sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Miten oli puolustuksemme laita 100 vuotta sitten ja nyt

Ensimmäinen maailmansota WWI alkoi kahdella pistoolinlaukauksella, kun Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui 28.6.1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttua Ferdinandin ja tämän vaimon Sarajevossa. WWI päättyi lopulta 11.11.1918 Versaillesin rauhaan ja merkitsi Saksalle suuria aluemenetyksiä ja sen asevoimia rajoitettiin.

Ensimmäinen maailmansodan mainingeista sisällissota

Bolsevikkien voimaantumisen huumassa Suomelle myönnettiin itsenäisyys 1917 tsaarin sortovallasta. Samalla Suomeen syntyi valtatyhjiö. Maa oli jakautunut punaisiin ja valkoisiin, jotka kilpailivat vallasta. Valkoiset edustivat porvarillista oikeistoa, joka halusi demokratiaa ja kapitalistista järjestelmää, punaiset edustivat työväestöä ja halusivat Suomeen kommunistisen järjestelmän.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin Eurooppa oli ruutitynnyri. Sota oli luonut alkuasetelman jo seuraavalle sodalle, joka sitten räjähti. Adolf Hitler oli ympärysvaltojen tukemana käyttänyt tehokkaasti ensimmäisen maailmansodan katkeria menetyksiä noustessaan valtaan. Seurasi maailmanhistorian suurin sota, josta Suomi selvisi alueluovutuksilla itsenäisyyttään menettämättä.

Pariisin rauhansopimus

Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10. helmikuuta 1947. Toisen maailmansodan voittaneet liittoutuneet Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska neuvottelivat rauhansopimukset häviäjien eli akselivaltoina olleiden Italian, Romanian, Unkarin ja Bulgarian sekä niiden kanssasotijana taistelleen Suomen kanssa heinä–lokakuuhun 1946 pidetyssä rauhankonferenssissa. Häviäjävaltiot säilyivät itsenäisinä ja niillä oli mahdollisuus liittyä Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Vapaaehtoisten suojeluskunnat

Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissotien jälkeen rutiköyhä, itsenäisyytensä saavuttanut kansa alkoi ryhdistäytyä suunnitelmalliseen maanpuolustustyöhön. Ensimmäiset suojeluskunnat perustettiin syksyllä 1917 yksityisten aloitteesta. Suojeluskuntajärjestö toimi 1918 - 1944 vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä. Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta.

Suomen Kuvalehti kertoi 1920- luvulla äärimmäistä köyhyyttä paenneiden suomalaisten siirtolaisten elämästä ympäri maailmaa. Lehti seurasi myös maan tapahtumia. Seuraava kooste on kuvalehden nro:sta 27/1921:

Miten on puolustuksemme laita

Jo artikkelin kuva kertoi kaiken? Suomen armeija näyttää maamme pinta-alaan verrattuna kirpulta, 30.000 miestä.

Helsingin suojeluskunnan päällikkö Von Gerich: 
”Katsokaamme nyt yllä olevaa kuvaa, miten eri valtiot ovat järjestäneet puolustuksensa. Ranska, joka on väittänyt taistelevansa militarismin murskaamiseksi, on noussut sotilasmahtien joukossa ensimmäiseksi, 809.000 miestä. Ranskan kanssa tasoissa ovat sen kanssa Puola, Etelä-Slaavia, Kreikka ja Belgia. Ainostaan Italia on pysynyt samana kuin ennen sotaa. Tulokas on myös Suomi pikku armeijoineen, joka on niin pieni, että vasemmassa kulmassa oleva pieni sotilas näyttää kirpulta. Voitokkaan Saksan mahtava sotavoima on kutistunut pieneksi kääpiöksi, joka on yhtä pitkä kuin ranskalaisen sotilaan kiväärintukki.

Puolustusvoimamme vahvuus 30.000 sotilasta on enemmän kuin riittävä huolimatta pitkästä maarajastamme. Jos pidämme armeijamme yhtenä kokonaisuutena, tulisi muiden maiden armeijoiden suhteessa niiden maarajoihin olla seuraavan vahvuisia: Ranskan 25.000, Saksan 36.000, Puolan 38.000, Etelä-Slaavian 25.000, Belgian 10.000, Kreikan 9.000 ja Italian 13.000…

Suomi katsoo tulevansa toimeen saman vihollisen kanssa kourallisella väkeä ja uskoo onnen huomaan loput huolet. Takaako meidän riippumattomuutemme tämä pieni sotilas, joka ulottuu ranskalaista sotilasta vain kengännyöreihin? Meillä on tosin suoja, jota ei kellään muulla ole, suojeluskuntamme, mutta onko niiden kasvatus ja varustukset sellaisia, että ne voivat korvata vakinaisia joukkoja?”

Miten on puolustuksemme laita 2024

1921 Suomen pikku sotilas ylttyi ranskalaisen sotilaan kengännauhoihin?  Nyt maamme reserviin kuuluu n. 870.000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280.000 sotilasta, jota vahvistetaan tarvittaessa muilla reserviläisillä. Varusmiespalvelun suorittaneiden miesten ja naisten asevelvollisuutta on tarkoitus nostaa 65 vuoteen.

Ensimmäisen maailmasodan jälkeen oli luotu alkuasetelma jo seuraavalle sodalle. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet murskasivat Saksan. Sen jälkeen Saksa ja koko Eurooppa miehitettiin voittajavallan käenmunilla, amerikkalaisilla tukikohdilla ja kylmä sota ydinasevarusteluineen alkoi, samalla luotiin asetelma kolmannelle maailmansodalle.

Sotilaallinen ja poliittinen järjestelmä Euroopassa blokkiutui Yhdysvaltojen saneluun. Presidentti Koivistolla oli alusta asti EY-puuhastelujen aikana tiedossa, että Nato huolehtii EY/EU:n puolustuspolitiikasta. Sitä Koivisto ei kuitenkaan kertonut kansalle, eikä edes eduskunnalle. Suomen konkurssipesän selvityksen yhteydessä koko laiton EU-liittymissopimus on vielä kokonaan avaamatta, ennen kuin pesä on puhdistettu ja Suomen alasajon ja militarisoinnin vastuunkantajat selvitetty.

Euroopasta tehtiin Yhdysvaltojen siirtomaa

Toisen maailmansodan jälkeisestä häviöstä toipuva Suomi nousi nopeasti hyvinvointivaltioksi omalla kansankapitalismilla; omalla keskuspankilla ja omalla rahalla suuren itänaapurimme Neuvostoliiton rauhankumppanina.

Mutta kun Neuvostoliitto romahti, entisen Varsovan liiton reunavaltioihin jäi kylmän sodan jäljitä taas valtatyhjiö. Kun kommunismi kaatui, kapitalistinen järjestelmä laajeni nopeasti Naton sotilasliiton turvatakuina entisiin Varsovan liiton maihin. Kun Nato jyskytti Venäjän rajoja jo Ukrainassa, Venäjä älähti.

Ukrainan kriisi alkoi 24.2.2022 Putinin operaationa slaaviveljeskansojen välillä, johon Nato oli sotkeutunut jo 2014. Venäjän ja Ukrainan ”sisällissodan” seurauksena myös Suomi ja koko Skandinavia agitoitiin nopeasti Natorintamaan kaikki kansainväliset rauhansopimukset ja velvoitteet unohtaen. Koko Eurooppa on nyt militarisoitu Yhdysvaltojen aseilla ja Israelin sotaopeilla.

Hätä ei lue lakia

Suomi on Nato-osapuolena ja varomattoman presidentti Stubbin omavaltaisuuden seurauksena taas sodassa Venäjää vastaan. Olemme uponneet militarismin mustaan aukkoon, koska olemme vaihtaneet laillisen yhteiskuntajärjestyksen sotaterroriin.

Suomessa on maailman paras perustuslaki. Sen vankkumatonta itsenäisyyttä ja rauhaa vaalivat rikoslain valtio- ja maapetospykälät ovat edelleen voimassa. Valtio- ja maapetosrikoslait on nyt otettava käyttöön, jos aiomme vakauttaa rauhantilan omalla kamarallamme ja välttyä kahden ydinasevaltion eturintaman ruumispusseista.

Jos olisimme oikeusvaltio, jo vuosia sitten ylin valtiojohto olisi vastannut vinosta pinosta valtio- ja maanpetosrikoksia, joilla Suomen kansan päätösvalta on siirretty EU:n ylikansallisille toimielimelle ja Washingtonin aseteolliselle kompleksille, joka rikastuu sitä mukaa, kun sodat laajenevat ja aseita tarvitaan entistä enemmän.

Laitonta sotaintoa puuskuttava Suomi elää nyt Yhdysvaltojen raa-an sotapelin viimeistä näytöstä, ennen kuin miehitysjoukot saapuvat. Puolustusministeri Antti Häkkänen sai DCA- sopimuksen allekirjoitusvaltuutuksen Marinin hallitukselta jo 18.12.2023, ilman että eduskunta oli sitä edes hyväksynyt.

Venäjä on julistanut sotatilan

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti 22.3.2024, että ”Venäjä ei voi sallia olemassaoloa rajojensa lähellä valtiolle, joka lupaa palauttaa Krimin sekä DPR:n, LPR:n, Hersonin ja Zaporozhyen alueet hallintaansa.”

Peto on irti! - Suomi on  sotatilassa! - Laillinen valtiosääntö on vaihdettu aseisiin! 

Enää meidät voi pelastaa ainoastaan oikeustoimet ylimmän valtiojohdon jatketuista valtio- ja maanpetoksista, jotka ovat johtaneet Suomen sotaan vastoin eduskunnan päätöstä ja kansalta mitään kysymättä. Yhdysvaltojen aseet eivät meitä pelasta, päinvastoin! 1300 km:n maaraja kahden ydinasevallan välillä vaarantaa koko maailmanrauhan.

-    Entäs presidentti Stubb

Alexander Stubb allekirjoitti 5.4.2024 Zelenskyn kanssa 10-vuotisen Suomen ja Ukrainan välisen laajan sotilas- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen, huomioimatta, että presidentti Zelenskyn virkakausi oli päättynyt ja maaliskuun lopussa ja näyttelijällä ei enää ollut kansan myöntämiä valtaoikeuksia. Ukrainassa ei ole enää edes demokraattisia vaaleja. Siellä on valtava diktatorinen median ja poliittinen sensuuri. - Solmiko presidentti Stubb sopimuksen diktaattorin kanssa?

Onko uusi virkaintoinen presidenttimme astunut pahaa aavistamatta entisten valtio- ja maanpetosten petollisiin liukumiinoihin, - valmiiksi katettuun Orpon oikeistohallituksen Nato-pöytään, jossa sekä presidentiltä, eduskunnalta, että kansalta on viety valtaoikeudet, koska Suomen ylimmät oikeusviranomaiset eivät ole olleet vuosikymmeniin tehtäviensä tasalla?

Presidentti Stubbin omavaltainen 10- vuoden sitoutuminen Ukrainan puolustussopimukseen yli vaalikausien ilman eduskunnan päätöstä lisää myös suomalaisten hirmuista velkataakkaa. 
Entä Kremlin sodanjulistuksen jälkeen? 
Tekeekö Stubbin turvallisuussopimus Suomesta aloitteellisen osapuolen Venäjän vastaisessa sodassa, kun Nato ja Yhdysvallat ovat moneen kertaan ilmoittaneet, etteivät ne ryhdy avoimeen sotaan Venäjää vastaan? 
 
Myös ulkoministeri Elina Valtonen on  uhonnut, että "Ukrainalla on oikeus tehdä iskuja Venäjän maaperälle." - Mitäpä muutakaan kuin sotaan kiihottamista? 
Edes Natokokouksissa silmä mustana edustavalle kokousväelle ei kyetä takaamaan turvatakuita? Ihmekös tuo, - mitä pienempi maa, sitä kiihkeämpi sotainto?

Suomen 2024 puolustusbudjetti

Ylivelkaantunut ja konkurssikypsä Suomi panostaa entisestään puolustuskyvyn vahvistamiseen, Nato-jäsenyyteen ja Ukrainan tukemiseen. Talousarviossa vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta osuus on 2,3%.

Valtionvarainministeri Purran pitkien leikkauslistojen vastapainona vahvistetaan kriisiajan sotamenoja: 
Lisätalousarvioesitys sisältää yhteensä 579 miljoonaa euroa luovutetun materiaalin korvaamiseen vuodesta 2024 alkaen. Aiemmin korvaaviin hankintoihin on myönnetty 776 miljoonaa euroa. Edellä mainitut rahoituskokonaisuudet budjetoidaan vuosille 2023-2028 noin 1,36 miljardin euron arvoiselle Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 -tilausvaltuudelle.”

Suomi on tukenut Ukrainaa jo n. 3 miljardilla!

Onko proxy-sodasta ja miljardien tuesta aseapuineen myös tuleville vuosille yli hallituskausien eduskunnan päätöstä? - Kenen pitäisi tietää ja valvoa?

-     - Onko oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä vieläkään hereillä?


https://mvlehti.net/2024/04/08/suomen-puolustus-100-vuotta-sitten-ja-nyt-kolumni/

Ei kommentteja: