhteiskuntakehitystä haluamaansa suuntaan.  Kääntääksemme kehitystä toiseen suuntaan meidän on lähdettävä liikkeelle tärkeysjärjestyksessä. 

On palautettava valta kansalle ja demokratia koskemaan myös taloutta, itsenäistyttävä uudelleen eroamalla EU:sta, palautettava puolueettomuus Suomelle ja rahanluontioikeus Suomen valtiolle.   

Kiitos Jouko !