sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Kansakunta kenraalien käsissä

 
Arjen sankari?
Sellainen on varmasti toimittaja, tietokirjailija Pentti Sainio, joka viimeisten 20 vuoden aikana on neljässä kirjassaan selvittänyt, kuinka kenraalit ovat suunnitelmallisesti vedättäneet poliitikkoja rahoituksen lypsämiseksi Yhdysvaltojen aseille. 
 
Sainion uusimman kirjan ”Kansakunta kenraalien käsissä” julkistamistilaisuus oli 10.12.2021. On valtava harmi, että kirjan julkistaminen tapahtui vain hetkeä ennen Suomen uusien F-35- hävittäjähankintojen julkistamista. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, sillä tämän tajunnan räjäyttävän teoksen arvo on sen dokumentaatio niistä salassa pidetyistä vehkeilyistä, joissa muutamat ministerit ja armeijan kenraalit eduskuntaa ja kansaa huijaten ovat ujuttaneet Suomea pikkuhiljaa jo vuosikymmenien ajan osaksi Yhdysvaltojen asejärjestelmiä ja intressejä. Käytännössä Suomi on jo Yhdysvaltojen ”rauhankumppanuusohjelman ja Naton kanssa solmitun isäntämaasopimuksen” seurauksena natoliittolainen, vaikkakin ilman virallista valtiosopimusta.

Laillista eduskuntakäsittelyä ei ole edes rauhankumppanuusohjelmasta, saatikka Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta. Miten tämä on mahdollista?

Suomalainen ”maantapa” on upottanut kansakunnan pohjattomaan korruptioon. Sainion kirjan paljastukset ovat monen entisen ja nykyisen suomalaisen poliitikon ja kenraalin polttomerkki. Valtio- ja maanpetokset eivät vanhene koskaan. Edessämme on totinen paikka Suomen poliittisen konkurssipesän selvittämiseksi, jos aiomme välttyä suursodista Yhdysvaltojen liittolaisena ja saattaa maamme ja kansamme pettäneet poliitikot ja virkamiehet vastaamaan petoksistaan.

Kynttilänjalan korkeus ei määrää valon voimaa. Annettu sotilasarvo ei tuo mukanaan järkeä, muistuttaa Sainio, kun hän siteeraa Aleksander Suvorovia kirja alkulehdellä.

Naton, Yhdysvaltojen ja sen kumppanimaan Suomen yhteistyö juontaa juurensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiin vuosiin. Vuonna 1994 ”Rauhankumppanuus” (Parnership for peace, PFP) oli lähtölaukaus Suomen puolustusvoimien integroimiseksi osaksi Yhdysvaltojen sotilaallista imperiumia. Presidentti Bill Clintonin hallinto esitteli 1994 suunnitelmansa vaikutusvaltansa kasvattamiseksi Euroopassa. Kyseessä oli Rauhankumppanuusohjelma Pfp, jolla operaatiolla oli tarkoitus muokata eri maiden asevoimat yhtenäisiksi amerikkalaisten tarpeisiin. Ohjelma laajeni silloisen 16 valtion Naton nykyiseksi 30 maan liitoksi. Pfp- ohjelmalla haluttiin liittää Natoon entiset Neuvostoliiton Varsovan liiton maat, joista tärkein ja ratkaisevin oli Ukraina. ” Ukraina on koko idean kiinni pitävä voima. Olisi katastrofaalista jos Ukraina hajoaisi Venäjän vaikutuksesta tai Ukrainan sotaintoisten kansallismielisten vuoksi” Ukraina ei saisi jäädä Naton etulinjan väärälle puolelle.

Pfp - ohjelman kautta muodostettiin sitten Parp – ohjelma niille kumppaneille, jotka eivät ole vielä Naton jäseniä, kuten Suomi ja Ukraina. Nato julisti itse syksyllä 1994 Suomelle laatimansa ohjelman salaiseksi vuoteen 2024 saakka. Tämän hyväksyivät Suomen neuvottelijat, ensimmäisten joukossa Juhani Kaskeala. Eduskunta ja hallitus pidettiin pimennossa. Puolustusministeriön virkamiehet lobbasivat ohjelman eduskunnalle ”poliittisena aikomuksena”. Kenraalit itse tulkitsivat kumppanuussopimusta kuin valtiosopimusta, jota se ei ole.

Asiaa pääministeri Esko Aholta tivattaessa, hän totesi, että ”Suomen osalta eteneminen on tapahtunut täsmälleen suunnitelmien mukaisesti”. Ahon harhautus on varmaan yksi Suomen poliittisen historian röyhkeimmistä valheista, joilla eduskuntaa ja valtiosääntöä on halvennettu. Yhdysvallat ja sen ohjaama Nato saa kiittää pääministeri Ahoa uudesta, koko Eurooppaa ja Suomea koskevasta laittomasta turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta. 
Ts. uusi ja nykyinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu on ollut jo 27 vuotta eduskunnan ulkopuolella käsittelyä vailla, paitsi silloin, kun tarvitaan rahaa tai turvataan Yhdysvaltojen etua ja asehankintoja.

Myös edellisten Hornet - hävittäjien pommituskyky pohjautuu Naton kumppanuustavoitteisiin. Ja äskettäinen Hornetien vaihtaminen uusiin F- 35 hävittäjiin varmisti vain kenraalien halun hankkia uusia ohjuksia ja pommeja, vaikka Horneteilla oltaisiin tultu toimeen vielä 20 vuotta.

Suomen puolustusvoimista hyökkäysvoimat

Ulkoministeriön ja puolustusministeriön salaiset raportit paljastavat, että Naton Pfp- kumppanuus on suomalaisten ja amerikkalaisten virkamiesten yhteinen operaatio ja kaventaa suomalaisten itsenäistä päätösvaltaa. Pfp- operaation lopputulos on nyt lähes sama kuin Naton jäsenyys. Aho todisti, että enemmistöhallituksen päätöksissä demokratia voidaan kaataa yhden kansanedustajan toimesta. Vanhat, eikä uudetkaan kansanedustajat ole perillä kumppanuuden syntyhistoriasta ja puolustusministeri käy jo säännöllisesti Naton kokouksissa saamassa ohjeet ulkomailta. Eduskunnan syyntakeettomuus ja alennustila on häpeällistä.

Amerikkalaista käen munaa ydinsateenvarjon alla hautovista Suomen Yhdysvalloissa koulutetuista upseereista 65% kannattaa Natoa. Nämä maansa myyneet urhot ovat valmiita lähettämään poikamme ja tyttäremme ympäri maailmaa taistelutehtäviin, joissa puolustetaan vain Yhdysvaltojen intressejä, sillä ”ei pienellä kansalla ole juuri koskaan omaa sotaa, vaan pienen kansan sota on aina vankkurien vetämistä, isoisempien kaupankäynnin tulosta” niin kuin viime vuosisadan historiakin moneen kertaan opetti. Mutta mitään ei opittu? 
Taas pieni eliitti, puolustusministeriö ja pääesikunta sanelevat hävittäjähankinnan kaapin paikan puolustusministerille, ulkoministerille, valtionvarainministerille, pääministerille ja presidentille, jotka ovat pihalla kuin lumiukko itsenäisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pahenevien perustuslakiloukkausten, valtio- ja maanpetosten jälkeen Suomi on antautunut ja miehitetty ilman ainuttakaan laukausta Yhdysvaltojen sotaharjoituksiin ja tarvittaessa ydinaseiden tukikohdaksi. Mutta mitäpä turhia murehtimaan? Tämähän on normaalia maissa, joissa yhteiskunta on osa asevoimia, eikä päinvastoin.

Suomen lähihistoria ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta on sysimusta

Keväällä 1918 pieni eliitti uhrasi Suomen kansalta salaa keisarillisen Saksan hallintaan. Saksalta toivottiin apua venäläisiä ja kapinaan nousseita suomalaisia vastaan. Saksan armeija otti komennon Suomessa. Eduskunta ei tiennyt siitä mitään.

Syksyllä 1940 pieni eliitti uhrasi Suomen salaa aseveljeyteen Adolf Hitlerin kanssa. Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Eduskunta ei tiennyt uuden sodan valmistelusta mitään. NL murskasi Saksan ja Suomi pakotettiin rauhaan 1944 NL:n ja Iso-Britannian ehdoilla. Lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa 1947.

Vuonna 1991 historia alkoi toistaa itseään, kun pieni eliitti ryhtyi sota-avun merkeissä lähestymään ”länttä” ja Yhdysvaltoja, kun NL hajosi ja Venäjä vajosi sotilaalliseen alennustilaan. Puolustusministeriön kansliapäällikön kenraaliluutnantti Aimo Pajusen johdolla suunniteltiin Yhdysvaltojen tuella selänkääntöä Venäjälle. Pajunen ohjasi pääministeri Esko Ahon hallituksen ostamaan amerikkalaiset Hornetit Suomen ilmavoimille. Ts. Suomen puolustusvoimat on niitattu Yhdysvaltojen asevoimiin sotilasliitto Naton kanssa ja eduskunta ei vielä tiedä siitäkään mitään. 
Suomen turvaksi kaivattu Nato-jäsenyyden 5 artikla ei itse asiassa velvoita  minkäänlaiseen apuun. Naton jäsenet avustavat ehkä hyökkäyksen kohdetta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla”. Ehkäpä Yhdysvallat voisi Suomen hädän hetkellä lähettää tänne vaikka 20 000 paria sotilassaappaita ja saman verran jalkarättejä, sekä lupaamalla vielä yhdet sotaharjoitukset, kun sota on loppu?  Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole tarjonnut muuta, kuin myynyt huippukallista sotakalustoa ja asettanut Suomen kansan katastrofaaliseen vaaraan Venäjän eturintamassa. - Kukaan ei edes tiedä kuinka monta kymmentä miljardia F-35 hävittäjien päivitykset ja kehittely vielä tulevat maksamaan suomalaisille veronmaksajille?

Puolustusvoimat kontallaan Yhdysvaltoihin
 

”F-35-koneen markkinoinnin Suomessa aloitti jo vuonna 2008 kenraali Lindberg. Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Jari Takanen sanoi STT:n haastattelussa 22.6.2009, että Pentagonin F-35-projektin ja Lockheed Martinin F-35-pommittajahävittäjä on ainoa vaihtoehto Suomen valtiolle, ”koska nyt näyttää siltä, ettei muita hävittäjiä ole silloin operatiivisessa käytössä.”

Sveitsin hävittäjäkauppoja koskevassa kansalaisaloitteessa todetaan, että Yhdysvaltojen salainen palvelu istuu aina jokaisen F-35-pommittajan ohjaamossa keräämällä tietoa ostajamaan puolustussalaisuuksista. Viittaus CIA:han koneen ohjaamossa perustuu siihen, että kaikkien F-35-hävittäjien, myös Yhdysvaltojen ulkopuolisten kumppanimaiden tai ostajien, on päivitettävä tehtävätiedostonsa ennen jokaista lentoa ja sen jälkeen.

Sainion mukaan tiedot luetaan jokaisesta F-35:stä ja lähetetään sitten internetin välityksellä Fort Worthissa, Texasissa sijaitsevaan ns. ALIS-pääkeskukseen (Autonomous Logistics Information System), joka välittää ne edelleen muun muassa USRL:lle (US Reprogramming Laboratory) ja Lockheed Martinille. Kyse on kaikista järjestelmistä, jotka Lockheed Martin valmistaa.

