Kääntyikö historian lehti - Finnpulp ei saanut ympäristölupaa

Tänään on talvipäivänseisaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Onko historian lehti vihdoin kääntymässä ? Onko suomalaisten ympäristöllä vihdoinkin toivoa ?

Pari päivää sitten selvisi, että Korkein-hallinto-oikeus (Kho) on torpannut Kuopion Sorsasaloon suunnitellun 
Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan. Sellutehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Mm. MTK oli sijoittanut hankkeeseen pari miljoonaa. Myös kiinalaiset jäivät nuolemaan näppejään.

Kho perusteli päätöstä mm. Kallaveden ekologisella tilalla. Ratkaisun taustalla piili myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser-tuomio: - lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi.

Khon päätös oli uutispommi.

Kuopion kaupunginvaltuustolla, Itä-Suomen avilla, Pöyryn konsulteilla, MTK:lla ja muilla isokenkäisillä lobbareilla meni aamukahveet väärään kurkkuun. Luontoihmisiltä kuului riemunkiljahduksia ja valtava kiitollisuus vastuullisiin oikeusviranomaisiin.

Weser-tuomiolla ja Kho:n päätöksellä on jatkossa iso merkitys ympäristöluvituksessa.

Kuten muistetaan Äänekosken biotuotetehdas sai ympäristöluvan Länsi- ja Sisä- Suomenaluehallintovirastolta 28.1.2015. Vaasan hallinto-oikeus päätti jättää tutkimatta kaikki Äänekosken sellutehdasta koskevat valitukset. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta tuli voimaan vappuna 2015. 

Weser-tuomio on päivätty 1.7.2015.

Weser-tuomio pelasti Kallaveden, mutta miten pelastetaan monimuotoiset metsät ja uhanalaiset lajit ? Kuka velvoittaa Suomen ratifioimat uhanalaisten metsätyyppien ennallistamisohjelmien vastuut ?

Suomalainen metsäteollisuus on jo osansa saanut.

Suomen vanhat metsät on jo hävitetty. Suomi on enää raakapuun tuottaja.

Monimuotoinen metsäluonto on  hävitetty ja jäljellä on enää köyhän miehen istutetut puupellot, jotka on avohakattu moneen kertaan.

Monimuotoisen metsän elinkaari on 400-500 vuotta.

Luonnontilaisia metsiä on enää noin pari prosenttia koko metsäpinta-alasta.

Puupeltojen keski-ikä koko Suomessa on n. 60 vuotta ja etelä-Suomessakin enää n. 40 vuotta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo vuosikymmeniä sitten.

Nykyinen muutamien puulajien, kuusen, männyn ja koivun nopea kasvu, jota myös maataloudesta kulkeutuvat typpipäästöt kiihdyttävät, on puille kohtalokasta. Mitä nopeammin ne kasvavat, sitä nopeammin ne kuolevat.  Tehoviljellyt puuviljelmät tuottavat huonolaatuista puuta. Hiilidioksidista ja puun eliniästä puhuttaessa pätee vanha sääntö: ”vähemmän on enemmän”kyseenalaistavat entiset.

Uudet tutkimukset kestävästä metsänhoidosta kyseenalaistavat entiset.

Uusimpien tutkimusten mukaan puun kasvu nopeutuu vanhoissa puissa.

Puuvanhukset ovat tuottoisampia kuin keskenkasvuiset ja varmistavat ihmiskunnan tärkeimmän kumppanuuden ilmastomuutoksen torjunnassa. Halkaisijaltaan metrin mittaiset puut tuottavat kolme kertaa enemmän biomassaa kuin puolimetriset. Vanhuus puilla ei merkitse heikkoutta tai vastustuskyvyttömyyttä, vaan energisyyttä ja tehokkuutta.

Metsäteollisuudelle nuori puusto on korjuukypsää jo 60 - 120 vuoden iässä, kun ihmisen ikätypologiassa puusto on vasta ohittanut kouluiän ja hyvin nuori.

Koko suomalainen biostrategia on perustunut ontuvalle puujalalle, joka on ollut pelkkää huijausta. Sellun keitto ja puupohjaisen biopolttoaineen hiilen kierto on liian nopea täyttämään uusiutuvan energian kriteerit.

Suomalaisen talousmetsänhoidon ja luonnonsuojelun eturistiriidat ovat kärjistyneet äärimmilleen, kun Suomen metsät on jo hävitetty ja Suomi on vajoamassa raakapuun tuotannon kehitysmaaksi.  Tehoviljelyn seurauksena kuusi, mänty ja koivu ovat syrjäyttäneet muut puulajit ja ympäristö on dramaattisesti köyhtynyt.

Suomessa on enää yksi n. 400 vuotta vanha metsä jossakin Etelä-Suomessa.

Miten Suomessa voi enää edes tutkia luotettavasti metsien hiilensidontakykyä, kun vertailukohtaa ei enää ole vanhoihin metsiin ?

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Mm. Nature – lehdessä on julkaistu belgilaisen Antwerbenin yliopiston tutkimus, joka kumoaa käsityksen vanhojen metsien hiilidioksidin neutraalin sitomiskyvyn, johon nykyiset tutkimukset perustuvat.  Belgialaiset kokosivat tiedot yli 500 metsäalasta. Ikä vaihteli 15 – 800 vuoteen.

Uusimpien tutkimusten mukaan kestävän metsänhoidon salaisuus piilee ensisijaisesti maan alla, juuristossa. Puiden maanpäällistä osaa tärkeämpää on ymmärtää, mitä tapahtuu puiden juuristoissa ja maaperässä.

Suomen suurista metsäyhtiöistä UPM kaivaa avohakkuiden jälkeen puut juurineen ja raiskiot muuttuvat hiilen lähteiksi seuraavat 30 – vuotta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Finnpulpin hautaamiseksi oli riemuvoitto ympäristölle. Kiitos. Daavid voitti Goljatin !

Missä viipyy se julkistaho, joka suitsee myös suurten monikansallisten metsäyhtiöitten globaalia ryöstötaloutta ja vaatii metsäjätit vastuuseen ilmastomuutoksen kiihdyttämisestä biopolttoainella ja sellun keittämisellä ?

Rauhallista Joulunaikaa metsän alkuperäisväelle Savossa. Kolmen maakunnan puut saivat hetken hengähdystaukoa. Olisiko tähän hengenvetoon yhtyen oikea aika alkaa vihdoinkin suomalaisten uhanalaisten metsätyyppien ennallistamisohjelmat, jotka Suomi on kyllä kansainvälisesti ratifioinut, mutta jotka ovat jääneet hoitamatta ?

 Metsäteollisuus on jo saanut osansa:

- nyt on Luonnon Oikeuksien aika !

Rauhallista Joulunaikaa !