Uraani – siunaus vai kirous

Gaia, oma kotipallomme on jo pyörinyt 4,5 miljardia vuotta. Jo nyt Gaian hyvin nuorta, 1,9 miljoonaa vuotta sitten syntynyttä kädellistä homo Sapiensia odottaa nolo loppu, jos yksityistettyä ydinvoimaa, eikä ydinasebisnestehtailua lopeteta tai saada kontrolliin? Ikuinen ydinjäteongelma on ratkaisematta!

Vielä vähän aikaa sitten esi-isille riitti nuijat ja kivikirveet. Sen jälkeen vuosituhansien kuluessa mahtavat sivilisaatiot ja korkeakulttuurit ovat syntyneet ja tuhoutuneet yksi toisensa jälkeen. Jääkaudet ja ilmastomuutokset ovat tulleet ja menneet ja maapallon navat vaihtuneet jo moneen kertaan. Nyt meitä on täällä jo yli 8 miljardia, kun pallo on käymässä ahtaaksi? Viimeinen sukupolvi on ottanut käyttöönsä myös teknologian, jota se ei enää hallitse: - ydinasekilpavarustelu kiihtyy.

Elämme maailmankaikkeudessa, jonka ikä on n.13,8 miljardia vuotta.

Ihmisen ikä on n. 80 vuotta. Se ei ole edes yksi silmänräpäys maailmankaikkeuden mittakaavassa. Kuitenkin ydinjäte pitäisi eristää vähintään seuraavat 100 000 vuotta kaikesta elollisesta. Ilman minkäänlaista moraalia ydinvoiman käytöstä, jäteongelmasta on jo seurannut ikuinen kirous. - Kuolema kuittaa univelat?

Uraani – ihmiskunnan siunaus vai kirous

4,5 miljardia vuotta sitten osa maan aineksesta muodostui valtaisen kaaoksen keskellä äskettäin räjähtäneestä supernovasta. Supernovan radioaktiivinen aine hajoaa nopeudella, jota mitataan puoliintumisajalla. Raskaiden alkuaineiden, kuten uraanin, uskotaan olevan peräisin neutronitähtien yhdistymisestä. Kun radioaktiivinen uraani syntyi sitä edeltäneiden vanhempien tähtien kuolemasta, olemme siis maailmankaikkeuden ikuisesti säteileviä tähtilapsia - osa ikuisuutta.

U-235

Ydinaseissa käytettävän U-235 puoliintumisaika on 700 miljoonaa vuotta. Maan muodostumisesta uraanin osalta on jo kulunut 6,4 puoliintumisaikaa (4 500 000 000 / 700 000 000 = 6,42). Tämä tarkoittaa, että alkuperäisestä uraani-235:stä on jäljellä vain 1,2 % (0,5^6,42 = 1,2 %).

Maan radioaktiivisten aineiden jäljellä olevalle määrälle on kaksi syytä: niillä on pitkä puoliintumisaika, tai niitä syntyy edelleen jonkinlaisen vielä määrittelemättömän mekanismin avulla.

Pitkäikäisiä radioaktiivisia alkuaineista ovat:

Uraani 238 - puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ts. puolet U-238 uraanista on edelleen maassa.

Torium 232 - puoliintumisaika on 14 miljardia vuotta ja noin 80 % alkuperäisestä määrästä on edelleen tallessa.

Kalium 40 - puoliintumisaika on 1,2 miljardia vuotta ja siitä on noin 7,5 % jäljellä.

Nämä kolme isotooppia vaikuttavat eniten maan radioaktiivisuuteen. Ts. maan geotermisen lämmön pääasiallinen lähde on ollut uraanin, toriumin ja kaliumin isotooppien hidas radioaktiivinen hajoaminen, joka alkoi jo maan syntymisestä saakka, n. 4.5 miljardia vuotta sitten. Syy siihen, että isotoopit säteilevät edelleen voimakkaasti perustuu atomien hitaaseen ja luonnolliseen hajoamiseen.

Radioaktiivisia aineita syntyy edelleen kahdella tavalla. Joko ne ovat pitkäikäisten radioaktiivisten isotooppien tytärtuotteita tai ne muodostuvat radioaktiivisten törmäysten seurauksena kosmisten säteiden tai muiden radioaktiivisten lähteiden kanssa.

Esimerkiksi radon-222 puoliintumisaika on alle 4 päivää. Se syntyy U-238:n hajoamisketjussa. Radonia esiintyy hyvin pieninä määrinä uraania sisältävässä kiviaineksessa.

Hiili-14 - puoliintumisaika on 5730 vuotta. Sitä syntyy, kun kosmiset säteet törmäävät yläilmakehässä typpi-14-atomiin. Hiili-14:ää syntyi myös 1950- ja 1960-luvun alun ydinaseiden ilmakokeiden seurauksena. Hiili-14:n pitoisuus ilmakehässä oli huipussaan vuonna 1963, lähes kaksinkertainen testejä edeltävään tasoon verrattuna.

Pelastaako uraani ilmastomuutokselta vai onko se myös ilmastomuutoksen aiheuttaja, kun ihminen on kiihdyttänyt atomin fission tuottamaan sähköä ja lämpöä ja edesauttaa samalla maapallon mullistuksia?

Maan iän arvioinnissa on käytetty yksittäisiä kiviä. Ennen kuin uraani on loukussa kalliossa, sen hajoamistuotteet voivat vapaasti poistua. Kun uraani on lukittunut kallioon, hajoamistuotteet eivät voi poistua. Vasta sitten voi aloittaa ajoituksen määrittely. 
Lyijy-206 on uraanin hajoamisketjun viimeinen stabiili isotooppi. Sen määrästä arvioidaan kuinka paljon uraani-238 on hajonnut.

Uraani-238:n puoliintumisaikana noin puolet sen atomeista hajoaa. Tämän luonnollisen prosessin seurauksena U-238 hajoaa alfa- ja beeta- säteilyksi ja muuttuu uusiksi alkuaineiksi kuten toriumiksi, protaktiniumiksi, radiumiksi, radoniksi jne., jotka kaikki ovat radioaktiivisia, kunnes se lopulta muuttuu stabiiliksi lyijy-206:ksi.

Jos otat tonnin torium-232, sen puoliintumisaika on maailmankaikkeuden ikä, 13 miljardia vuotta. Jos tuo tonni torium-232:a olisi juuri tuotettu supernovatähden sydämessä, torium olisi täysin ”uutta ja tuoretta”. Yhdessä torium-tonnissa on valtava määrä atomeja, vähintään 1e27 atomia = 1000000000000000000000000000000. Sen jälkeen joka minuutti atomi alkaa hajota jatkuvasti.

Sama pätee uraani-238:aan. Maapallolla on miljardeja tonneja U238:aa, ja joka sekunti U238-atomit hajoavat. Suuressa U238-populaatiossa hajoaminen on jatkuva prosessi, joka kvantitatiivisesti vastaa sen puoliintumisaikaa.

Voit jopa laskea, kuinka monta prosenttia atomeista hajoaa yhden miljoonasosan tai yhden miljardisosan puolikkaan aikana. Kuitenkin, jos uraanin kysymyksessä on hajoava ALKUAINE, miksi aine sitten häviää? – Mitä aine on?

Jossakin filosofian historian vanhoissa opetuksissa oli määritelmä ”materiasta”. Atomi on materian pienin yksikkö, - jakamaton. Onko väite tosi vai epätosi? Kun atomi on nyt kuitenkin jo hajotettu ja kaikki kaaoksen voimat Pandoran lippaasta vapautettu militarismin ja ydinaseiden voittokulun varmistamiseksi, atomin problematiikkaa ei enää ratkaista millään vanhalla ajattelulla. Nykytiede ei kykene enää laittamaan hajotetun atomin kirousta takaisin lippaaseen.

4,5 miljardissa vuodessa puolet alkuperäisestä maapallon uraanista on hajonnut tytäralkuaineiksi. Seuraavan 4,5 miljardin vuoden kuluttua uraanin määrä on enää neljännes. Uraanin on kahdesta yleisestä isotoopista, vain toisella on 4,5 miljardin vuoden puoliintumisaika; toisella on lyhyempi puoliintumisaika.

Mistä tiedämme, että U-238 puoliintumisajan olevan 4,5 miljardia vuotta?

Paljonko on 4,5 miljardia vuotta? 
Se on 60⋅60⋅24⋅365⋅4.5⋅109=141912000000000000 sekuntia.

Avrogadon vakio on 602 214 076 000 000 000 000 000, atomien lukumäärä yhdessä moolissa ainetta ja yksi mooli U-238:aa painaa 238 grammaa.

Jos meillä on 238 grammaa U-238:aa, 
se tarkoittaa, että meillä on 602 214 076 000 000 000 000 000 U-238-atomia.

U-238:n yhden puoliintumisajan aikana puolet tästä – 301 107 038 000 000 000 000 000 atomista hajoaa. Yli 4,5 miljardin vuoden aikana se tekee keskimäärin 2,1 miljoonaa hajoamista sekunnissa, samalla kun atomien valtava määrä yhdessä pienessä näytteessä on vieläkin vaikeampi käsittää?

U-235 on harvinaisempi isotooppi ja tärkeämpi ydinvoimaloissa, koska se on halkeamiskelpoisempi. Sen puoliintumisaika on 700 miljoonaa vuotta. Maapallo on U-235:ttä noin kuusi kertaa vanhempi, joten U-235:n puoliintumisaikoja on kulunut kuusi kertaa planeettamme muodostumisen jälkeen. Siten maassa on edelleen 1,5 % alkuperäistä U-235.

Uraani-238 hitaan puoliintumisajan seurauksena sitä pysyy maassa todistamassa myös oman aurinkokuntamme kuolemaa.

Hiroshima

U-238 ei ole ihmiskunnan ongelma, mutta U-235 on nykyisten ydinaseiden ikuinen kirous.

Hiroshiman räjähdys lähetti välittömästi tappavan röntgen-, gamma- ja neutronisäteilyvuon, joka sai monet ihmiset kävelemään kuolleina millisekunnin kuluttua räjähdyksestä, vaikka välähdyksen lämpöaalto ei edes saavuttanut heitä. Little Boy -pommi sisälsi 64 kg erittäin rikastettua uraania. Ydinpommia varten jouduttiin kuljettamaan U-235- isotoopin uraanimalmia kymmeniä junalasteja.

Little Boy -pommi oli vielä lähinnä laboratoriokoe. Pommi oli kiinnitetty lentokoneen konepellin alle. Vain noin 1,5 % uraanista halkesi. Loput 64 kg lensi ilmaan sienipilvenä ja levisi Tyynellemerelle.

Atomipommin räjähdyksen jälkeen ihmisiä vahingoittivat eniten lyhyen puoliintumisajan isotoopit, kuten niobium-95, cerium-141, barium-140 ja erityisesti jodi-131. Ne ovat erittäin vaarallisia, koska niiden puoliintumisajat ovat vain päiviä. Ne vapauttavat säteilyn vaarallisen nopeasti: jodi-131 varastoituu kilpirauhaseen, strontium-89 imeytyy luihin. Nämä ydinreaktion fissiotuotteet ovat todella hirvittäviä. Sen lisäksi jäljelle jää vielä pitkäikäisempiä isotooppeja, kuten strontium-90 ja cesium-137, joiden puoliintumisajat ovat noin 30 vuotta. Ne aiheuttavat pitkäaikaisen syöpäriskin.

Plutonium

Ilmastomuutokset tulevat ja menevät, mutta laajamittainen ydinsota on maailmanloppu! Kuitenkin ilmastomuutoksen siivellä yksityistetty ydinvoimabisnes on saanut salonkikelpoisuuden vastoin alkeellisintakaan järkeä ja moraalia: - "voitot mulle - jätteet sulle!"

Suurvallat ovat jo haastaneet toisensa ydinaseiden testausvaiheeseen. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit olivat vain pieniä tussauksia verrattuna nykyisten ydinaseitten tuhovoimaan.

Siviiliydinvoimaloilla on suora yhteys ydinaseiden leviämiseen. Ydinreaktorin sivutuotteena syntyy keinotekoisesti plutoniumia, kun U-238 sieppaa neutronin ja siitä muodostuu U-239, joka lopulta hajoaa neptunium-239:ksi ja lopulta plutoniumiksi. Maailma on jo hukkumassa ydinjätteeseen, kun lisää ydinaseita rakennetaan kaikkialla maailmassa.

 

Kukahan sieppaisi nykyiset ydinterroristit ja ihmiskuntaa pelolla hallitsevat plutokraatit takaisin Pandoran lippaaseen?  

 

Lähteet: 
https://www.quora.com/Why-is-Hiroshima-habitable-now-when-the-half-life-of-uranium-235-is-700-million-years