perjantai 19. tammikuuta 2018

Väyrynen vai Huhtasaari ?


Suomalaiselle vaihtoehtoväelle presidentinvaaleissa 2018 jää kaksi vaihtoehtoa, Laura Huhtasaari ja/tai Paavo Väyrynen ?
Miksi ?
Koska vaihtoehdottomassa EU:n globaalikapitalismissa ei enää ole kyse perinteisestä oikeisto-vasemmisto-akselista, vaan jakolinja kulkee demokratian puolustajien ja globaalikapitalismin vastustajien välillä.

Paavo Väyrynen on vanha konkari ja pitkän tien kulkija. 
Näissä vaaleissa hän on osoittautunut olevansa ainut todellinen haastaja Sauli Niinistölle.  
Väyrysen kannatus on noussut loppua kohti ja Niinistön etumatka gallupeissa vähentynyt..
Huhtasaaren ja Väyrysen yhteinen kannatus vaaligalluppien mukaan on n. 13 %.

Kumpi ja Kampi tappeli ?

Väyrynen on täsmentänyt blogissaan Huhtasaaren lupausta totuuskomission perustamisesta:
Huhtasaaren esitys jäi puolitiehen

Laura Huhtasaaren esitys 1990-pankkikriisin tapahtumien selvittämisestä jää monin tavoin puolitiehen.
Kannatan vahvasti pankkikriisin vuoksi ylivelkaantuneiden pelastamista ikuisesta velkavankeudesta. Saman tulee kuitenkin koskea myös muita sellaisia ylivelkaantuneita, jotka ovat velkansa jo moninkertaisesti korkoina ja muina kuluina maksaneet. Tähän ei tarvita edes totuuskomissiota, vaan lakiehdotus näiden vanhojen velkojen saneeraamisesta.
Laura Huhtasaaren ehdotus jää puolitiehen myös siinä mielessä, että hän ei vaadi pankkikriisiin johtaneen laman syiden selvittämistä. Hän ei esitä myöskään selvitettäviksi syitä vuoden 2008 jälkeen kokemaamme lamaan, joka on synnyttänyt uusia velkaongelmia.
Huhtasaaren ehdottaman totuuskomission työ kohdistuisi lähinnä presidentti Mauno Koiviston koolle kutsumaan ”konklaaviin”, jolla hänen on väitetty puuttuneen oikeuslaitoksen ratkaisuihin pankkien eduksi. Koivisto on kuitenkin yhdessä pääministeri Harri Holkerin johtaman hallituksen kanssa päävastuussa itse pankkikriisistä ja koko 1990-luvun lamasta sen vuoksi, että he yrittivät ajaa Suomea ”vahvan markan” politiikalla eurokuntoon.

1990-luvun alun kokemusten perusteella Suomen ei olisi missään tapauksessa pitänyt mennä euroalueeseen. Saman vuosikymmenen lopulla Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö kuitenkin meidät euroon veivät.
Lipposen ja Niinistön mieskohtaista vastuuta korostaa se, että päätös tehtiin perustuslain vastaisesti.

Niinistön johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi vuonna 1994 antamassaan mietinnössä, että ”EU-liittymissopimus ei voi vielä merkitä sitoutumista Talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen”.
Kansanäänestyksessä ja eduskuntakäsittelyssä siis nimenomaisesti EI päätetty euroon siirtymisestä.
Niinistö ja Lipponen totesivat kuitenkin kolme vuotta myöhemmin, että päätös oli liittymissopimuksen hyväksymisen yhteydessä jo tehty, joten euroon voitiin siirtyä vain tiedonantomenettelyä käyttäen.
Niinistö ei maininnut, että laman ja velkaantumiskierteen pääasiallinen syy on hänen läpiajamansa Suomen jäsenyys euroalueessa. Ruotsin talous on kasvanut samaan aikaan noin neljänneksellä.

Suomen jäsenyys euroalueessa on keskeinen teema tulevissa vaalikeskusteluissa. Se varjostaa Suomen talouden tulevaisuutta ja uhkaa viedä meiltä lopunkin itsenäisyyden, kun euroalueesta pyritään luomaan EU:n liittovaltioydintä.

18.1.2018 blogissaan Väyrynen haastaa Huhtasaarta jaloon kilpailuun 
 ” Meillä on Laura Huhtasaaren kanssa monissa asioissa samansuuntaisia näkemyksiä, mutta isoja erojakin on. Laura on muun muassa ilmoittanut tukevansa Sauli Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa, kun taas minä katson, että hänen pyrkimyksensä viedä Suomi kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä on tärkein syy siihen, että valtionpäämiestä on vaihdettava.
Olen pyrkinyt visusti välttämään keskinäistä nokittelua Laura Huhtasaaren kanssa. Toivon, että hän vaalitaistelun loppuvaiheessa vastaisi samalla mitalla, lopettaisi perusteettoman hyökkäilyn minua vastaan ja ryhtyisi jaloon kilpaan siitä, kumpi meistä terävämmin haastaa Sauli Niinistön ja muiden valtavirran poliitikkojen linjan….


Pian nähdään kuka on seuraava Suomen Presidentti ?





sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Totuuskomissio vai Perustuslakituomioistuin ?



Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on kuin iloisesti soliseva kevätpuro talven harmauden jälkeen antamassa uutta toivoa kansalaisille oikeudenmukaisuuden palauttamiseksi. 
Laura vaatii totuuskomissiota selvittämään yhdeksänkymmentäluvun pankkikriisin tapahtumat :

“Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu eikä tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. Yhdeksänkymmentäluvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisen luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Presidenttinä asettaisin totuuskomission selvittämään pankkikriisin tapahtumat.”

Mauno Koiviston vakaan markan politiikka ja pankkikriisi aiheutti Suomen historian pahimman laman. Pankkikriisin sotkujen selvittelyssä taustalla oli presidentin, ministerien, oikeuslaitoksien ja pankkien salainen sopimus, jonka linjauksissa sovittiin listat yrityksistä, jotka vietäisiin konkurssiin.  Yritysten kaatamisperusteiden yhteydessä pankkien raaka peli siunattiin myöntämällä pankkien saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin.

Pankit putsasivat saatavansa pankkituen avulla ja samalla teilattiin surutta 48.000 enemmän tai vähemmän elinkelpoista yritystä.
Koska Esko Aho oli luvannut pankeille ilmaista rahaa, pankit katkaisivat rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olevien yritysten kanssa. Pankkien luottotappiothan menisivät suoraan valtion piikkiin.

Kun yritykset kaadettiin ja pankit pelastettiin, aiheutettiin n. puolen miljoonan suurtyöttömyys, sekä velallisten yrittäjien ja näiden takaajien  vuosia ja vuosikymmeniä kestänyt ahdinko.  On arvioitu, että kaiken kaikkiaan laman ja pankkikriisin seuraukset koskettivat n. miljoonaa kansalaista, samalla kun päättäjät pääsivät kuin koira veräjästä.

Vaikka Esko Aho oli tehnyt pankkiryhmien kanssa sopimuksen elinkelpoisten yritysten säilyttämisen puolesta 3/1992, ei Koivisto konklaaveineen piitannut edes aiemmista sopimuksista.  Pankkitukipiikin ansiosta myös isot mittavien omaisuuksien yritykset ajettiin alas aliarvostamalla omaisuuden arvo.

Kun yritykset saatiin näyttämään ylivelkaisilta, pelastettiinkin ylivelkaiset pankit.
Ja mitä teki Suomen valtamedia ?
Valtamedia vaikeni ja veikenee edelleen..

Suomen 90-luvun lama ja pankkikriisi oli tosiasiallisesti äärimmäisen raaka kansanryöstö, koska EU vaati Suomen jäsenyyden ehdoksi 1.1.1995 pankkien vakavaraisuudeksi 8%. Suomalaispankit eivät olisi kyenneet tavoitteeseen ilman asiakkaittensa ryöstöä.

Suomen EU- liittymissopimus perustui siis valtavaan petokseen.
Kuten Laura Huhtasaari totesi, pahoittelut tai anteeksipyynnöt pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen eivät riitä. Kymmenillä tuhansilla yrittäjillä ja sadoilla tuhansilla velallisilla sekä heidän jälkeläisillään on oikeus saada korvaukset kärsimistään vääryyksistä.


Kiitos Huhtasaarelle hienosta aloitteesta !

Tosiasiassa pankkikriisi sotkuineen oli vain pieni osa karmaisevaa ylikansallista salaliittoa ja pimittämistä, mikä liittyy laittomaan EU-liittymissopimukseen ja Bilderberg-eliitin vallankaappaukseen, millä Suomi vallattiin ilman ainuttakaan laukausta.

Mauno Koiviston salaiset sopimukset myös oikeuslaitoksen kanssa veivät pohjan suomalaisen oikeuslaitoksen uskottavuudelta.  Ilman Perustuslakituomioistuinta pankkikriisin uhreja ei voi auttaa, eikä laittomasti toimineita päättäjiä saada vastuuseen.

Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on ollut mukana jo 90-luvun pankkikriisin sotkuissa,
sekä vielä 2000-luvulla. Miksi Niinistö on painanut pankkikoplauksen villaisella ?

Kysyttäessä Perustuslakituomioistuimesta Keskisuomalaisen kyselyssä, Niinistö ilmoitti
miettineensä asiaa jo aiemmin, muttei pitänyt Perustuslakituomioistuinta mitenkään ajankohtaisena. Eipä ihme, eihän korppi korpin silmää noki ?

Onnea ja Menestystä Laura Huhtasaarelle, joka vaalikoneissa edustaa suomalaisen
enemmistön kantoja ja peittoaa ylivoimaisesti muut ehdokkaat.  
Istuva presidentti Niinistö edustaa mielipiteillään vain n. 10 % suomalaisista.

Jos ja kun jonakin päivänä, joku presidenttiehdokas ilmoittaa vaativansa Perustuslakituomioistuinta ja koko laittoman EU- liittymispäätöksen avaamista
ministerivastuina, talousrikoksina ja maanpetoksena, olen heti varma omasta ehdokkaastani.














Onko pakkotyöllistämiselle vaihtoehtoa


Kun Sipilän hallitus liputtaa uusliberalistien komentosillalta pakkotyöllistämisen aktiivimallia työttömyyden eliminoimiseksi ja maan talouden pelastamiseksi, on kyseessä härski silmänkääntötemppu.
Todellista vaihtoehtoa ei ole näkyvissä, koska suomalaisella oppositiolla ei ole minkäänlaista ideologiaa: - vihreät, vasemmisto, persut ja demarit eivät ole milloinkaan tehneet selkeää pesäeroa nykyisestä globalisaatiosta. Siksi ylikansallinen vapaakauppa ja monikansallinen pääoma kerää myös suomalaisten työn hedelmät ja voitot.
Monikansallisten suuryhtiöiden kilpailukyvyn nimissä palkkatasoa ja sosiaaliturvaa ollaan ajettu jo vuosikausia kovaa vauhtia kiinalaiselle tasolle.

Nyt Sipilän hallitus on siirtänyt maan kurjistumisen työttömien harteille tunnustamatta tosiasioita.  Työpaikat ovat jääneet syntymättä, koska osakekeinottelijat, n. 1% suomalaisista ja ulkomaiset pääomasijoittajat ovat jo vuosikymmeniä kuorineet kerman ja vieneet työn hedelmät osinkoina maan rajojen ulottumattomiin, eikä investointeina kotimaahan.
Uusliberalistisen globalisaation vanavedessä olemme myös kansallisesti menettäneet taloudellisen ja poliittisen päätäntävallan.

Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku :
- ylikansalliselle pääomalle riittää pelkästään uusi teknologia ja automaatio, mikä luo tuottavuutta ja toimii palkkatappajana.
Digitalisaation ja robottien valtakaudella ihmistyö on loppumassa.
Entäs kun ihmisiä ei enää tarvita tai ne syrjäytetään ja jätetään selviämään omillaan ?

1918 tammikuussa punaiset tekivät vallankaappauksen.
Verisen sisällis- ja veljessodan uhreina kuoli kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Historia toistaa itseään:
- hyvinvointivaltio on jo hävitetty ja hallituksen otteet senkun kovenevat.
Vaihtoehdottomalle kurjistamiselle ei vielä ole edes todellisia haastajia eduskunnassa tai presidentin vaaleissa.

Ihmistyö on loppumassa ja väkipakolla kaikista työttömistä ei voi tehdä yrittäjiä.
Kansantalouden ja maan talouden pelastamiseksi kaikkein tärkeintä pienen maan olisi pitää huolta sosiaalisesta pääomasta, kansallisesta yhtenäisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Oikeudenmukaisuuden nimissä tuloeroja pitäisi kiireesti kaventaa ja ensimmäiseksi pitäisi uudistaa nykyinen pääomia suosiva verolainsäädäntö, jotta kansantaloutta ja sen palveluja tuottavalla sektorilla olisi riittävä rahoitus ja kansalaisille jäisi ostovoimaa.

Tuloerojen tasaamiseksi ihmistyön verottamisesta pitäisi kiireesti siirtyä tuotannon jalostusarvonnousun verottamiseen, koska automatisoitunut tuotanto on laillista veronkiertoa.  Työttömyyttä voidaan myös eliminoida työllistämällä lisää väkeä, kun työaikaa vähennetään.

Mutta niin kauan, kun Suomen perustuslaki on hukassa, ei kansakunnan pahenevaan hätään löydy lakia.


 FIXIT !

perjantai 12. tammikuuta 2018

ICAN – we can ! Kiitos Mustajärvi !


























YDINASEIDEN KIELTOSOPIMUS OLISI PITÄNYT ALLEKIRJOITTAA
Kiitokset Kansan Uutisille juttuni julkaisemista 3.1.2018

Työ ydinvapaan Euroopan ja maailman puolesta jatkuu.
Tällä viikolla jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi  toteaa Yhdysvaltojen pyrkivän aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että Suomi ja Ruotsi eivät allekirjoittaisi ydinkieltosopimusta. 
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Kay Bailey Hutchisonin kertoi 04.12.2017 lausunnossaan, että sopimuksen allekirjoittaminen vaarantaa Nato-kumppanuuden.
Ruotsin lehdistössä on kerrottu Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin salaisesta kirjeestä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille. Kirjeessä Mattis varoittaa maiden välisen puolustusyhteistyön olevan vaarassa, mikäli Ruotsi allekirjoittaa ydinkieltosopimuksen.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg antoi 02.10.2017 Helsingin Sanomille lausunnon, jossa hän toi selkeästi esiin sen, että ydinkieltosopimukseen liittymisellä olisi vaikutus Suomen Nato-yhteistyöhön. Erityisesti se vaikuttaisi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– On syytä kysyä, joutuiko Suomi jo aiemmin painostuksen ja uhkailun kohteeksi ja jatkuuko se edelleen, perää Mustajärvi.

Kirjallisessa kysymyksessään Mustajärvi perää vastausta seuraaviin asioihin :

- Milloin, missä ja ketkä Suomen edustajat ovat keskustelleet Yhdysvaltojen kanssa ydinkieltosopimuksesta ? 
                          
- Millä tavoin Yhdysvallat on pyrkinyt vaikuttamaan Suomen kantaan suhteessa   ydinkieltosopimukseen ? 
                     
-  Millä tavoin Suomen hallitus on ottanut huomioon Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton kannat määritellessään omaa linjaansa ydinkieltosopimukseen?

-  Miksi Suomen linja poikkesi kaikkien muiden EU:n sotilaallisesti liittoutumattomien maiden linjasta, kun asiasta äänestettiin YK:ssa?

-  Katsooko hallitus ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamisen vaikeuttavan Suomen yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa tai luovan esteen Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle?


KU 11.1.2018 : 
MUSTAJÄRVI: YHDYSVALLAT PAINOSTAA SUOMEA RAJUSTI 
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3832994-mustajarvi-yhdysvallat-painostaa-suomea-rajusti

Kiitos Mustajärvelle !
Kannattaa muistaa, että Suomi menetti puolueettomuutensa ja liittoutumattomuutensa jo yli 20 vuotta sitten laittoman EU-liittymispäätöksen johdosta.
Suomen puolustusvoimat ovat tehneet jo yli 20 vuotta yhteistyötä Naton kanssa ja asehankinnat ovat sen mukaiset. Isäntämaasopimus Natolle on Suomen historian häpeätahra ilman turvatakuita : - täydellinen antautuminen ilman ehtoja !?

Vasemmistoliitolla on edessään tiukka syytinki tosiasioitten tunnustamiseksi.
Natosta irtautuminenkaan ei enää onnistu ilman FIXITiä ?
- Vai mitä Markus Mustajärvi ?



maanantai 1. tammikuuta 2018

1918 – sata vuotta ?



1.1.2018 ? 
sata vuotta Suomen historiaa 

Ukkini Juho ( Joan / Ivan ) Oksiala ( Akola / Okula ) syntyi pienessä Kendjärven pitäjässä Haljärven kylässä itä - Karjalassa lähellä nykyistä Kontupohjan kaupunkia 18.08.1896.

Jo 15 - vuotiaana ukki oli mennyt Pietariin sahalle töihin, jossa hän oppi myös venäjää.

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914 Saksan ja Venäjän välille, ukki joutui tsaarin armeijan ratsuväkeen.  Ukki kohosi sotasankariksi Puolan Galitziassa, jossa käytiin välillä myös miekkataisteluita. Ansioistaan ukki kohosi tsaarin armeijan kornetiksi ja palkittiin myös Yrjön ristillä, joka olisi turvannut varman eläkkeen.

Ukki oli myöhemmin myös Ukrainassa Dniepr – joella, jossa hän kävi tiedusteluretkellä saksalaisten puolella. Reissulta jäi sotasaaliina ukkomauser – pistooli.  Seikkailu toi ukille myös toisen Yrjön ristin.
Ratsuväkiaika herätti ukissa voimakkaan kiintymyksen hevosiin.

Venäjän vallankumous 
Ukki pääsi takaisin vallankumouksen melskeistä kotipitäjäänsä 1917, jossa hänet valittiin kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi.  Leninin aikoihin tämän uudet opit alkoivat tunkeutua myös Karjalaan ja kahakoita alkoi syntyä karjalaisten ja bolsevikkien välille. Pienet punaiset ryhmät alkoivat terrorisoida ja ryöstää kylien asukkaita.
1918 ukki oli pioneerina perustamassa neljän kyläkunnan yhteistä osuuskauppaa. Osuuskauppaoikeudet myönnettiin Petroskoista, samoin vapautus sotapalveluksesta.

Suomen vapaussota
Suomen verinen sisällissota alkoi 1918.
Sosialistien vallankaappaus tapahtui Suomessa tammikuussa 1918.
Punaisten kaappaukseen vaikuttui Venäjän bolsevikkien esimerkki.
Viipurista tuli eteläisen Suomen lisäksi  tärkeä sotatanner. 
Valkoiset valloittivat Viipurin huhtikuussa ja toukokuussa valkoinen voittaja-armeija marssi Helsinkiin.
Suomen veljessodassa kuoli n. 25 000 henkeä. Taistelussa kaatuneita oli n. 14 000. Valtaosa kuolleista nääntyi nälkään ja tauteihin.  Sodan päättyessä valkoisten vankileireillä oli n. 75 000 punaista. Valkoisen terrorin uhreja oli yli 8 000 henkilöä ja punaisen terrorin uhreja n. 2 000.

Tilanne Itä –Karjalassa oli vallankumousten mylläkässä poliittisesti sekava vielä pitkään.
Karjalaan uudelleen palanneena ukki toimi metsäsissitoimissa ja taisteli sitten myöhemmin mm. Repolan tienoilla 1921 -22.  
Vihdoin myös ukin äiti Säämäjärven pitäjästä syntyisin oleva Baba pääsi sitten lähtemään Haljärveltä metsiä pitkin Pyhäniemeen, joka oli vielä Vienan retkikunnan hallussa.

Ukki toi Baban Suomeen 1922, jossa he asettuivat asumaan Suojärvelle. Mukana kulkeutui pieni matkaikoni.
Suojärvellä ukki toimi taas sahan työnjohtajana.

Isovanhemmat
Lempi leiskahti Suojärvellä, kun ukki kohtasi Lempin, isoäitimme.
Kun talvisota alkoi 31.12.1939,  perhe pakeni taisteluita Suomeen.
Miehet jäivät varmistamaan sotatoimia ja sytyttivät lautatarhat ja kaikki Kaipaan talot.  
Venäläisille ei jätettäisi suojia…
Seuraavana aamuna perhe oli ehtinyt Ägläjärvelle, joka korkealta vaaralta näkyi kuinka itäraja paloi...


Kihlakuva 24.4.1924 / Lempi & Juho

Jatkosodan alkaessa evakkoperhe asui jo Jyväskylässä, josta ukki ilmoittautui vapaaehtoisesti armeijaan toivoen pääsevänsä kotiseutunsa valtaukseen…
Ukki tunsi hyvin Suojärven maastot, sekä laajat alueet itä-Karjalaa.

Myöhemmin, Nikita Hrustsovin aikana ukki muistutti venäläisiä  Yrjön risteihin liittyvistä eläkkeistään. Venäjän lähetystö ilmoitti, ettei Venäjä vastaa tsaarin aikaisista eläkkeistä.

Lapsen muisti on pettämätön.
Istuin evakkoukkini sylissä  yli kuusikymmentä vuotta sitten monta kertaa jo alle kouluikäisenä, kun ukki vaati minua muistamaan jotakin aina ja antoi kirjan, kynän  ja voipaperia 
- " Piirrä kuva ! Sinikka, tätä sinä et saa koskaan unohtaa ! "

Kuvaa piirrettiin sitten moneen kertaan yhdessä yhä uudelleen ja uudelleen, olinhan lapsenlapsista vanhin:
 - Kendjärvi, Mundjärvi, ukin aarrekartta ja koti !

Siellä itä - Karjalassa on isänmaa, henkiset juuret ja kulttuuriperintö, joka siirtyi Suomeen.
Kuka enää osaa tai muistaa lyydinkieltä, omaa äidinkieltäni ja sitä valtavan rikasta kulttuuria, jota professori Pertti Virtaranta keräsi ” Lyydiläisiin teksteihin ”…

Ilman juuria ei ole siipiä ?