”Lähi-idän ongelmat ovat myös
Euroopan ongelmia, sanoo Irakin ääriliikehdintää tutkinut tohtori Khaled
al-Maini. Hän johtaa Dijilah-järjestöä, jonka tavoitteena on ymmärtää,
miten Irakissa viime aikojen sisällissodat ovat syntyneet, ja miten ne
voitaisiin välttää jatkossa.
Vasta miljoonan turvapaikanhakijan saavuttua ovelle
eurooppalaisia alkoi kiinnostaa, mitä heidän “takapihallaan"
tapahtuu. Silloinkin kiinnostus keskittyi epäolennaiseen: - siihen, kuinka
vähän tai paljon turvapaikanhakijoita tulisi päästää porteista sisään.
Eurooppa on jo tipahtanut
pakolaisongelman kärjistymisestä turvautuessaan ensisijaisesti asevarusteluun,
terrorismin vastaiseen sotaan ja kansalaisten yksilönsuojaa rajoittaviin
tiedustelulakeihin. Aseet eivät ratkaise humanitaarisia ongelmia, ympärisön
tuhoutumista, eikä nälänhätää.
Kolmas terrorismin aalto on taas
valmisteilla Irakissa, arvioi Irakin ääriliikehdintää tutkinut Khaled al-
Maini. Tuhannet pakolaiset lähtevät pian taas kolkuttamaan Euroopan ovea !
On muistettava, että Irakin
turvapaikanhakijat eivät paenneet vain sunnien ja shiiojen välistä
väkivaltaa. Joukkopaon takana on Irakin poliittinen ja taloudellinen
katastrofi USAn miehityksen jälkeen.
Nykyisen väkivallan perimmäiset syyt
ovat edelleen ratkaisematta : - taustalla on kumotun diktatuurin, sodan ja
vieraan vallan miehityksen perintö. Yksi uhkakuvista ovat nykyiset Irakin
lukuisat puolisotilaalliset ryhmittymät, joista suurin osa on niin sanottuja
shiiamilitioita. Niihin on liittynyt kymmeniä tuhansia nuoria miehiä.
” Nuori tarvitsee tuntemuksen siitä,
että hänellä on tulevaisuus.
Ilman työtä, ylpeyttä tai tulevaisuutta
nuori on pommi ” – Khaled al-Maini.
Mitä eurooppalaisten pitäisi tehdä ?
Auttaa Irakia maan vakauttamistyössä,
al-Maini sanoo. Se tarkoittaa suurta rahamäärää. Isiksen jälkeisen sodan
jälleenrakennustyölle arvioitu hintalappu on n.
72 miljardin euron suuruinen.
Rahaa jälleenrakennusta varten on
Irakille luvattu maailmanlaajuisesti jo yli 20
miljardin edestä. Lahjoittajien tulisi kuitenkin katsoa,
kenelle se rahansa antaa, koska hallitukselle osoitetusta rahasta osa katoaa
matkalla.
” Tukekaa siis kouluja, yliopistoja,
sairaaloita tai ammattiliittoja, älkääkä Irakin hallitusta, pyytää al-Maini
Eurooppa
tiukensi turvapaikkakäytäntöjään huomattavasti vuoden 2015 jälkeen. Yleinen
mielipide turvapaikanhakijoihin on kiristynyt ja yhä useampi vaatii, että ovet
tulisi sulkea entistä tiukemmin esimerkiksi irakilaisilta. Vaatimukset eivät
ole epäinhimillisinä, kun ja
jos Eurooppa todella sitoutuu Irakin vakauttamiseen.
Kiitokset Ylelle / https://yle.fi/uutiset/3-10088501 Irakin pakolaisuuden taustojen
muistuttamisesta.
Suuri kysymys on miten USA häädetään Euroopasta koko mantereen vakauttamisessa ?
Itse muistan, kuinka USAn Irakin
hyökkäyksen yhteydessä, sotatoimien ja pommitusten ryskeessä amerikkalaiset ja
monikansalliset öljy-yhtiöt suojasivat ensisijaisesti Irakin öljytoimituksia.
Siviileistä viis.
Lähi-idässä amerikkalaisia vihataan,
samalla kun maailman suurinta terroristivaltiota ei saada vielä
minkäänlaiseen vastuuseen mistään sotarikoksista.
Kukahan uskaltaisi arvioida USAn ja sen läntisten liittolaisten sotakorvausten velvotteita ja todellisten kustannusten miljardimäärää Irakin miehittämisen jälkeen ?
Ilman uskottavaa YK:n
sotarikostuomioistuinta maailmassa vallitsee nyt viidakon laki.
Maailman hallitukset ovat nostaneet
kädet pystyyn aseiden edessä. Eurooppa on moraalisessa umpikujassa.
Lobbaus ja korruptio on
voittanut oikeudenmukaisuuden.
Kuinka kauan ?
Wikileaksen Julian Assange muistutti, ettei globalisaatiota
vastaan voi taistella kuin globaalisti.
Mitä ne keinot, jos kansainvälinen oikeusjärjestelmä on pettänyt !
Mitä ne keinot, jos kansainvälinen oikeusjärjestelmä on pettänyt !
Sotilasmenot kasvavat !
Miten asekauppa kukistetaan ?
Maailman valtiot
käyttivät 2016 asemenoihin 1686 miljardia dollaria, mikä on 0,4 prosentin
lisäys vuoteen 2015 / SIPRI.
USAn asemenot olivat
yli 600 miljardia dollaria, lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin
Venäjän. Siitä huolimatta Venäjän uhkaa paisutetaan.
Toisella sijalla
olevan Kiinan sotilasmenot olivat yli 200 miljardia ja kolmannella sijalla
olevan Venäjän vain n. 70 miljardia.
Yhdysvaltojen
ydinaseiden modernisointiohjelman arvioidaan maksavan tulevina vuosikymmeninä
biljoona dollaria.
Entäs Suomen
asemenot ?
Väkilukuun
suhteutettuna Suomi käyttää kansalaista kohden 589 dollaria, mikä on kuitenkin
enemmän kuin Kiinan, Japanin tai Saksan vastaavat luvut. Suomi on kiitettävästi
mukana varustelussa.
Maanpuolustuksen
tulevaisuutta linjaava hallituksen selonteko mainitsee tulevaisuuden tarpeeksi
myös laivaston alusten uusimisen, jonka hinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia.
Hornetteja korvaavien hävittäjien ostaminen ja ylläpito voi käytännössä
tarkoittaa kymmenien miljardien menoja.
Samaan aikaan
leipäjonot kiemurtelevat entistään pidempinä Suomen suurkaupungeissa ja osa
kansasta näkee nälkää. Kansantalous elää velaksi !
Vain prosentilla
globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen
avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria.