Onko Natosuomen Puolustusvoimat suurin uhka kansalliselle turvallisuudelle

Lausuntopalveluun on tullut 2.4.2024 mennessä 164 lausuntoa Puolustusvoimien valmistelemasta lakimuutoksesta hallituksen esitykseksi kaikkien ydinaserajoitusten purkamiseksi, vaikka Trumpin toinen hallinto on jo vetänyt transattlanttisen maton sekä Suomen, että Euroopan liittolaisten sotasaappaiden alta.

Nyt Euroopan ja Suomen pitäisi laittaa jäitä hattuun ja ottaa etäisyyttä agressiivisesta ja arvaamattomasta isoveljestä. Varsinkin Yhdysvaltojen kahdenvälinen, maanpetoksellinen DCA-puolustussopimus pitäisi heti kiireellisesti purkaa.

Naton sotaliitto Washingtonin kanssa on muuttunut vakiintuneista turvallisuustakuista taloudellisen ja poliittisen alistamisen kurjistamis- ja kyykyttämisoperaatioksi. Yhdysvaltojen ja Naton turvatakuilta on jo pohja pudonnut, mutta vieläkin Suomen sotajuntta elää harhaisessa illuusiossa, kun ei ole rohkeutta tunnustaa karmeaa ulko-ja turvallisuuspoliittista virhearviota, kun puolueettomuuspolitiikka vaihdettiin sotaliiton militarismiin.

Suomella on kiire purkaa ydinaserajoitteet, koska Suomi kuuluu jo Naton ydinasetyöryhmään. - Onko Puolustusvoimilla edes eduskunnan parlamentaarinen valtuutus ko. ydinasetyöryhmään?

Maa järkyy jalkojen alla, kun kaikista rikoslain piiriin kuuluvista joukkotuhontaan suuntautuvista lakimuutoksista on kiemurreltu ja kiemurrellaan edelleen kuin mato koukusta? Kaikki oikeusvaltioperiaatteet on petetty. Suomesta puuttuu vieläkin riippumaton Perustuslakituomioistuin. - Mitä virkaa on enää edes valtakunnansyyttäjällä?

Selasin lausuntopalveluun tulleita vastineita ydinaserajoitusten poistamisesta. Ne kaikki olivat kielteisiä; - jyrkkä ei ydinaseille.

Onnettomuustutkintakeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomio ensisijainen huomio Yhdysvaltojen kahdenväliseen DCA-puolustussopimukseen:

"Hallituksen esityksen useassa kohdassa mainitaan, että toisen valtion joukkojen tulee kunnioittaa Suomen kansallista lainsäädäntöä, vaikka vastaanottajavaltiolla on rajalliset mahdollisuudet toimeenpanna lainsäädäntöään toisen valtion joukkoihin nähden (sivu 24).

"Esityksessä myönnetään, että käytännössä vastaanottajavaltiolla on rajalliset mahdollisuudet toimeenpanna lainsäädäntöään toisen valtion joukkoihin nähden. Esityksen sivulla 25 on todettu, että "joukkojen immuniteetista puolestaan seuraa, että Suomen viranomaiset eivät voi kohdistaa toisen valtion joukkoihin valvontatoimenpiteitä, ja että Yhdysvaltojen tulee olla mahdollista kuljettaa, sijoittaa ennakolta ja varastoida artiklassa tarkoitettua materiaalia Suomen alueelle. Lisäksi ennakolta sijoitettava materiaali ja sen varastointiin osoitetut tilat ovat artiklan mukaan USA:n joukkojen yksinomaisessa käytössä. USA:n joukoilla on yksinomainen määräysvalta ennakolta sijoitettavan materiaalin luo pääsyyn, sen käyttöön ja siitä määräämiseen." Lisäksi on huomioitava, että korkean teknologian järjestelmiin sekä henkilöstöön kohdistuu myös toisen valtion, erityisesti Yhdysvaltain puolelta merkittävä suojaamis- ja salaamistarve, joiden turvaamisen heillä on merkittävät ja laajat resurssit.

"Onnettomuustutkintakeskus on huolissaan, että kun ydinräjähteisiin liittyvä vakava tapahtuma sattuu, ei sitä käytännössä pystytä tutkimaan Suomen viranomaisen toimesta. Onnettomuustutkintakeskus ei pysy toteuttamaan lakisääteistä tehtäväänsä ydinräjähteisiin liittyvässä tapahtumassa eikä myöskään sitä kautta lisäämään turvallisuutta Suomessa. Tutkittavaksi ei todennäköisesti myöskään tule vaaratilanteet, joiden kautta olisi saatavilla se paras oppi vakavampien tapahtuminen ehkäisemiseksi.

"Turvallisuustutkintaan liittyvät esteet ja vaikeudet eivät koske ainoastaan ydinräjähteitä, vaan kaikkea muutakin vaarallista materiaalia, joita toisen valtion joukot, erityisesti Yhdysvallat, kuljettavat ja varastoivat Suomen maaperälle, ja jotka voivat aiheuttaa hyvinkin vakavan onnettomuuden myös väestölle."

 

Lausunnonantaja Aleksi Salonen kiinnittää huomiota ydinaseiden hallintaan: "Ydinaseet pysyvät aina ydinasevaltion hallinnassa ja käytöstä päättää aina ydinasevaltio. Suomella ei ole eikä NPT:n mukaan voikaan olla sananvaltaa Yhdysvaltojen tai Ranskan ydinaseiden käyttöön. Tämä on sopimuksellisesti kestävä lähtökohta. Mutta se tekee esitetystä sääntelyrakenteesta sisäisesti ristiriitaisen: jos Suomi ei kontrolloi aseiden käyttöä, millä mekanismilla Suomi kontrolloi niiden tuloa alueelleen?

"Esitysluonnos vastaa tähän viittaamalla "sitä koskevan päätöksenteko- tai sopimusjärjestelmän mukaisesti." Oikeuskanslerinvirasto toteaa lausunnossaan tämän jäävän liian avoimeksi. Samaan johtopäätökseen päätyy myös professori Martin Scheinin. Esityksestä ei käy ilmi, tekeekö päätöksen tasavallan presidentti, valtioneuvosto, pääesikunta vai jonkin yhdistelmä näistä — eikä millä kynnyksellä. Tämä ei ole tekninen puute. Se on perustava demokraattinen ongelma tilanteessa, jossa puhutaan joukkotuhoaseiden läsnäolosta.

"DCA-sopimus vahvistaa ongelman vakavuuden. Sopimus antaa Yhdysvaltojen joukoille vapaan liikkumisen Suomen alueella ilman aluevalvontalain mukaisia ennakkolupia. Konsultaatiovelvoite on olemassa mutta ei sitova. 

Kun ydinenergialain 4 §:n ehdoton kielto poistuu, Suomelta katoaa ainoa selkeä oikeudellinen väline vaatia takeita — ja sen tilalle ei esitysluonnos rakenna mitään vastaavaa kansallista mekanismia.

"Lainvalmistelun läpinäkyvyysongelma syventää demokratiavajetta. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki edellyttää, että valmistelu on avointa. Tässä hankkeessa valmistelu eriytettiin tietoisesti sekä ydinenergialain kokonaisuudistuksesta että julkisesta lainsäädäntösuunnitelmasta. Puolustusministeriön lausunto ydinenergialain kokonaisuudistuksesta elokuussa 2025 ei maininnut ydinräjähteitä sanallakaan, vaikka asiaa valmisteltiin samanaikaisesti. Tämä on julkisuusperiaatteen vastainen menettely asiassa, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkien suomalaisten turvallisuuteen.

Oikeustieteen tohtori Martin Scheinin lausunto on tiukkaa kritiikkiä:

"Esitysluonnos on suorastaan harhaanjohtava. Yhdysvaltojen ydinaseiden ja DCA-sopimuksen osalta esitysluonnos on jopa vakavalla tavalla harhaanjohtava. Suomi on DCA-sopimuksessa käyttänyt valtiosuvereniteettiaan luovuttamalla osan siitä Yhdysvaltojen yksipuolisesti käytettäväksi Suomen valtion maantieteellisellä alueella.

"Ongelmassa ei ole kyse Naton ydinasepelotteen huomioon ottamisesta ja Suomen osallistumisesta tuohon pelotteeseen alistamalla periaatteellisella tasolla Suomen alue Naton pelotteen tehostamiselle. Kyse on lainmuutoksesta, jolla ydinaseiden tuominen Suomeen tai Suomen alueen kautta alistettaisiin Yhdysvaltojen yksipuoliselle päätöksenteolle, myös kaikesta Naton päätöksenteosta riippumatta, siis myös Naton ohi tai jopa Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden vastustaessa. Lainmuutoksen myötä Yhdysvaltain kansalliset intressit (tai suoranaiset oikut) ja Yhdysvaltojen päätöksenteko ratkaisisivat, tuleeko Suomen alueelle ydinaseita. Suomea konsultoitaisiin.

"Esityksen jakso ehdotettujen lainmuutosten suhteesta perustuslakiin on olennaisella tavalla harhaanjohtava, kun siinä ei ole erotettu toisistaan Nato-yhteistyötä ja Yhdysvaltojen toimintaa DCA-sopimuksen nojalla. Tämä harhaanjohtavuus näkyy erityisen selvästi seuraavassa kappaleessa: "Esityksellä ei luovutettaisi toimivaltaa, joka merkitsisi Suomen täysivaltaisuuden rajoittamista. Suomi päättää itse sotilaallisesta puolustuksestaan sekä siitä millaista puolustusyhteistyötä Suomi tekee muiden valtioiden kanssa sekä toisten valtioiden sotilasjoukkojen saapumisesta Suomeen ja toimimisesta Suomessa." Lausuma ei pidä paikkaansa.

"Sen preesensissä tai futuurissa kirjoitettu ilmaisu "Suomi päättää itse" johtaa lukijan kuvittelemaan, että kyse olisi joistakin tulevista päätöksistä. Tosiasiassa ilmaisu Yhdysvaltojen DCA-sopimuksen osalta viittaa jo tehtyyn päätökseen sopimuksen hyväksymisestä: - hyväksymällä DCA-sopimuksen Suomi on jo päättänyt sallia Yhdysvaltojen ydinaseiden tuomisen Suomeen, jos Yhdysvallat päättää niin tehdä. Jos näin tosiaan olisi tuolloin päätetty, edellisen virkkeen ilmaus "Esityksellä ei luovutettaisi toimivaltaa" olisi tosi. Mutta 
DCA-sopimuksen käsittelyssä eduskunta päätti juuri päinvastoin: että kun Yhdysvallat oli sitoutunut kunnioittamaan ydinenergialain 4 §:ää, DCA-sopimuksella ei luovutettaisi Yhdysvalloille toimivaltaa tuoda Suomeen ydinaseita.

Yhdysvaltojen kanssa tehdyn puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) yhteydessä Suomi on tietoisesti, avoimesti ja supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä rakentanut ydinenergialain 4 §:n varaan kaikki rajoitteet Yhdysvalloille tuoda ydinaseita Suomeen.

"Asiaa käsitelleet valiokunnat ja eduskunnan täysistunto tekivät päätökset sopimuksen hyväksymisestä sen olettamuksen varassa, että ydinenergialain rajoitteet olivat tehokkaat ja pysytettäisiin voimassa. Eduskunnalle myös vakuutettiin, ettei Yhdysvalloilla olisi kiinnostusta muuttaa tätä asiaintilaa...

"Naton peruskirja hyväksyttiin ja saatettiin Suomessa valtionsisäisesti voimaan eduskunnan enemmistöpäätöksin, koska Naton päätöksenteko perustuu konsensukseen ja siten Suomen myötävaikutukseen. Sen sijaan Nato-SOFA ja puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa (DCA) kajosivat Suomen suvereniteettiin ja käsiteltiin (supistetussa) perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli ne edellyttivät eduskunnan määräenemmistöpäätöstä (ks. PeVL 2/2024 ja PeVL 28/2024).

"DCA-sopimuksen voimaansaattamislaki on siten poikkeuslaki Suomen valtiosäännön kannalta. Sopimus ja sen voimaansaattamislaki käsiteltiin perustuslaista poikkeavina Suomen täysivaltaisuuden (perustuslain 1 §) takia: DCA-sopimuksen kautta Suomi käytti täysivaltaisuuttaan valtiona, mutta samalla rajoitti oman täysivaltaisuutensa tulevaa käyttöä siirtämällä merkittävää Suomen aluetta koskevaa toimivaltaa vieraalle valtiolle. Toimivallan siirron keskeinen reunaehto, jonka nojalla kyse oli perustuslain 95 ja 73 §:n kannalta rajatusta toimivallan siirrosta ja siten perustuslain sallimasta Suomen täysivaltaisuuden rajoittamisesta, oli DCA-sopimukseen sisällytetty lauseke Yhdysvaltojen velvollisuudesta kunnioittaa Suomen lainsäädäntöä muun muassa sen tuodessa joukkoja tai aseita Suomen alueelle. DCA-sopimuksen eduskunta-asiakirjoissa nimenomaisesti viitattiin nyt kumottavaksi ehdotettuun ydinenergialain säännökseen asiassa merkityksellisenä Suomen lainsäädännön velvoitteena, jota Yhdysvallat tulisi kunnioittamaan...

Ehdotettu ydinenergialain muutos johtaisi oikeustilaan, jossa DCA-sopimus on hyväksytty ja voimaansaatettu supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä sellaisen ehdon varassa, joka ei enää olisi voimassa. Tällaisessa tilanteessa jouduttaisiin perustuslainvastaiseen oikeustilaan, jonka korjaamiseksi Suomen olisi irtisanottava DCA-sopimus ja neuvoteltava uudelleen sellainen puolustusyhteistyösopimus, jossa kysymys Yhdysvaltojen ydinaseista Suomen alueella säänneltäisiin toisin ja jonka sopimuksen eduskunta sitten käsittelisi perustuslakivaliokunnan suorittaman uuden valtiosääntöoikeudellisen arvion pohjalta.

4. SELVYYDEN VUOKSI: SUOMI EI OLISI; EIKÄ VOISI OLLA OSALLISENA VIERAIDEN VALTIODEN YDINASEITA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSENTEOSSA

"Esitysluonnoksessa ei väitetä tai anneta ymmärtää, että Suomi millään tavoin kontrolloisi Suomeen sijoitettuja tai Suomen kautta kulkevia ydinaseita taikka osallistuisi niiden käyttämisestä päättämiseen (ks. jakso 2.2.8). Julkisuudessa toki esiintyy asiassa virhekäsityksiä. On syytä pitää mielessä ja jatkossa tehdä myös julkisesti selväksi, että ydinaseiden tuomisesta Suomen alueelle tai kuljettamisesta Suomen alueen kautta ei seuraisi minkäänlaista Suomen määräysvaltaa suhteessa niihin. Tällainen määräysvalta olisi ydinsulkusopimuksen (SopS 10-11/1970) 2 artiklan vastainen järjestely. Naton ydinasevaltioiden ydinaseet ovat niiden kansallisia ydinaseita ja kansallisten päätösten piirissä. Naton ydinasepelote ja Naton strategia-asiakirjat tai keskustelut eivät muuta tätä tosiseikkaa...

6. ESITYSLUONNOKSEN PERUSTANA OLEVA OLETUS SUOMEN KANSALLISEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMISESTÄ ON VIRHEELLINEN 

"Esitysluonnoksen peruslähtökohtana on, että Suomen aktiivinen osallistuminen ydinasepelotteen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, mukaan lukien poistamalla rajoitukset ydinaseiden sijoittamisesta omalle alueelleen tai kuljettamiselle sen kautta, edistäisi Suomen kansallista turvallisuutta. Tämän arvion väitetään koskevan useita erilaisia tilanteita: (1) Suomen sotilaallista puolustamista osana Naton yhteistä puolustusta taikka puolustusyhteistyötä, (2) muita Naton yhteisen puolustuksen käyttötilanteita, ja (3) muita puolustusyhteistyön alaan kuuluvia järjestelyjä vieraiden valtioiden kanssa.

Väitteen keskeisyydestä huolimatta sitä ei ole onnistuttu perustelemaan esitysluonnoksessa. Tämä seikka yksin osoittaa, että hallitus ei ole esittänyt päteviä perusteluja ydinenergialain muutokselle. Vaikka tämä ongelma kaikkein kärkevimmässä muodossaan koskee Yhdysvaltojen kanssa tehtyä puolustusyhteistyösopimusta (DCA), myös yleisemmin on useita syitä, miksi esitysluonnoksen lähtökohtana oleva oletus Suomen kansallisen turvallisuuden edistämisestä ydinenergialain 4 §:n kumoamisella on virheellinen:

• Suomen mukanaolo Naton ydinpelotteessa ei edellytä, että Suomen alueelle tuotaisiin tai sen kautta missään oloissa kuljetettaisiin ydinaseita. Sikäli kuin Naton ydinasepelote edistää Suomen kansallista turvallisuutta, tämä ei riipu ydinenergialain 4 §:stä.

• Ydinaseiden sijoittaminen tietyn valtion alueelle tai kuljettaminen sen kautta ei lisää kyseisen valtion turvallisuutta, eikä ydinaseiden sijoittaminen Naton ja Venäjän rajalla sijaitseviin maihin lisää myöskään Naton kollektiivista turvallisuutta.

• Suomeen sijoitetut ydinaseet tai ydinaseisiin tai niiden kauttakulkuun liittyvä infrastruktuuri olisivat sotilaallinen kohde, mikä heikentäisi Suomen kansallista turvallisuutta heti aseellisen konfliktin alkamisesta tai jopa sen uhasta lähtien.

• Venäjällä on Suomen lähialueilla useita Yhdysvaltojen ydinaseiden oletettuja kohteita: ainakin Murmanskin ja Kuolan niemimaan alue, Arkangelin alue, Kaliningradin alue, Suomenlahden perukan satamat ja infrastruktuuri. Ydinenergialain muutos lisäisi riskiä, että Yhdysvallat käyttää taktisia ydinaseita Suomen aluetta tai ilmatilaa hyödyntäen näihin kohteisiin iskemiseksi heti kun mahdollinen aseellinen konflikti Venäjän kanssa on eskaloitumassa ydinasekonfliktiksi. Tämän vuoksi ydinenergialain muutos heikentäisi Suomen kansallista turvallisuutta, mukaan lukien ydinaseiden käytöstä seuraavan radioaktiivisen laskeuman riskin takia.

• Yhdysvaltojen nykyhallinnon arvaamattomuus muodostaa ennakoimattoman lisäriskin Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Tässä tilanteessa Suomen ei tulisi tehdä mitään sellaista, joka lisää mahdollisuutta, että Yhdysvallat voisi hyödyntää Suomen aluetta tai ilmatilaa turvautuessaan ydinaseiden käyttöön."

Onko millään lausunnoilla enää merkitystä, kun Suomen Perustuslaki on jo säpäleinä ja päätösvalta ei ole ollut enää Suomessa vuosikymmeniin?

Eräs kansanedustaja Keski-Suomesta oli jo itsekin tuskaantunut eduskunnan puppugeneraattoriin ja pitkiin puheisiin. Hän vaati pääsykoetta eduskuntaan ja puheoikeuden rajoittamista? Onhan se selvää, ettei kukaan kansanedustajakaan ymmärrä enää Perustuslain merkitystä ja sen takaamaa kansansuvereniteettia, kun kaikki kansalaisten oikeustoimikeinot ja valtaoikeudet on jo mitätöity vuosikymmenet sitten; - presientillä ja eduskunnalla on syytesuojat ja puolustusvoimien komentaja allekirjoittaa Naton isäntämaasopimuksen jne., jota ei tarvitse edes näyttää tai kääntää eduskunnalle?

Suomi on täysin laittomassa tilassa Perustuslakiinsa nähden.
Mikään korjaus ei enää onnistu koko järjestelmää romuttamatta. Millään puolueella eikä äännestämisellä ole enää mitään merkitystä. Suomi ja sotataloudeksi muuttunut Eurooppa on Yhdysvaltojen johdolla muuttunut militaristiseksi terroristihirviöksi, johon mikään rikosoikeusjärjestelmä ei voi edes puuttua, kun maailman ydinasesuurvallat marsittavat ihmiskuntaa täystuhoon.

Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta ja pahimmassa tapauksessa Pääsiäisen jälkeen Orpon sotajuntan ydinasejulistusta?

- Onko edes kenestäkään akateemisesta oikeusoppineesta enää mitään apua ihmis- ja luonnon oikeuksien pelastamiseksi, kun kansalliset ja kansainväliset oikeusjärjestelmät ovat enää paperitiikereitä?

Viite: Lausuntopalvelu

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=0a1e0300-0629-4296-abd4-418e17277409

https://mvlehti.net/2026/04/03/lausuntopalvelussa-jyrkka-ei-ydinaseille-nato-suomen-puolustusvoimat-suurin-uhka-kansalliselle-turvallisuudelle-kolumni/

Kestääkö puolustusministeriön ydinasepuoskarointi riippumattoman oikeusviranomaisen julkista arviointia

Lausuntokierros (päättyy 2.4.2026) jätetystä hallituksen esityksestä (HE) eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta on tehty kovalla kiireellä ja julkisuudelta salaa. 

Lausumia oli vain 90 kpl 1.4.2026.

Sain pyynnöstä ja Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritus professori Jukka Kekkosen luvalla julkaista riippumattoman oikeusviranomaisen kannanoton Puolustusministeriön hätähousujen heikkotasoisesta lainvalmistelusta:

HEIKKOTASOINEN LAINVALMISTELU

"Puolustusministeriö on valmistellut kysymyksessä olevan hallituksen esityksen julkisuudelta piilossa. Kuitenkin suomalaiseen lainvalmisteluun – sen ihanteisiin, perinteiseen ja toimiohjeisiin- kuuluu avoimuus, läpinäkyvyys ja asianosaisten kuuleminen jo valmistelun varhaisessa vaiheessa.

Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan merkittävää muutosta, jolla on potentiaalisesti suuri tai valtava vaikutus turvallisuuteen, kansalaisten elämään ja terveyteen sekä Suomen luontoympäristöön.

Suomalaiseen oikeusvaltioon kuuluu elimellisesti perustuslain 12 §:n mukainen julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu välttämättömistä syistä. Hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan esitetty lailla säädettyä tai muutoinkin hyväksyttävää perustetta sille, minkä vuoksi lainvalmistelua on tehty esitetyllä tavalla. Perustuslain 2 §:n mukaan kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Jos merkittävä lakihanke valmistellaan kuten nyt on tehty, osallistumisoikeuksia, mukaan lukien eduskunnan tiedonsaantioikeus, on kavennettu tavalla, joka vaarantaa perustuslain 2 §:n mukaisen oikeuden toteutumisen. Perustuslakivaliokunta toistuvasti on korostanut avoimen ja huolellisen valmistelun merkitystä lausuntokäytännössään (ks. esim. PeVL 7/2019 vp, PeVL 19/2016 vp ja 62/2018 vp).

Hallituksen esitys on valmisteltu liian pienessä piirissä ja ehkä senkin vuoksi tulos on kovin puutteellinen. Vain muutamia ministeriötä ja Pääesikuntaa on kuultu. Hallitus ei ole ottanut valmisteluun mukaan edes Säteilyturvakeskusta, jonka toimialaan säteilyturvallisuus ja ydinenergian käytön turvallisuus Suomessa kuuluvat. Hallituksen esityksessä todetaan ainoastaan (s. 18), että Säteilyturvakeskuksesta annetun lain (1164/2022) 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan Säteilyturvakeskukselle kuuluvat säteilyvaaratilanteiden valmius- ja asiantuntijatehtävät. Potentiaaliset terveys- ja ympäristöriskit huomioon ottaen on myös outoa, että myös näiden alojen asiantuntemus on sivuutettu.

Hallituksen esityksestä puuttuu ydinräjähteiden Suomeen tuontia ja käsittelyä koskeva valvontasääntely, jota ei Suomessa ole (ks. 1 kohta alla). Lisäksi esityksestä puuttuu edelleen päätöksentekotasosta säätäminen, jos ydinräjähteitä tuodaan Suomeen (ks. 2 kohta alla). Esityksen vaikutusarviointia ei ole tehty käytännössä ollenkaan. Erittäin outo ja totuuden vastainen on lyhyen lausuntoajan perustelu, jonka mukaan hankkeen pääasialliset vaikutukset ovat selvitettävissä helposti ja nopeasti. Väite on suorastaan harhaanjohtava, sillä ydinaseiden vaikutukset henkeen, terveyteen, elinympäristöön ja varautumiseen ovat merkittävät (ks. kohta 3 alla). Kyseinen lausuma heijastaa myös sitä tosiasiaa, että valmistelu perustuu riittämättömään asiantuntemukseen. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin muun muassa lausunnossaan 8/2015 vp korostanut riittävän valmisteluajan merkitystä laadukkaiden vaikutusarvioiden edellytyksenä.

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperustelut ovat erittäin vajavaiset (ks. kohta 4 alla). Esityksestä puuttuu myös maininta perustuslakivaliokunnan kuulemisesta, mikä on ehdottoman välttämätöntä näin merkittävän hankkeen yhteydessä. Esityksestä puuttuu myös vaikutusarvio Ahvenanmaahan, maakunnan kuulemiseen ja informointiin. On selvää, että ydinräjähteet voivat vaikuttaa Ahvenanmaan turvallisuuteen, ihmisten terveyteen ja elinympäristöön.

Jo lainvalmistelun poikkeuksellisten vakavien puutteiden vuoksi olisi perusteltua luopua hallituksen esityksen jatkokäsittelystä. On hyvin epärealistista, että se voitaisiin muokata kelvolliseksi ja hyväksyä vuoden 2026 valtiopäivien aikana.

1.  YDINRÄJÄHTEIDEN TUONNIN JA KÄSITTELYN VALVONTA

Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunne ydinräjähteiden tuontia ja valvontaa. Esimerkiksi ydinenergialain mukainen ydinaine ei kata ydinräjähteitä. Hallituksen esityksessä on lueteltu myös useita lakeja, joiden ei todeta soveltuvan ydinräjähteiden tuontiin ja käsittelyyn. Ydinräjähteet eivät kuulu myöskään hallituksen esityksessä mainitun säteilylain alle, sillä sen tarkoituksena on suojella ihmisiä ja ympäristöä säteilyn haitoilta säteilyn valvotussa käytössä esimerkiksi lääketieteen piirissä, eikä sitä sovelleta asejärjestelmiin. Hallituksen esityksen viittaukset ovat siten virheellisiä tältä osin.

Hallituksen esityksessä tulisi säätää ydinräjähteiden tuonnin ja käsittelyn valvonnasta. Esityksessä mainitaan, että Puolustusministeriö on 10.12.2024 asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on selvittää sotilasräjähteitä koskevan lainsäädännön nykytila ja valmistella mahdolliset muutosesitykset. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2026. Hallituksen esityksestä ei käy ilmi, onko työryhmä esittämässä uutta lainsäädäntöä ja minkälaista se mahdollisesti olisi. Lainsäädäntömuutosten tulisi kuitenkin olla osana hallituksen esitysluonnosta ja antaa ydinräjähteiden tuonnin ja käsittelyn valvontaa koskevat säännösehdotukset samanaikaisesti ydinenergialain 4 §:n kumoamisesityksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että esityksen mukaisen kiellon kumoamisen myötä ydinräjähteiden tuonti Suomeen on mahdollista.

Hallituksen esityksessä tulisi myös arvioida tarkemmin DCA-sopimukseen sisältyvän niin sanotun kunnioittamisvelvoitteen sisältöä Yhdysvaltojen kansainvälisen politiikan viimeaikainen toiminta huomioon ottaen. Toisin sanoen olisi pohdittava, onko mahdollista luottaa Yhdysvaltojen kunnioittavan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja niitä asevalvontasopimuksia ja ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut, kun Yhdysvallat itse rikkoo toistuvasti kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan perusperiaatteita ja kansainvälisen oikeuden sääntöjä esimerkiksi Iraniin ja Venezuelaan tehdyillä yksipuolisilla interventioilla. Jatkovalmistelussa tulee myös tarkasti arvioida, miten DCA-sopimus yhteensovitetaan ydinräjähteiden tuontia ja valvontaa koskevan sääntelyn kanssa.

2.  YDINRÄJÄHDERIKOKSESTA POIKKEAMINEN JA SIITÄ PÄÄTTÄMINEN

Hallituksen esitys lisäisi uuden 4 momentin rikoslain 34 luvun 6 §:ään, jossa luetellaan kolme poikkeusta, joiden perusteella ydinräjähteiden tuonti Suomeen ja käsittely Suomessa ei täyttäisi ydinräjähderikoksen tunnusmerkkejä. 1 kohta koskee Suomen sotilaallista puolustamista ja 2 kohta Suomen sotilaallista yhteistyötä. 3 kohta koskee puolustusyhteistyötä. Erityisesti 3 kohta on ongelmallinen, sillä se ei sisällä mitään tarkentavia määritelmiä, minkälaisia järjestelyjä puolustusyhteistyö voisi sisältää.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa luetellaan esimerkkejä näistä (s. 39). Esityksessä todetaan, että ”puolustusyhteistyöstä on tehty lukuisia kahden- ja monenvälisiä yhteistyöasiakirjoja liittolais- ja kumppanimaiden kanssa” ja että ”toimintaympäristön ennakoimattomuus kuitenkin edellyttää varautumista erilaisiin joustavasta paitsi osana liittokuntaa niin myös tarvittaessa erilaisissa puolustusyhteistyön kahden- ja monenvälisissä kokoonpanoissa”. Momentin viimeinen osa koskee päätöksentekotasoa, jossa todetaan viitaten kohtiin 1˗3: ”sitä koskevan päätöksentekotason mukaisesti”.

Esitys on monelta osin ongelmallinen. Ydinräjähteiden merkittävien riskien ja vaikutusten vuoksi tilanteet, jolloin niitä voisi tuoda Suomeen ja käsitellä Suomessa, olisi määriteltävä erittäin tarkasti. Ydinräjähteiden merkittävyyden vuoksi ydinräjähderikoksesta poikkeaminen olisi sidottava tarkasti välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kriteereihin.

Momentin 3 kohta on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Se tulisi poistaa esityksestä tai määritellä tarkasti, mitä puolustusyhteistyöjärjestelyjä asia koskee. Kriminalisointi on pääsääntö ja siitä tehtävät poikkeukset on määriteltävä huolellisesti, eikä niihin saa sisältyä tulkinnanvaraa. Suuri tulkinnanvaraisuus sisältyy esityksen päätöksentekotasoa koskevaan määrittelyyn, kun esityksessä löyhästi viitataan tältä osin 1˗3 kohtiin liittyvien menettelyjen päätöksentekotasoon.

Ydinräjähteisiin liittyvien vaikutusten ja riskien vuoksi päätöksentekotasosta tulee säätää erikseen, tarkasti ja yhdenmukaisesti, eikä sitä voi tehdä yleisviittauksella hyvin erilaisiin järjestelyihin, joissa päätöksenteko voisi tapahtua keskusvirasto- tai ministeriötasolla tai jopa toisen valtion toimesta.

Ydinräjähteitä koskeva päätös on merkittävyydeltään sellainen, johon tulisi soveltaa kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain (418/2017) 1 §:n 3, 5˗6 kohtaa. Tämä tarkoittaa kyseisen lain mukaista päätöksentekotasoa, toisin sanoen päätöksen tekisi valtioneuvoston yleisistunto. Jatkovalmistelussa tulee vielä tarkastella, onko ydinräjähteiden maahantuontia koskeva päätös kyseisen pykälän mukaisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisesti niin merkittävä, että siihen edellytetään Tasavallan Presidentin päätöksentekoa. Myös eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon on varmistettava kyseisen lain 3 §:n mukaisesti.

3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Hallituksen esityksessä ei ole tehty varsinaista vaikutusten arviointia. Esityksestä (s. 29˗30) on lyhyesti puollettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja Suomen puolustuksen kannalta sekä lyhyesti kuvattu muita vaikutuksia. Esitykseen sisältyvä väittämä siitä, että pelote on estänyt sotilaallisen voimankäytön, on selkeä virhepäätelmä, sillä pelote on huomattavasti monimutkaisempi asia, eikä sitä voi yksinomaan perustaa aseellisen konfliktin puuttumiselle.

Esimerkiksi Naton konventionaalisella ylivoimalla ja aserajoitussopimuksilla on vaikutusta asiaan. Virhepäätelmästä on olemassa runsaasti asiantuntijakirjallisuutta. Sen lisäksi väittämä siitä, ettei Naton ydinpelotteeseen osallistuminen olisi ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa on tulkinnanvarainen.

Kansainvälinen tuomioistuin on nimenomaisesti todennut, että sitoutuminen pelotteeseen haittaa ydinaseiden kieltoa koskevan tapaoikeudellisen säännön kehittymistä. Sitoutuminen pelotteeseen, eli sitoutuminen ydinaseiden olemassaoloon ja mahdolliseen käyttöön, on ristiriidassa ydinsulkusopimuksen ydinaseriisuntaa koskevan VI artiklan kanssa, jossa kaikkia ydinsulkusopimuksen valtioita edellytetään edistämään ydinaseriisuntaa.

Esitystä tulee täydentää myös turvallisuuspoliittisten vaikutusten osalta siitä näkökulmasta, miten Venäjän voidaan olettaa reagoivan esityksessä ehdotetun kiellon poistamiseen ja miten Venäjän voidaan arvioida reagoivan, jos Suomeen tuotaisiin ydinaseita. Esityksestä puuttuu myös kokonaan arviointi siitä, minkä tyyppisiä ydinaseita Suomeen saatettaisiin tuoda. Onko kyse pienemmän tehon ns. taktisista ydinaseista vai voimakkaimmista aseista? Esitystä on tältä osin täydennettävä ja arvioitava eri vaihtoehtojen merkitystä turvallisuuspoliittisen ympäristömme kannalta.

Ydinaseiden vaikutusten arviointi on esityksissä erittäin puutteellinen. Siinä todetaan, että ”esityksellä voi olla vaikusta myös perusoikeuksiin, erityisesti perustuslain 7 §:ssä säädettyyn oikeuteen elämään ja turvallisuuteen sekä perustuslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen terveelliseen ympäristöön”. Esityksessä on tunnistettu, että ydinaseisiin liittyvät riskit liittyvät niiden käyttöön, mutta myös ydinaseiden kuljetukseen tai säilytykseen liittyviin onnettomuuksiin.

Hallituksen esityksessä tulisi kuvata realistisesti ydinaseiden käytön vaikutuksia, sillä juuri vaikutukset osoittavat ydinaseita koskevan kysymyksen merkittävyyden. Ydinaseiden vaikutuksista on myös olemassa runsaasti materiaalia, joka tulisi huomioida hallituksen esityksessä. Ydinaseonnettomuus Suomen maaperällä voisi aiheuttaa pitkäaikaisia pahoja säteilyvaurioita. Ydinaseiden välittömien räjähdys-, poltto- ja säteilyvaikutusten lisäksi ydinaseen käytöstä seuraa pitkäaikaisia vaikutuksia säteilyn ja ilmakehään kohoavan noen vuoksi. Niin sanotut ydintalviskenaariot osoittavat, että erityisesti pohjoiset alueet, mukaan lukien Suomi, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, vaikka ”rajoitettu” ydinsota  käytäisiin esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä. Esimerkiksi Suomen ruokatuotanto vaikeutuisi huomattavasti. Näin merkittävien vaikutusten vaikutustenarviointia tulee täydentää merkittävästi.

Hallituksen esityksestä puuttuu myös arviointi siitä, miten suomalaiset pelastus- ja terveydenhuoltoviranomaiset ovat varautuneet ydinaseiden käyttöä tai onnettomuutta koskevaan tilanteeseen. Esimerkiksi suomalainen väestönsuojajärjestelmä rakentuu pitkälti ns. kaukolaskeuman varalle valmistautumiseen, eli ydinsäteilyn tuloon muualta Suomeen - kuten esimerkiksi Tsernobylin onnettomuuden jälkeen vuonna 1986.

Naton pelotteeseen sitoutuminen merkitsee, että ydinaseita voidaan käyttää Suomessa tai Suomen lähialueilla. Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, miten nykyinen pelastustoiminta ja terveydenhuolto vastaa ja varautuu tähän uhkaan ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on, jos varautuminen, mukaan lukien väestönsuojat, tehdään Suomessa tai Suomen lähialueilla tapahtuvan ydinaseen käytön tai onnettomuuden osalta.

4.  SÄÄTÄMISJÄRJESTELYPERUSTELUT

Hallituksen esitys on jatkovalmistelun jälkeen asianmukaista saattaa perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi ydinaseisiin liittyvien merkittävien vaikutusten ja niiden yhteensovittamisen perustuslaissa turvattujen oikeuksien (PL 7 §, PL 20.2 §) kannalta, ydinaseiden tuontia ja käsittelyä koskevan valvonnan kannalta sekä päätöksentekotason kannalta.

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperustelut on laadittu vaillinaisesti. Säätämisjärjestysperusteluista puuttuu kokonaan päätöksentekotasoa koskeva arviointi ja perustuslakivaliokunnan tätä koskevan lausuntokäytännön käsittely.

Säätämisjärjestysperusteluissa on myös käsiteltävä perustuslakivaliokunnan lainvalmistelusta ja vaikutusten arvioinnista antamia lausuntoja ja analysoitava hallituksen esityksen osalta, täyttääkö se perustuslakivaliokunnan asettamat edellytykset.

Säätämisjärjestysperusteluissa on sivuttu lyhyesti vaikutuksia elämään ja terveyteen perustuslain näkökulmasta. Näitä tarkasteluja tulee olennaisesti täydentää perustuslakivaliokunnan asianmukaisen lausuntokäytännön valossa ja erityisesti siitä näkökulmasta, ovatko ydinaseiden tuontiin ja käsittelyyn liittyvät terveyden, elämän ja ympäristön riskit hyväksyttävissä perustuslaissa turvattujen oikeuksien näkökulmasta ottaen huomioon ydinaseiden käytöstä tai onnettomuuksista johtuvat merkittävät ja pitkäkestoiset riskit ihmisten elämälle, terveydelle ja elinympäristölle."

Suuret kiitokset riippumattomasta kannanotosta Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonselle koko kansan puolesta!

Viitteet:

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/7624/2026

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=0a1e0300-0629-4296-abd4-418e17277409