Jotta ymmärtäisimme ajatteluamme ja sitä kulttuurista viitekehystä, minkä seurauksena nyt olemme ydinsodan partaalla, on pysähdyttävä, tehtävä tilinpäätös ja muistettava menneisyyttä ja niitä historiallisia ajattelijoita, joiden merkitystä ihmiskunnan sivilisaatiossa ei voi sivuuttaa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ihmetellä, miksi miljardit ihmiset vieläkin alistuvat nykyiseen ydinaseilla hallittuun maailmanjärjestykseen? Minne hävisi yksilön oikeudet ja kollektiivinen joukkovoima? Onko massojen välipitämättömyydessä kyse vain täydestä tiedostamattomuudesta, joukkopsykoosista vai kulttuurin degeneraatiosta? Mihin hävisivät ihmiskunnan eettiset pelisäännöt ja niiden myötä kansainväliset ihmisoikeudet ja laillisuusperiaatteet, kun diplomatian sijasta tartutaan aseisiin?
Kuka se muistuttikaan jo vuosisatoja sitten, "ettei ole mitään uutta auringon alla, kaikki on jälleenmuistamista."
Kiinalainen ajanlasku ja alkuperäinen "Taivaan tahto", TAO - filosofia opetti, että "heikko voittaa vahvan, mutta kukaan ei ole osannut panna sitä täytäntöön." Ehkäpä juuri tässä opetuksessa on ihmisen tragedia; -hengen ja aineen ikuinen ristiriita ja syy nykyiseen globaaliin uuspakanuuteen, jossa arvot on tallattu. Siksi tuhoisan ahneuden ja lyhytnäköisyyden seurauksena ratkaistavaksemme on jäänyt entisestään pahemmat ympäristökriisit ja kansainväliset konfliktit suursotineen.
Henki vai aine - idealismi vai materialismi – oikeus vai väkivalta ?
Länsimainen sivilisaatio ja sen ajattelun kulttuuri syntyi helleenisestä kehdosta. Platon (k. n. 347 eaa), antiikin suurin ajattelija oli ”idealisti” ja hänen merkittävin oppilaansa Aristoteles oli ”materialisti.” Näitä kahta titaanista ajattelijaa voidaan kiistatta pitää läntisen kulttuurimme kantaisinä. Aristoteles on nykyisen maailman virallisen, vallitsevan "positivistisen" tiedonkäsityksen oppi-isä. Positivismi on nykyisen vallitsevan tieteenkäsityksen perusoppi, jolle faktoja ovat vain "näkyvät", mitattavat reaalisuureet. Ts. nykyinen tiedonkäsityksemme ja tieteemme on arvovapaata ja koululaitoksemme tuottaa vain arvoinvalideja, jotka osaavat käyttää vain puolta päätään.
Platon, Aristoteleen oppi-isä oli filosofi, joka painotti arvoja; "hyvyyttä, totuutta, kauneutta ja oikeamielisyyttä", jotka ovat ihmisen sielullisia ominaisuuksia. Ihminen on ensisijaisesti sielullinen, henkinen ja kuolematon olento, niin kuin maailmankaikkeuskin ja ihmisen arvo ja kehittyminen perustuu vain sielulliseen kypsymiseen. Platonille symbolit ja yhtä lailla aritmeettiset suureet korreloivat myös hänen ykseysoppiinsa. Kosmologiaa voitiin tarkastella yhtä analogisesti: "sielu on pallon muotoinen ja sen perusolemus oikeudenmukainen, koska ympyrän reunat ovat kaikkialla yhtä kaukana keskipisteestä."
Platon on länsimaisen historian nerokkaimpia ajattelijoita. Samaa, harvinaista neroutta on ollut myös taiteessa; aikaa, rajoja ja tilaa ratkovalla Leonardo da'Vincillä, oman aikansa suurmiehellä.