Onkin kysyttävä, mikä on Yhdysvaltojen kontrolli- ja valvontaoikeus lentokoneen käyttöön, kun Suomi päätti hankkia F-35-koneen? Voiko Suomi ylipäänsä toimia amerikkalaisella hävittäjällä itsenäisesti?
” – kysyy Sainio.

Hävittäjät hankittiin maavoimien ja ilmatorjuntaohjusten kustannuksella. Suhteutettuna Venäjän sotilasmahtiin ja ohjuspuolustusjärjestelmään, Suomen hävittäjillä ei ole edes mitään merkitystä tositilanteessa. Rauhaa ei ratkaista aseilla.

 

  

Suomi on ollut Venäjän vallan alla, se on ollut Ruotsin vallan alla. Itsenäinen Suomi uhrattiin Saksan vallan alle ja nyt se on uhrattu EU:n ja Yhdysvaltojen ydinasevallan alle. Eduskunta on nukkunut Ruususen unta jo 27 vuotta, eikä heräämisestä näy merkkiäkään. Päinvastoin Natorummut pärisevät ja 24/7 propaganda agitoi uutta suursotaa Venäjän kanssa.   
Suomella ei ole ollut herraonnea, ei eduskunnassa, eikä puolustusvoimissa. Niin kuin jo presidentti Paasikivi totesi, suomalaiset ovat poliittisesti heikkolahjaista kansaa.

Kiitos Pentti Sainiolle äärimmäisen tärkeästä, mutta kansakunnan kannalta järkyttävästä dokumentista. - Todellakin, kansakunta kenraalien käsissä? 
Onko Suomen kohtalo jo sinetöity, vai kykenemmekö vielä palauttamaan kansan suvereniteetin Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n militarismista?
 

ps.
Kirjan kannessa yläkuvassa oikealla on Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen vierellään Yhdysvaltojen asevoimien komentaja kenraali Mark Milley puolustusministeriö Pentagonissa, Washingtonissa helmikuussa 2020.

 

 

 

                                                                                                                                                                                                                            

 

 

torstai 13. tammikuuta 2022

Maataloustuottajasta energiantuottajaksi

 

Hufvudstadsbladetissa Paul Riesinger ja Pekka Poutanen käsittelivät 28.12.21 maatalouden haasteita. Mutta kirjoituksista puuttui maanviljelijän uusi rooli sekä ruuan, että energiatuottajana, mistä käydään kiivasta keskustelua Saksassa, jossa uusi hallitus aikoo aikoo saattaa ydinvoiman käytöstäpoiston päätökseen ja on asettanut kunnianhimoisia energiatavoitteita; 80 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030.

Arvostettu Fraunhofer Instituutti arvioi aurinkoenergian potentiaaliksi Saksassa 3160 GW (OL3 = n.1,6 GW). Potentiaali voisi kattaa Saksan energiasiirtymän, jota uudessa hallituksessa johtaa vihreä talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck. Saksassa keskustellaan aurinkomoduulien asentamisesta parkkipaikoille ja moottoriteille, katoille, rekoille, juniin, sopiville vesipinnoille, rautatiekiskoille, melusuojauksiin ja aurinkokennokalvoihin, joita voidaan rullata pinnoille, jotka eivät sovellu perinteisille aurinkopaneeleille. Lisäksi suunnitellaan tuulivoiman - ja vetytuotannon laajentamista.

Uudet energiateknologiayritykset saavat jalansijaa ja mm. Saksan toiseksi suurin energiayhtiö RWE investoi voimakkaasti. Yritysjohtaja Katja Wünschelin mukaan kaikki Saksan toteuttamiskelpoiset uusiutuvan energian hankkeet on otettava käyttöön.

Saksan energiamuutos koskee myös maataloutta. Vaihtelevien ja laskevien tuottajahintojen, kohonneiden kustannusten, lisääntyvien eläin- ja ympäristönsuojeluvaatimusten sekä tulevaisuuteen suuntautuneen toiminnan taloudellisen selviytymisen vuoksi monet viljelijät etsivät vaihtoehtoja. Yksi tällainen on uusiutuvan energian tuotanto, joka tarjoaa tervetulleen maataloustulojen monipuolistamisen. Iskulause ”maataloustuottajasta energiatuottajaksi” saa yhä enemmän huomiota.

Agrifotovoltaik (Agri-PV)” tarkoittaa, että maataloustuotteiden tuotanto tapahtuu joko maahan asennettujen aurinkopaneelijärjestelmien alla tai niiden välissä, mikä optimoi sekä aurinkoenergian että ruoan sadon. Ilmastonmuutoksen rajujen säänmuutosten aikana Agri-PV tarjoaa suojan rakeita ja rankkasateita vastaan, sekä auttaa suojaamaan viljelykasvejakasveja pakkaselta sekä kuivuudelta, koska varjovaikutus vähentää haihtumista. Teknisen Agri-PV - potentiaalin Saksassa arvioidaan olevan n.1700 GW asennettua kapasiteettia (GWp)

Ydinvoimattomassa Itävallassakin keskustellaan myös maanviljelijän roolista energian tuottajina. Vihreän ilmastonsuojelu-, ympäristö-, energia-, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministerin, Leonore Gewesslerin, mukaan aurinkoenergian tuotanto tarjoaa suuret mahdollisuudet ympäristöystävälliseen energiaan siirtymiseen, jossa maataloudella on tärkeä rooli. Hän katsoo, että maatalouden aurinkokennot tarjoavat itävaltalaisille maaviljelijöille mahdollisuuksia ryhtyä energiaviljelijöiksi.

Sveitsissä, jossa vuoden 2017 kansanäänestyksessä vahvistettiin asteittainen ydinvoimasta luopuminen, maatalouden uusiutuva sähköntuotanto on lisääntynyt jyrkästi viime vuosina. Sekä maatalouden biokaasulaitokset että aurinkosähkötuotanto osoittavat suurta kehityspotentiaalia.