Platonin tärkein ykseysfilosofian opetus ja ydin hänen mittavassa kirjallisessa tuotannossaan on kuitenkin hänen päähenkilönsä Sokrateen opetus: "tunne itsesi". Ts. totuus ihmisestä itsestään on eettinen ja moraalinen vaatimus ja paljastuu itsetuntemuksena. Platon, viisauden mestari teki lopulta itsensä tarpeettomaksi, niin kuin kaikki muutkin todelliset filosofit ja jätti vain ideaoppinsa siemenet itämään. Ihminen on oman mysteerinsä kanssa on aina yksin. Kaikki suuret totuudet ovat lopulta mysteereitä. Mysteeri ja pyhyyden kokemus kulkevat käsi kädessä.
”Ei kukaan tee tahallaan pahaa, vaan tietämättään”
Kun itse, noin 12-vuotiaana luin ensimmäistä kertaa Platonin "5 tutkielmaa", jäin koukkuun. Järkeni ei voinut käsittää Platonin väitteitä: "ei kukaan tee tahallaan pahaa, vaan tietämättään"
Platon selvitti ymmärtämättömille ihmisille henkisiä totuuksia vertaamalla totuutta pimeään luolaan, jota ihmiset luulevat totuudeksi, vaikka eivät ole koskaan valoa nähneetkään. Samalla mutkattomuudella Platon todisteli ihmisen sielun kuolemattomuuden. Ihmisen sielu on kuolematon, jota johtaa sielun perämies, järki.
Platonin ideaoppi perustui ykseysfilosofiaan. ”Niin ylhäällä, kuin alhaalla.” Saman totuuden löysi myös kvanttifilosofia jo 1900 – luvun alussa. Pelkästään kvanttifysiikan löydöksien olisi pitänyt olla mekaaniselle maailmankatsomuksellemme vallankumouksellinen haaste: -"jokaisessa osassa on tieto kokonaisuudesta." Sen vuoksi olemme salaperäisellä tavalla kytköksissä kosmokseen, suuriin totuuksiin ja toinen toiseemme. Erillisyys on vain harhaa. Kaikki on "yhtä". No, saman asian Platon oli todistellut jo pari tuhatta vuotta sitten.
Platon pohdiskeli ja arvioi myös yhteiskuntia sielullisen kypsyyden mukaan. Jos sielu on turmeltunut, myös yhteiskunta on turmeltunut. Sielun tilan ykseysfilosofiaa loogisesti seuraten Platon loi myös valtioteorialuokituksen, joka pätee vielä yli 2000 vuotta myöhemmin.
Platonin "Valtio" teoksessa eritellään käsitys eri valtiomuotojen paremmuudesta. Demokratiaa ei Platon arvostanut, koska se hänen mukaansa on kuin sekatavarapuoti, joka lupaa jokaiselle jotakin ja johtaa lopulta massojen anarkiaan ja tyranniaan. Eikö juuri niin ole käynyt jo kaikkialla maailmassa, kun arvotyhjiöinemme olemme vaipuneet uuteen totalitaariseen ja sotilaalliseen maailmanvaltaan ilman ainuttakaan todellista reaalista vaihtoehtoa? Ja tänään v. 2022 koko maapallon ihmisyhteisö seisoo ydinaseiden panttivankina. Koko ihmiskunnan kohtalon voi sinetöidä yksi ainoa hirmuvaltaa käyttävä ydinterroristi?
Pakko muistella menneitä?
Platonin idea ihannevaltiosta on vieläkin toteutumatonta utopiaa, jota kannattaa kuitenkin miettiä. Koska ylimpänä ihanteena on oikeamielisyys ja oikeudenmukaisuus, täytyy yhteiskunnan ja valtion johtoon kasvattaa filosofikuninkaat jo lapsuudesta lähtien. Kuninkaat ovat saaneet eettisen erityiskasvatuksen kyetäkseen hallitsemaan valtiota oikeudemukaisesti. Filosofikuninkaitten riippumattomuus ja objektiivisuus on varmistettu kieltämällä heiltä yksityisomaisuus.
Kieltämättä Platonin utopia on huikea haaste omalla ajallamme, jossa maailman valtaterroria käyttävät vain ökyrikkaan eliitin sponsoroimat korruptoituneet marionetit presidenttejä myöten. Globaalikapitalistisen suurvaltojen presidentit tarvitsevat taakseen kasvottomien yritysjohtajien miljoonat ja valtamedian suosion päästäkseen valtaan. Ja tässä ollaan:
Globaali vallankäyttö on valhetta, varkautta ja väkivaltaa. Kaikki raha on velkaa. Elämme luolassa, jossa ei näy edes tunnelin päätä, eikä pienintäkään valonpilkahdusta, vai näkyykö sittenkin?
Heikko voittaa vahvan?
Onko globalistiselle nykyihmiselle jäänyt aivopesun ja vapaaehtoisen orjuuden jälkeen enää mitään muuta vapautta kuin ajattelun vapaus?
Tämä pahenevan ahdistuksen ja sekasorron aika on johdattanut meidät henkiseen umpikujaan. - Yksin, kaiken keskellä yksin? Mutta tämä eksistentiaalinen ahdistus ei ole turhaa. Timantti syntyy hiilestä kovassa paineessa. Voima ei ole ihmisen ulkopuolella. Se on sisäpuolella. Emme koskaan saa väheksyä itseämme ja vapaan ajattelun voimaa. Henkinen voima perustuu sisäiseen vahvuuteen, itsetuntemukseen ja kirkkaaseen ajatteluun. Ajatus läpäisee aineen, ajan ja ikuisuuden. Ilman vankkaa henkistä ja eettistä perustaa emme voita tätä taistelua, jossa globalisaation murskavoimat ovat jo alistaneet myös Euroopan sotatantereeksi, koska länsimainen idealismi; - hyvyyteen, totuuteen ja kauneuteen perustuva arvoyhteisö Yhdysvaltojen orjuudessa on jo hävittänyt juurensa ja Eurooppa arvopohjansa.
Entäs isänmaa?
Demokratia, entinen niin mukava ja kaverillinen hallitusmuotomme, joka korosti yksilön vapautta, petti myös meidät. Lopuksi myös sarkastinen sitaatti Platonin kelvottomaksi arvioimasta "demokratiasta", ja kansalaisten sieluntilasta, joille kävi köpelösti myös Suomessa:
“Yhtenä päivänä hän viettää juominkeja huilujen soidessa, toisena juo pelkkää vettä ja laihduttaa itseään; hän vuoroin urheilee, vuoroin laiskottelee ja lyö kaiken laimin, vuoroin yltyy filosofoimaan.” (561c-d)
No, juomingit ja juhlat on jo Suomessakin vietetty ja edessä kaamea krapula. Kansallisvarallisuus on jo hävitetty ja vain lisävelka pitää enää maan pystyssä. Suomessa demokratian tuhosi puoluetyrannia, jota ei edes vieläkään mielletä tyranniksi. Puolueet tuhosivat jo 60- luvulla avoimet ja demokraattiset vaalit säätämällään puoluelailla. Siitä saakka Suomea on hallinnut totalitaristinen puolueoligarkia. Kymmenien miljoonien puoluetuki maksetaan budjettivaroista vain sisäsiittoiselle eduskuntaeliitille, joka mahdollistaa kelle tahansa varjonyrkkeilijälle ja huulenheittäjälle eduskuntapaikan. Näin puoluevalta, nykyinen kansallinen tyrannimme on kampittanut suoran kansanvallan. Suoraa kansanvaltaa on kavennettu vuosi vuodelta yhä enemmän. Kaikkein julminta valtaterroria oli nykyhallituksen Nato-hakemus ilman kansanäänestystä ja hakemusta edeltänyt pitkä ja salainen syntilista sotilasyhteistyöstä maailman suurimman asemahdin komennossa. Täydellisen demokraattisen konkurssin ja monen maanpetoksen jälkeen käynnistettiin myös jo avoimet sotatoimet aseistamalla sotaa käyvää Ukrainaa vastoin kansainvälisiä sopimuksia.
Tässä sitä nyt ollaan: ihmiskunta ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti ydinsodan kuilun reunalla. Kuitenkin on suuri ilo muistuttaa siitä, minkä jo Platon reilusti yli 2000 vuotta sitten todisti: ajattelu on vielä tänäänkin maailman suurin voima. Ajattelu läpäisee ajan, aineen ja ikuisuuden.
Siispä pannaan toimeksi ja ajatellaan kokonaan Uusi Oikeudenmukainen Maailmanjärjestys!?
|
|
|