Energiaviljelijän liiketoiminta-alue on erittäin laaja: biokaasua sähkön ja lämmön tuotantoon, biometaani polttoaineena, suur- ja pienimuotoista tuulituotantoa, biogeenisiä polttoaineita kuten biodiesel ja bioetanoli, nopeasti kasvavien kasvien biomassaa jne.

Saksassa ja Itävallassa maanviljelijät vihreiden ministerien johdolla painavat kaasua ja ajavat kohti uutta tulevaisuuteen suuntautuvaa energia- ja elintarviketuotannon aikakautta. Suomessa Keskustapuolueen ja vihreiden ministerien holhouksessa ja taloudellisesti ahdingossa olevat talonpojat ovat menneen ydinvoima-aikakauden panttivankeja. Suomi lobbaa ydinasevaltio Ranskan ja entisten itäblokkimaiden johdolla ydinvoiman sisällyttämistä vihreänä energiana EU:n taksonomiasäännöksiin.

Suomalaisen maanviljelijän valoisa tulevaisuus on tarjota peltonsa pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) kehittämiseen, jota varten Suomen hallitus valmistelee ydinenergialain uudistusta. Toinen kannattava liiketoiminta olisi korkea-aktiivisen  reaktoripolttoaineen loppusijoitus.

Säteilyturvakeskuksen entisen päällikön, nyt venäläisen ydinteollisuusyhtiön Rosatomin juoksupojan, Jukka Laaksosen mukaan, Suomessa on yli 350 paikkakuntaa, joista löytyy sopivaa peruskalliota tämän ikuisesti säteilevän ”vihreän” perinnön loppusijoitusta varten.
 

Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan, Naiset Rauhan Puolesta

   
 
Kiitos Ulla !

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten ilmaiskuissa pudotettu 337 055 pommia ja ohjusta viimeisen 20 vuoden aikana

 


Suomalaisten natokiiman kuumetessa on varmaan aika laittaa jäitä hattuun ja muistuttaa Yhdysvaltojen militaristisesta terrorismista viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta, kun Pentagon on vihdoin julkaissut ensimmäisen Airpower-yhteenvetonsa sen jälkeen, kun presidentti Biden astui virkaan lähes vuosi sitten. Näitä kuukausiraportteja on julkaistu vuodesta 2007 lähtien, ja ne dokumentoivat Yhdysvaltain johtamien ilmavoimien Afganistaniin, Irakiin ja Syyriaan pudottamien pommien ja ohjusten määrän vuodesta 2004 lähtien. Presidentti Trump kuitenkin lopetti niiden julkaisemisen helmikuun 2020 jälkeen, jolla Yhdysvaltojen jatkuvat pommitukset salattiin.

Viimeisten 20 vuoden aikana Yhdysvaltain ja liittoutuneiden ilmavoimat ovat pudonneet yli 337 000 pommia ja ohjusta muihin maihin. Yhdysvaltain hallitus ja sen poliittinen johto on onnistunut pitämään amerikkalaisen yleisön pimennossa pitkäaikaisista joukkotuhokampanjoista. Tämä on antanut heille mahdollisuuden ylläpitää illuusiota Yhdysvaltain militarismista hyvän tahdon lähettiläänä maailmassa.

 
Uudet Airpower Summary -tiedot paljastavat, että Yhdysvallat on pudottanut Afganistaniin, Irakiin ja Syyriaan vielä 3 246 pommia ja ohjusta (2 068 Trumpin ja 1 178 Bidenin aikana) helmikuun 2020 jälkeen.

Yhdysvaltojen sotien julma todellisuus ja niiden aiheuttamat joukkotuhot on piilotettu amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta. Kuinka monesta Airpower Summaryssa helmikuun 2020 jälkeen dokumentoiduista 3 246 hyökkäyksestä on tiedotettu? Muistat varmaan drooni-iskun, joka tappoi 10 afgaanisiviiliä Kabulissa elokuussa 2021. Mutta entäs ne muut 3 245 pommia ja ohjusta? Kenet ne tappoivat tai vammautuivat ja kenen kodit ne tuhosivat?

Joulukuun 2021 New York Timesin paljastus viisi vuotta kestäneen tutkimuksen tuloksena Yhdysvaltain ilmaiskujen seurauksista, oli hämmästyttävä paitsi paljastettujen suurten siviiliuhrien ja sotilaallisten valheiden vuoksi, myös siksi, että se paljasti, kuinka vähän tutkivia uutisia tiedotusvälineet ovat tehneet näistä sodan viimeisistä vuosikymmenistä?

Amerikan teollistuneissa, kauko-ohjattavissa ilmasodissa mukana olevat Yhdysvaltojen sotilashenkilöstöt on suojattu ihmiskontakteilta, joita he tappavat, samalla kun suurin osa amerikkalaisista on niistä täysin tietämättömiä. Niistä tapauksista, jotka selviävät, yleisö tukee voimakkaasti Yhdysvaltojen vastuuta siviilikuolemista.

Julkinen tietämättömyys 99 prosentista Yhdysvaltain ilmaiskuista ja niiden seurauksista ei johdu julkisesta apatiasta, vaan Yhdysvaltojen armeijan, molempien osapuolten poliitikkojen ja yritysmedian tietoisista päätöksistä pitää yleisö pimennossa. Viimeisin 21 kuukautta kestänyt kuukausittaisten Airpower Summarioiden tukahduttaminen on selkeä näyttö siitä.

Nyt kun uusi Airpower Summary on täyttänyt aiemmin piilotetut luvut vuosilta 2020-21, tilastoissa on täydellinen saatavilla oleva data 20 vuoden tappavista ja tuhoisista Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden ilmaiskuista: Yhteensä 337 055 pommia ja ohjusta.

Nämä luvut perustuvat Yhdysvaltain ilmavoimien yhteenvetoon Afganistanista, Irakista ja Syyriasta. Bureau of Investigative Journalism -lentokoneiden iskujen  lukumäärä Pakistanissa, Somaliassa ja Jemenissä; Jemenin Data projekt (vain syyskuuhun 2021); New America Foundationin tietokanta ulkomaisista ilmaiskuista Libyassa; ja muista lähteistä.

On olemassa useita ilmaiskuluokkia, jotka eivät sisälly tähän taulukkoon, mikä tarkoittaa, että valloilleen päästettyjen aseiden todellinen määrä on varmasti suurempi. Nämä sisältävät: Helikopteri-iskut:

Military Times julkaisi helmikuussa 2017 artikkelin, jonka otsikkona on "Yhdysvaltain armeijan tilastot tappavista ilmaiskuista ovat vääriä. Tuhansia on jäänyt ilmoittamatta."Suurin joukko ilmaiskuja, jotka eivät sisälly Yhdysvaltain ilmavoimien yhteenvetoihin, ovat hyökkäyshelikopterien iskuja.” Yhdysvaltain armeija kertoi kirjoittajille, että sen helikopterit olivat tehneet 456 muuten ilmoittamatonta ilmaiskua Afganistanissa vuonna 2016. Kirjoittajat selittivät, että helikopteri-iskujen ilmoittamatta jättäminen on ollut johdonmukaista koko 11. syyskuun jälkeisen sodan ajan, eivätkä he vieläkään tienneet, miten monia ohjuksia ammuttiin noissa 456 hyökkäyksessä Afganistaniin yhden vuoden aikana, jota he tutkivat.

AC-130-tykkialukset : Yhdysvaltain armeija ei tuhonnut Lääkärit ilman rajoja -sairaalan Kunduzissa , Afganistanissa vuonna 2015 pommeilla tai ohjuksilla, vaan Lockheed-Boeing AC-130 -tykkialuksella. Nämä joukkotuhokoneet, joita yleensä miehittävät Yhdysvaltain ilmavoimien erikoisjoukot, on suunniteltu kiertämään kohdetta maassa, kaatamalla siihen haubitsa-ammuksia, tykkitulta, kunnes se tuhoutuu kokonaan. Yhdysvallat on käyttänyt AC-130-koneita Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Somaliassa ja Syyriassa.

Yhdysvaltain hallituksen, poliitikkojen ja yritysmedian epäonnistuminen amerikkalaisten rehellisessä tiedottamisessa asevoimien järjestelmällisestä joukkotuhonnasta on sallinut tämän verilöylyn jatkua suurelta osin huomaamatta ja valvomatta jo 20 vuoden ajan.

Se on myös jättänyt yhdysvaltalaiset haavoittuviksi uuden kylmän sodan narratiivin elpymiselle, joka enteilee entistä suurempaa katastrofia. Tässä suodatetun totuuden propagandassa Yhdysvallat pommittaa kaupunkeja raunioiksi ja käy sotia, jotka tappavat miljoonia ihmisiä, samalla kun se esittelee itsensä hyviksenä maailmassa. Sitten se maalaa Kiinan, Venäjän ja Iranin kaltaiset maat, jotka ovat ymmärrettävästi vahvistaneet puolustustaan ​​estääkseen Yhdysvaltoja hyökkäämästä niitä vastaan, uhkaksi Amerikan kansalle ja maailmanrauhalle.

Korkean tason neuvotteluja jatkuessa tammikuussa Genevessä, Yhdysvalloilla ja Venäjällä on kriittinen, ehkäpä viimeinen mahdollisuus hillitä kylmän sodan kärjistymistä.

Jos haluamme selviytyä tästä ydinsodasta ja välttää maailmanlopun vaaraa Venäjän tai Kiinan kanssa, Yhdysvaltojen ja koko maailman on haastettava kylmän sodan mielipuolisuus, jota Yhdysvaltain armeija- ja siviilijohtajat kauppaavat perustellakseen jatkuvasti kasvavia investointejaan ydinaseisiin ja sotakoneisiin.

Entäs Suomi?

23% suomalaisista kannatta Natoa, 65% puolustusvoimien upseereista kannattaa sitä. Suomi kenraalien komennossa on johdettu natokiimaan ja osaksi lännen sotilasliittoa Yhdysvaltojen aseistuksella. Yhdysvaltojen ydinaseiden katveessa kyykkivä ja pokkuroiva Suomen valtaeliitti on johdettu puolustusvoimien toimesta harhaan. Olisiko vihdoinkin aika vaatia Natosta suora kansanäänestys ja avata Yhdysvaltojen Pandoran lipas, Airpower Summary -tiedostot koko kansalle, jotka varmistavat Yhdysvaltojen mielipuolisen terrorismin kaikkialla maailmassa.
 

Lähde:

 

keskiviikko 12. tammikuuta 2022

Suomalainen ydinvoimapolitiikka ilman läpinäkyvyyttä

 

Upsala Nya Tidning

Mielipidekirjoitus 11. tammikuuta 2022

Kuvan sivuteksti: Olkiluodon loppusijoituslaitoksessa on käytetty ruotsalaista loppusijoitusmenetelmää, mutta menetelmän kohtamaa kritiikkiä ei ole käsitelty julkisesti Suomessa, kirjoittaa Ulla Klötzer. Valokuva: Nicklas Kihlberg

Suomalainen  ydinvoimapolitiikka ilman läpinäkyvyyttä

UNT:ssä (Upsala Nya Tidning) julkaistiin 7/1 artikkeli Suomen ydinvoimatilanteesta. Suomi on todellakin ottanut ruotsalaisesta KBS-3-loppusijoitusmenetelmästä haltuunsa kaiken muun, paitsi menetelmän, sekä sen demokraattista prosessin koskevaa arviota eri foorumeissa. Näin kirjoittaa Ulla Klötzer, Naiset ydinvoimaa vastaan ​​– Suomi.

Tiina Jalonen Posivasta (Suomen SKB) toteaa artikkelissa, että "koko prosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä". Se on puhdasta valhetta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2004, rakennuslupa myönnettiin vasta 2015. Käyttölupahakemus jätettiin valtioneuvostolle 30.12.2021.

Ruotsissa kohdistettua kritiikkiä kuparikapseleiden kestävyydestä,bentoniittisaven suojatoiminnasta, meren rannalla olevanpaikan sopimattomuudesta jne. ei ole Suomessa julkisesti käsitelty. Kansalaisilla ei ole aavistustakaan menetelmästä. Monet eivät edes tiedä, että tällainen laitos otetaan pian käyttöön.

Loppusijoitustilan tapaan Pyhäjoelle Uumajaa vastapäätä rakennetaan nyt venäläistä Rosatomin Hanhikivi1-reaktoria. Rakennuslupaa ei ole myönnetty, mutta laaja infrastruktuuri on kuluttanut jo yli 600 miljoonaa euroa. Yli 20 kuntaa Ruotsin puolella on vastustanut ydinvoimaa lähialueellaan. Vuonna 2014 Suomen hallitukselle ja eduskunnalle toimitettiin yli 20 000 ruotsalaisen henkilön  allekirjoitusta hankkeesta.

Kuten ranskalainen EPR-katastrofireaktori OL3 Eurajoella, Forsmarkia vastapäätä, Hanhikivi1 on jo myöhässä ja kustannukset nousevat tasaiseen tahtiin.

OL3 otettiin hiljattain käyttöön, 11 vuotta myöhässä, hinta kolminkertainen. Kaupallinen toiminta alkaa kesäkuussa. Suomessa ei ole keskusteltu ongelmista vastaavan EPR-reaktorin rakentamisesta Ranskassa eikä tärinää ja polttoainesauvoja koskevista ongelmista EPR-reaktorissa Taishan 1 Kiinassa.

Ydinvoimasta poliitikot vaikenevat ja tiedotusvälineet tassuttelevat villasukissa.

Suomalainen demokratia: Rakennetaan ensin ja hyväksytään kun projekti on melkein valmis!


 
 
 Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan – Suomi
 Kiitos taas Ulla!
  
Naiset rauhan puolesta:  http://www.naisetrauhanpuolesta.org/


Sain 11.1.2022 STUK:in johtajalta Petteri Tiippanalta esittelymuistion ennen  OL3 - laitoksen  käynnistä koskevaa päätösentekoa. Asian käsittelystä löytyy tietoa alla olevan linkin takaa tiedotteen lopusta: 
 

 
Ydinvoima ja ydinaseet eivät kuulu avoimeen yhteiskuntaan. Ne kuuluvat sotilasdiktatuureihin, jotka hallitsevat maailmaa. Kuinka kauan ihmiskunta on vielä ydinteknologian panttivanki? Onko toivoa massojen heräämisestä?
 
Ydinaseet ovat nyt laittomia
 
YK ratifioi viime vuoden tammikuussa Ydinaseiden kieltosopimuksen. Ydinaseet ovat nyt laittomia! Kiitos kuuluu kaikille niille pienille ihmisille ja sinnikkäille kansalaisjärjestöille, jotka eivät anna periksi, ennenkuin maailman joukkotuhoaseista on luovuttu.
 
OL3 otetaan säännölliseen käyttöön ensi kesänä. Loppusijoitus Olkiluodon Onkalossa on myös tarkoitus ottaa käyttöön. Suomi elää ja pelaa ydinteknologian äärimmäisillä riskeillä, samalla kun julkinen keskustelu on eliminoitu ja vihreät ovat kääntäneet takkinsa..
 

 

 

 

maanantai 3. tammikuuta 2022

Venäjästäkö Euroopan ydinjätteiden kaatopaikka

Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen myös Saksa päätti jo v. 2011 luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Nyt viimeiset voimalat on suljettu ja edessä on ydinjätteen loppusijoitus. Poissa silmistä, poissa mielestä?

Kaikessa hiljaisuudessa Venäjä on rientänyt apuun jo vuosia sitten. Ydinjätteen jälleenkäsittelyyn vedoten Rosatom vastaa saksalaisesta ydinjätetuonnista. Rosatom on Venäjän ydinaseitten ja ydinvoiman lippulaiva.

Venäjän jätteenkäsittely on Saksalle halvempi tapa kuin hoitaa jäteongelma itse. Kas ja Saksan jäteongelma hulahtaa kuin vesi hanhen selästä? Tätäkö on eurooppalainen ydinvastuu ja ydinvoiman kierrätys?

Ryömiikö Saksa riman alta, niin kuin ydinasevalta Ranska, jossa ydinvoimalla tuotetaan vielä 70% maan sähköstä. Myös Ranska myy jätettään Rosatomille.

Selvää, ettei Ranskalla ja Saksalla ole edes todisteita siitä, miten Venäjä hyödyntää jätteitä? Kaikkien tiedossa on, että ydinjäte on myös ydinasemateriaalia ja laitonta, koska YK:n Ydinaseiden kieltosopimus ratifioitiin viime vuoden tammikuussa.

Ydinmateriaalin tuonti on kiellettyä sekä Venäjällä, että Saksassa. Jos kuitenkin halutaan väistää kieltoa, ”kääritään” ydinjäte "raaka-aineeksi" jälleenkäsittelyyn. Näppärä tapa kiertää lakia?
 
 
 
Venäläisillä ympäristöjärjestöillä oli kymmenen vuotta sitten kampanja Saksan ja Ranskan uraanin tuontia vastaan. Käytetyt argumentit olivat samoja kuin nykyisin. Ainoa asia mikä on muuttunut, on se, että kansalaisyhteiskunta Venäjällä on heikentynyt ja enää ei voi protestoida niin kuin 10-15 vuotta sitten.

Saksan ja Ranskan ydinjätteet ovat Venäjän omien ydinjätteiden ja ydinkatastrofien lisäksi paheneva uhka Venäjän kansalle ja ympäristölle. Tulevat sukupolvet joutuvat kamppailemaan ikuisongelman kanssa. Rosatom on rikkonut lupauksensa. Kaiken kontrollin ulkopuolella Venäjä on tuonut köyhdytettyä uraania Euroopan ydinvoimateollisuudesta. Uutta ydintekniikka ei ole luvassa ainakaan Saksassa, jossa kestävä jäteongelman loppuratkaisu on lopultakin edessä. Selvää, että myös Saksan ja Ranskan on hoidettava itse oma ydinjäteongelmansa. Myös ympäristöjärjestö Bellonan mielestä muiden maiden pitäisi hoitaa omat jätteensä itse.

Bellona väittää myös, että tiedot ydinmateriaalin käyttötarkoituksista Venäjällä ovat olleet liian huonoja. Materia on kuljetettu Amsterdamista Pietariin ja sieltä edelleen junalla Venäjän keski-alueille.

Venäjä hautautumassa ydinjätteisiin

Urenco- yhtiö ja Venäjän valtion omistaman Rosatom keskeyttivät köyhdytetyn uraanin tuonnin v. 2009 huonon varastoinnin paljastumisen jälkeen. Tuolloin jätettä varastoitiin ulkona metallikonteissa huonoin turvatoimin. Jo vuosia sitten on raportoitu myös siitä, miten esim. Sosnovy Borin ydinvoimalan ydinjätteet lojuvat ruostuvissa ja vuotavissa tynnyreissä ydinvoimala-alueella. Ydinjätteitä ja reaktoreita on surutta upotettu meriin Venäjällä ja muualla maailmassa jo vuosikymmeniä.

 Saksan ydinjäte uusiin ydinvoimaloihin

Saksalaiset tiedotusvälineet paljastivat, että 10 vuoden tauon jälkeen jätekuljetukset Venäjälle aloitettiin uudelleen toukokuussa 2019 ja että vuoteen 2022 mennessä Venäjälle viedään yhteensä 12 000 tonnia uraaniheksafluoridia, materiaalia, mitä uraaniin jää jäljelle ydinvoimaloiden polttoaineena käytettyjen materiaalien louhinnan jälkeen.

Venäjän viranomaiset puolustutuvat, ettei materiaali ole sinänsä ydinvoimaa, vaan raaka-ainetta, jota voidaan käyttää uudelleen tulevaisuuden sähköntuotannossa uusiin ydinvoimaloihin. Joopa? Saksa luopuu ydinvoimasta ja sen jäte kierrätetään Venäjällä hurskaasti uusiin ydinvoimaloihin ympäri mailmaa? Missä on saksalaisten moraali ?

Köyhdytettyä uraania käyttävien laitosten kehittäminen on vielä kesken. Maailmassa on tällä hetkellä vain kaksi tällaista laitosta, yksi Venäjällä ja yksi Ranskassa. Tekniikan kehittäminen voi kestää vuosikymmeniä. 
 
 
Ydinjätteillä on suora yhteys ydinaseitten leviämiseen. 
Mutta Luojan Kiitos, ydinaseet ovat jo laittomia! 
Laiha lohtu, kun muisteaan, että ydinjätteen loppusijoitus on ikuisuusongelma jonka varastoiminen kestää satoja tuhansia vuosia, miljoona vuotta.
- Eipä ole nykyihmistä turhalla viisaudella siunattu?

 
 
ps. 

 

 

lauantai 1. tammikuuta 2022

EU:n ydinvoiman viherpesu – Ranskan ydinjätteet dumpataan Siperiaan

Uusi vuosi 2022 alkoi 1.1. ylen uutisella pahaenteisesti:
"EU antamassa "vihreän leiman" ydinvoimalle ja osalle maakaasusta, jotka aiemmin puuttuivat komission listalta.  EU:n komissio on luokittelemassa ydinvoiman ja tietynlaisen maakaasun "vihreiksi" energianlähteiksi. Asiasta kertoo muun muassa talouslehti Financial Times ja Reuters.

Luonnoksen mukaan ydinvoima saisi "vihreän leiman" jos maat, joissa voimalat sijaitsevat, pystyvät turvallisesti hävittämään myrkyllisen jätteen eivätkä aiheuta ympäristölle "merkittävää haittaa". 
Ydinvoimaloiden lupien tulisi olla kunnossa ennen vuotta 2045. Kritiikkiä herättää se, että ydinvoima tuottaa erittäin kauan ja voimakkaasti säteilevää jätettä. Maakaasu taas aiheuttaa ilmastonmuutosta pahentavia CO2-päästöjä.

Financial Timesin mukaan päätös tehtiin sen jälkeen, kun Ranskan johtama äänekäs ydinvoimaa kannattavien maiden ryhmä sekä Etelä- ja Itä-Euroopan kaasumyönteiset hallitukset vaativat, että luokittelujärjestelmä ei saisi rankaista energialähteitä, jotka tuottavat suurimman osan niiden sähköntuotannosta.

Vielä huhtikuussa komissio jätti kaasun ja ydinvoiman taksonomian ulkopuolelle. Tuolloin kerrottiin, että kummankin energiamuodon tilannetta selvitetään.  Niin kutsuttu kestävän rahoituksen taksonomia eli luokittelujärjestelmä on EU:n ilmastopolitiikan kärkihankkeita. Järjestelmän on tarkoitus erottaa ympäristön kannalta suotuisat sijoitukset viherpesusta tai esimerkiksi hiilen polttamisen rahoittamisesta. Vihreälle sijoituskohteelle tulee vähimmäisvaatimukset.

Komission lopullinen ehdotus tarvitsee EU-maiden enemmistön ja Euroopan parlamentin jäsenten hyväksynnän.

Onnistuuko EU:n ydinvoiman viherpesu ?

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen alkoi ydinvoiman alasajo. Saksa sulkee viimeiset ydinvoimalansa. Ranska on ydinasevaltio ja suojelee ydinvoimaa viimeiseen asti, vaikka ydinjäteongelma on täysin ratkaisematta kaikkialla maailmassa.
 
Lokakuussa Greenpeacen aktivistit protestoivat paljastusta, jonka mukaan Ranska vie  ydinjätettä Siperian Severskiin. Tutkimuksessa selvisi, että ydinjätteen vienti Venäjälle oli käynnistynyt 11 vuoden jälkeen.  
Severskin uusissa satelliittikuvissa näkyy tuhansia tynnyreitä ulkona alttiina sääolosuhteille. Radioaktiivisen jätteen vienti EU:sta kolmanteen maahan edellyttää tiukkoja ehtoja, mukaan lukien kohdelaitoksen turvallisuus ja asianmukainen hallinta. Paljastukset siitä, että Ranskan ydinjätteen vienti Venäjälle on alkanut uudelleen, tuli pian sen jälkeen, kun kymmenen EU-maan, mukaan lukien Ranskan, ministerit kirjoittivat useissa eurooppalaisissa sanomalehdissä vaatien ydinenergian sisällyttämistä EU:n vihreiden investointien suuntaviivoihin.

Roger Spautz, Greenpeacen ja Luxemburgin ydinvoimakampanjoija totesi: "Se, että Ranskan ydinteollisuus aloittaa uudelleen tämänkaltaisen vastuuttoman rahtaamisen, on todiste siitä, ettei jatkuvasti kasvavaan radioaktiivisen jätteen ongelmaan ole kestävää ratkaisua. Vihreän merkin antaminen vaaralliselle ydinenergialle EU:n taksonomiassa pahentaa jäteongelmaa ja ohjaa investointeja aktiivisesti pois todellisista ratkaisuista, kuten energiansäästöstä, energian varastoinnista ja uusiutuvista energialähteistä. 

Tutkinta

Greenpeace Francen selvitys paljastaa, että ydinpolttoaineyhtiö Orano toimitti tammi-helmikuussa 2021 satoja tonneja käytettyä uraania Venäjän valtion omistamalle ydinenergiayhtiö Rosatomille. Normandian Le Le Havren sataman aktivistit näkivät radioaktiivisten aineiden lastaamisen Pietariin matkalla olevaan laivaan. Sieltä jätteet jatkoivat junalla Siperian Severskin kaupungissa sijaitsevalle kaatopaikalle, joka tunnettiin aiemmin nimellä Tomsk-7.
Greenpeace ei ole nähnyt todisteita siitä, että Severskin toimipaikan hallinta olisi parantunut sitten vuoden 2010, jolloin Orano (silloin nimeltään Areva) myönsi ympäristöhuolien vaikuttaneen sen päätökseen lopettaa uraanin vienti sinne.
Orano vahvisti uudet toimitukset sähköpostitse Greenpeace Francelle. Myös Ranskan suurin ydinenergian tuottaja EDF allekirjoitti samanlaisen sopimuksen Rosatomin kanssa vuonna 2018, mutta se ei näytä vielä toteuttaneen tällaisia ​​toimituksia. Molemmat yhtiöt ovat suurelta osin Ranskan valtion omistuksessa.

 

Entäs Venäjän oma ydinjätehuolto?

Myös Venäjä on hukkumassa ydinjätteisiin ja tarvitsee nyt kiireellistä apua. Neuvostoliiton aikana 1960–1990-luvuilla Novaja Zemljan itärannikosta ja Karanmerestä tuli ydinjätteen kaatopaikka. Sinne on upotettu 17 000 säteilevää lähdettä, muun muassa reaktoreita ja niiden suojakilpiä. Venäjän hallituksen ja EU-komission tekemä laaja konsulttiselvitys paljastaa, että jätevuoresta kuusi kohdetta on kaikkein vaarallisimpia ja näistä kaksi on sukellusveneitä, jotka nyt halutaan nostaa. Toinen ydinsukellusveneistä on upotettu ja toinen upposi. Pahinta olisi, jos reaktorin sydän rikkoutuu ja siitä leviää radioaktiivista ainetta mereen

Teoreettisena uhkana on muistettava, että noston aikana ydinreaktori tulisi kriittiseksi eli käynnistyisi uudelleen. Siitä voisi pahimmillaan seurata radioaktiivinen päästö ilmakehään.

Venäjän hallitus päätti tänä vuonna, että se esittää ydinsukellusveneiden nostoa kansainvälisellä yhteistyöllä, kertoo Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén. Suomi aloittaa kaksivuotisen kauden Barentsin neuvoston puheenjohtajana ja Vilén alkaa hoitaa puheenjohtajan tehtävää.

Noston rahoitukseen toivotaan apua EU-komissiolta. Kustannusarvio tällä hetkellä on noin 120 miljoonaa euroa, sanoo Vilén. Venäjä on ollut valmis yhteistyöhön koko ajan. Venäjä tietää, että se tarvitsee kansainvälistä apua ja poliittisesti tämä on sille tärkeä asia. Venäjä on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Puheenjohtajuus antaa sille mahdollisuuden jättää jälkensä kansainväliseen yhteistyöhön, joka on käynyt yhä vähäisemmäksi erilaisten kansainvälisten pakotteiden myötä.

Voisiko ihme tapahtua ? 
 
Jos nöyryys ratkaisemattoman ydinjäteongelman kanssa ei herätä kansakuntia ja maailman suurvaltajohtajia, niin mikä sitten ?  Viimeistään nyt on etsittävä lopullisia ratkaisuja ydinaseiden hävittämiseen ja ratkaisemattomaan ydinjäteongelmaan.

 

Lähteitä: