Kuka muistaa lintujen pesintäajat ?

Juhani Tammelin on huolestunut 14.04 ksml:ssä luonnonmetsiköiden hävittämisestä    koko  kaupungissa: ” Yleisten lintulajien lisäksi Pirttimäen vakituisiin asukkaisiin  kuuluivat  esimerkiksi puukiipijä, lehtopöllö, pikkutikka, palokärki ja lehtokurppa.  Talvella lintulaudalla  kävi ruokailemassa samanaikaisesti neljä eri tiaislajia: tali-, sini-,  hömö- ja kuusitiaisia. Myös  rauhoitettu liito-orava on kuulunut Pirttimäen metsikön  asukkaisiin.  Joitakin vuosia sitten  Jyväskylän kaupunki aloitti Pirttimäen metsikön ”kunnostamisen”.   Metsää harvennettiin  reilusti, lahot ja huonokuntoiset puut poistettiin.  Alussa alue näyttikin siistiltä, varmaan  ainakin metsäammattimiehen silmään.  Myöhemmin tuon harvennetun järeän puuston tilalle  on tullut paikoin hyvinkin tiheää,  lähes läpipääsemätöntä pusikkoa.
Kovemman kohtalon koki alueen linnusto; suurin osa aiemin mainituista linnuista on käytännössä hävinnyt. Esimerkiksi tiaista jäljellä on enää tali- ja sinitiainen. Suurin syy ei ole pesäpaikkojen puute. Pönttöjä siellä kyylä on, mutta ravintoa ja suojaa ei.  Samat toimenpiteet on tehty lähes kaikissa Jyväskylän kaupunkialueen lähimetsissä; Köhniöllä, Laajavuoressa; Keltinmäessä, jne. Yhdessä ne muodostivat kymmenien hehtaarien luonnonmetsäverkoston.  Kokonaisuutena niiden häviämisellä on jo merkitystä. luonnonmetsissä elävien lajien kannalta.

Ovatko asukkaat heräämässä  liian myöhään ?  

Kaikki lähimetsät lintukantoineen on jo hävitetty.

Palokan Virtalantien puroalue oli aiemmin kaavamerkintöjen mukaan luonnonsuojelualue liito-oravan reviirillä. Noin 5 – 6 vuotta sitten metsäpuoli kaatoi puroalueen suuret tervalepät  ja puroalueen maa murskattiin liian suurilla koneilla. Jäljelle jätettiin kaatuneet ja katkeilleet pikkupuut.  Sen jälkeen muutettiin kaavaa, ja nyt puoroalue myös Revontien ja Seppäläntien välillä on virkistysaluetta: ristiin rastiin kaatunut ja katkennut lahoava ryteikkö keskellä kaupunkia.

Tervaleppien kaatamisen jälkeen, muutaman vuoden päästä Virtalantie 6 tontin takapihalta metsäpuoli kaatoi 10-20 runkoa asukkaitten pyynnöstä ilman asianmukaista valvontaviranomaisen lupaa.

Pari vuotta myöhemmin JVA:n hallituksen pj. Osmo Kääriäisen mukaan metsäpuoli oli taas ottanut yhteyttä Jyväskylän Vuokra-asuntoihin JVA:n 42 tontin puiden kaatamiseksi.

Apuna kaatourakoinneissa oli käytetty  kaupungin yksityisellä ammatinharjoittajalla teettämää puustokartoitusta, joka Virtalantien kolmen tontin osalta ylitti tontin rajat myös kaupungin viheralueelle. 

JVAn kaatourakointi oli kilpailutettu ja se meni Kiuruveden Metsola oy:lle (http://www.metoyrittajat.fi)

Jyväskylän metsäpuolen päällikkö on ansiokkaasti oppinut käyttämään kolmannen sektorin METO ry:n palveluita :

    Vuoden 2014 Meto ry:n ukkometsoksi valittiin Marko Kemppainen.

Perustelut :

"Meistä moni on ihmetellyt, miten paljon Jyväskylässä hoidetaan taajamametsiä ja tiealueita. Lamasta ja kaupungin huonosta taloudesta huolimatta raivaussahat soivat ja risupinot kasvavat kaupungin lähimetsissä ja teiden varsilla.

Vastaus löytyy Jyväskylän kaupungin metsäosastolta. Metsäpäällikkö Marko Kemppaisen johdolla on kehitetty hyvä yhteistyö Ely-keskuksen ja Ratahallinnon kanssa. Tämä on mahdollistanut tie- ja rata-alueiden siistimistyöt taloudellisestikin kannattavasti. Lisäksi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tuonut paljon työtä työttömille tiealueiden lisäksi kaupungin lähimetsissä. Esimerkiksi viime kesänä metsäosaston työmailla työskenteli parikymmentä työtöntä OIVA2-projektin työohjaajien opastuksella.

Marko Kemppainen on osoittanut käytännössä, miten metsäammattilainen voi ennakkoluulottomalla ja avoimella mielellä kehittää yhteistyötä aivan uudenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jyväskylässä tämä ennakkoluulottomuus on kaunistanut maisemakuvaa, josta kakki kaupunkilaiset voivat iloita. Lisäksi nuorille ja vanhemmillekin työttömille on voitu tarjota heidän niin kipeästi kaipaamaa työtä."

Metsolan kaatoporukalla oli v. 2014 käytössään sekä JVA:n isännöitsijän kaatosuunnitelma 3:lle tontille, sekä yksityisyrittäjän tekemä kaikkien tonttipuiden puustokartoitus.

Oliko kaupungin oma valvontaviranomainen sivuutettu yksityisyrittäjän eduksi ?

Tietääkö valtuusto ?

Yhden päivän varoitusajalla mitään puita ei oltu edes merkitty, kun Metsolan kaatoporukka

koura-autojen saattamana aloitti urakan:

Virtalantie 2 ja 6 kaatoluvat olivat kunnossa.  Isännöitsijä oli merkinnyt kaadettaviksi pihanhoidolliset tarpeet : Virtalantie 2, - 4 puuta.  Virtalantie 6, - 4 puuta.

Miten kävi ?

8:n kaadettavan puun sijasta kaadettiin 40 parasta ja paksuinta puuta.  

Isännöitsijän merkitsemät lähellä taloa olevat puut jäivät kaatamatta.

Se siitä kolmannen sektorin ammattitaidosta, jota kaupungissa ei nyt valvo kukaan.

Järkytys ja shokki oli valtava.

Vielä suurempi shokki oli, ettei ympäristörikokselle löytynyt lakia.

Kantelu JVAn hallitukselle oli käsitelty ilmoitusasiana ja pöytäkirjan 24.7.2014 liitteenä oli

yksi lause : ” Työ on tehty laaditun suunnitelman mukaisesti. ”

Ennen viranomaiskatselmusta 30.9.2014 Metsola oli käynyt jyrsimässä tienvarsikannot.

Mitä tapahtui linnuille ?

Erityisen arvokkaalla ja rehevällä Virtalantien puoroalueella oli paljon lintuja :

Mustarastas, Varpunen, Vihervarpunen, Talitiainen, Sinitiainen, Hömötiainen, 

Viherpeippo, Kirjosieppo, Västäräkki, Punakylkirastas, Pippo, Palokärki, Peippo.

Syksyisin isot Tilhiparvet levähtivät rantaan menevän Virtalantien 8:n isoissa tonttikoivuissa. Samoin asukkaitten riemuna oli isot Punatulkkuparvet.

Kaupunkimme pikku liidokit ovat nyt saaneet äkkilähdön kenenkään välittämättä.

Virtalantielle jäi muutama varis ja harakat.

Kävin katsomassa viime vuonna Kortepohjan avohakkuita asema-kaava-alueitten viheralueilla ja leikkipaikoilla:

Koko kaupunki on aavikoitumassa:

Pikku lähimetsät on harvennettu riukuloiksi, ja

kaikkein rankimman kohtalon  ovat kohdanneet kaikkein pienimmät liidokkimme.

Lapsilta on viety vähäinenkin luonto-ympäristö.

Palokan keskustaan vilkkaimman tien risteykseen on noussut korkea senioritalo, vailla

maisemaa: - vanhuksille jätettiin melu ja pakokaasut.

Jyväskylä on nyt maan vihrein kaupunki.

Muutuuko mikään ?

Kuvassa Palokanorren tienvarsinäkymä bussipysäkillä metsäpuolen hoitotöiden jälkeen

toisena pääsiäispäivänä :

Missä on Suomen Metsät ?

Viimeinen muisto vanhasta metsästä Vehmaisissa 

Suomi hävitti kaikki metsänsä jo 1900 luvulla.

Metsiä on enää jäljellä alle yksi prosentti.

Omalla, lasten- ja lastenlasten  sukupolvella ei enää ole edes kunnon muistoa aarniometsästä lähietäisyydellä.

Metsien hävitessä 800 metsälajia on sukupuuttoon kuolemassa.

Silmällä pidettäviä metsälajeja on myös n. 800.

Suomen mittavan metsäbiotalousohjelman nimissä nyt on tarkoitus hävittää  myös talousmetsien yhden tai kahden puulajin puupellot.  Suomen nykyisten matalan hiilinielun puupeltojen hiilinielut ovat puolittumassa vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka puuta nyt on enemmän kuin koskaan, luonto voi huonommin kuin koskaan.

Kun istuu missä tahansa junassa ja katsoo ulos ?

Edessä törröttää köyhän miehen surkeat puupellot puun tynkineen:

-         surkeita koivupeltoja ensiharvennusten jälkeen. Pieniä tiheitä kuusikoita tai avohakkuita mataline kasvustoineen silmänkantamattomiin.

Samaan aikaan maailman suurimat sellutehtaat ovat jonossa matalan jalostusasteen raakapuukauppaan. Kiinalaisetkin heltyivät ja lupasivat oman Pandansa, että saadaan vaipat ja vessapaperit Suomen pohjoisten peltojen sellusta oma eliökunta hävittämällä.

Läänien kokoiset puupellot avohakataan ja niitten mukana häviää  mittaamaton määrä lintuja ja muuta metsän elämää entistään köyhtyvämpään luontoympäristöön.

Suomen ”metsätaloutta”, puunkasvatusta on tehty viimeiset puoli vuosisataa pelkästään metsäteollisuuden ehdoilla.  

Puut kaadetaan viimeistään 80 - 100 vuotiaina.

Luonnonmetsässä kasvavat puut ovat siinä vaiheessa vasta lyijykynän paksuisia  ja miehenkorkuisia. Niiden puunsyyt ovat hitaan kasvun ansiosta hyvin pieniä ja sisältävät niukasti ilmaa. Taimet ovat joustavia ja kestävät kovia myrskyjä.  Sitkeät luonnon omat metsätaimet  äitipuun ympäristössä vastustavat tehokkaasti sienitautien leviämistä.

Luonnonmetsien elämä on hidasta.

Vanhojen metsien vaalimisessa ja entistämisessä varmistetaan luonnon monimuotoisuus ja kestävän luonnontalouden tärkein vaatimus, pitkäikäisyys.

Luonnon omissa ikimetsissä on vähintään kymmentä puulajia ja rikas pieneliöstö varmistamaan lajien runsautta.

Mitäs nyt ?

Suomi täyttää 100 vuotta hävitettyjen metsiensä haudalla !

Sytytetäänkö kynttilät ja itketään  ?

Vai pysähdytäänkö ja otetaan uusi suunta ?

Jatketaanko nykyistä kiihtyvää ympäristön tuhoamista, vai aloitetaanko monitieteelliset metsäekosysteemien ennallistamisohjelmat luonnon ehdoilla myös tuleville sukupolville ?

Tulokset tulevat näkymään vasta muutamien vuosisatojen jälkeen, mutta me olemme sen velkaa elämälle.

Ilmastomuutosta ei torjuta maailman suurimmilla sellukattiloilla, eikä metsäekosysteemien ennallistamisohjelmia ilman kokonaan uusia metsänhoidollisia pelisääntöjä.

Pelastetaan Ristikivi

Keskisuomalaisessa 14.4 oli juttu Palokan lähimetsän avohakkuista.

Metsäpäällikkö Marko Kemppainen muistutti, että kaupungilla on metsää 

8 600 hehtaaria.

Palokan ja Tikkakosken lähimetsiin istutetaan taimia avohakkuiden jäljiltä.

Entinen vuoden Metojen Ukkometso ilmoitti kaatoporukoitten menevän Palokan jälkeen Ristikiveen, jossa edelliset kaadot tehtiin v. 2004.

Kannattaa muistaa, että Ristikivessä on ollut monipuolinen lintukanta.

Kaupungin metsäpuolen kaatoporukka ei edes huomio lintujen pesintärauhaa !?

Hätäapuna Ristikiven asukkaille neuvon lintupönttöjen ripustamista kiireellisesti parhaisiin puihin. Muuten parhaat ja tuuheimmat lintupuut menevät Metsä Groupin tukkipinoihin.

Kuka kaupunkiorganisaatiossa seuraa lintukantojen hävitystä, 

kun ainakin Palokasta ne on jo hävitetty.  

Vain hyvällä tuurilla voi kuulla enää mustarastaan, metsän satakielen ?

Jyväskylä on nyt Suomen vihrein kaupunki !

Sillä on metsäomaisuutta 8600 hehtaaria.

Miten omaisuutta jatkossa käytetään ?

Kaupungin tonttipuut on helppo ja nopea kaataa, 

kun ajotie kulkee vieressä ja kaatoporukka parturoi parhaat tukit koura-autoihin hetkessä kenenkään valvomatta.

Jatkuuko maalaiskunnan ja kaupunkiin liitetyn Korpilahden metsäomaisuuden kaataminen entistä  kiihtyvämmin Metsä Groupin kartellikauppaan, kun Sipilän lainsäädäntö mahdollistaa entistä nopeampien ympäristölupien myöntämisen kenenkään valvomatta ?

Metsä Groupin sellu-"Bio"tehdas aloittaa syksyllä Äänekoskella.

Sitten vasta  se kunnon kaatoralli alkaa ?

Pyhittävätkö Jyväskylän kaupungin vihreät metsänsä Keljonlahden puunpolttoon

 ja selluksi Äänekoskelle ?

Hyvää ja Rauhallista lankalauantaita vaan kaikille

täältä Jyväskylän Palokasta !

Ketkä vastaavat Jyväskylän ympäristötuhosta ?

Pitkäperjantai  Palokan Riistapolulla

Pyöräilin parina päivänä kuvaamassa lisää Palokan mielivaltaista raiskaamista.

Raivaajantiellä oli Ponssen pirssejä risukasojen ja tukkipinojen nosteluun.

Puita oli kaadettu tienvarsilta ja tonttien välisiltä pikkukaistoilta avohakkuumenetelmällä.  Työn jälki oli surkea.

Raivaajantiellä on käynnissä on metsäpuolen hiljaisen viikon taistelu ympäristöä ja asukkaita vastaan.

Kyselin parilta vastaantulijalta Raivaajantiellä työn aloittamisesta.

Asukaita oli pyydetty merkitsemään puita kaadettaviksi.

Kyselyllä ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä, koska metsäpuoli lopulta kaatoi mitä ja miten halusi.

Virtalantien alueella metsäpuoli oli myös kysellyt asukkaitten mielipidettä.  Koska asukkaatkaan eivät tienneet tontin rajoja,  oli metsäpuoli jo aiemmin  kaatanut myös tonttipuita.  Ilman lupia kaadettuja tonttipuita ei edes kirjattu mihinkään.

Mitä sanoo Maankäyttö- ja rakennuslaki,  §128 ?

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella.

 Raivaajantien tienpientareitten maisemointia ?

Olen ollut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen.  Ensimmäinen valtuustoaloitteeni oli maisema-arkkitehdin hankkiminen varmistamaan luonnonläheisen kaupungin vaalimista.

Miten kävi ?

Liito-oravallakin menee jo paremmin kuin asukkailla !

Taitavat nykyiset maisema-arkkitehdit olla rekrytoituneet puukaupan mestareiksi ?

Ympäristöllä ei enää Jyväskylässä ole minkäänlaista arvoa:

- pihat, tienvarret, kaistat, pikku metsiköt ja viheralueet on kaadettu, puut hävitetty.  

Liiaksi harvennetuissa metsiköissä puut katkeavat ja kaatuilevat.

Harvennusten yhteydessä häviävät myös lintukannat.

Vain liito-oravan pesäpuilla on väliä.  

Ja niitähän ei ole enää montaa nähty ?

Kuka on vastuussa Jyväskylän pilaamisesta ?

Jyväskylässä 7.1.2016 pidetyssä kokouksessa perustettiin maisematyöryhmä

kaupungin lähimetsien hoitoon.

Paikalla päättämässä olivat :

Erja Saarivaara, kaupunkirakenteen toimialajohtaja,pj

Jaana Nyman, konsernihallinto, juridiset palvelut

Päivi Pietarinen, rakentaminen ja ympäristö

Heikki Sihvonen, rakentaminen ja ympäristö

Raimo Ström, rakentaminen ja ympäristö

Merja Fagerlund, rakentaminen ja ympäristö

Mervi Vallinkoski, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Nana Pentti, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Veli-Jussi Koskinen, liikenne- ja viheralueet

Reijo Puttonen, liikenne- ja viheralueet

Merja Kytömäki, liikenne – ja viheralueet

Tuula Smolander, liikenne – ja viheralueet, sihteeri

Lähimetsien hoitoon perustettu MALU ryhmä:

Mervi Vallinkoski, pj., maisema-arkkitehti

Marja Fagerlund, rakennusvalvonta

Marko Kemppainen, Reijo Puttonen ja Merja Kytömäki, metsäpalvelut

Heikki Sihvonen, ympäristönsuojelu

Nana Pentti, kaavoitus

Jaana Nyman, laki ja kilpailuttamispalvelut

1 ynnä 1 ?

MALU-ryhmästä selviää, että Jyväskylän oma virkakunta myöntää luvat, valvoo itse itseään ja 
käy ensisijaisesti Metsä Groupin puukauppaa metsänhoidollisesta vaatimuksesta piittaamatta.

Periaatteessa koko MALU-ryhmä on täysin jäävi:

Käytännössä tämä merkitsee, että Jyväskylän ympäristöä ja metsiä  hallinnoi pieni mielivaltainen virkaeliitti.

Kun samalla muistetaan, että Jyväskylässä on Metsä Groupin puukartellikauppa,

( kaupunki myy ja ostaa kaiken puun Metsä Groupilta ja käyttää myös Metsä Groupin

aliurakoitsijoita ) on edessä melkoinen viritelmä ?

Ja kenetkä ne Metolaiset valitsivatkaan joku aika sitten vuoden Ukkometsoksi ?

 Jyväskylän virkakunta on tainnut unohtaa, että Jyväskylän kaupungin viheralueet; - puut, koko kaupunki-infra, on kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta,  jota hallinnoi vaaleilla valittu Jyväskylän valtuusto.

Odotan innolla ympäristöpäällikkö Päivi Pietarisen spostia, jossa kyselin valtuuston siunausta MALU- ryhmälle ?

Jos valtuusto on hyväksynyt jäävisti toimivan MALU-ryhmän kaatamaan kaupungin puut, 

 toimii myös valtuusto laittomasti…

Jyväskylän menetetyt puut ja lintukannat eivät enää palaa kymmeniin vuosiin, mutta

lopullinen hävitys pelastetaan vain hyvällä hallinnolla ja oikeusvaltion periaatteilla.

Onko Jyväskylä ympäristörikollisten käsissä ?

 

Seppäläntiellä pieni tuuhea koivikko on kaadettu. Koko Virtalantien puroalueen linnusto on hävitetty massiivisen puunkaadon seurauksena. Nyt ei enää linnun laulu kuulu.

Palokan Virtalantieltä kaadettiin yhden päivä varoitusajalla, asukkaille mitään kertomatta, etupäässä 38 parasta ja paksuinta koivua, tasavälisesti istutettuja tienvarsipuita myöten.

Yksityisen Metsä Groupin aliurakoitsija ei välittänyt isännöitsijän tekemästä lähellä taloja olevien puiden kaatamissuunnitelmasta mitään. Koska mielestäni kyseessä oli törkeä ympäristörikos, otin yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaan ja vaadin katselmusta. Katselmuksen yhteydessä selvisi, että myös yli 40 muuta JVA:n tonttia oli parturoitu yhtä laittomasti ja mielivaltaisesti asukkaille kertomatta, kenenkään valvomatta tai puuttumatta.

Katselmuksen yhteydessä selvisi, ettei kaikkia kaatolupia oltu edes vielä myönnetty, minkä lupaviranomainenkin myönsi. Myöskään lupaviranomainen ei ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin korvausistutusten aloittamiseksi ylikaadetuilla tonteilla. Asiaan ei enempää puututtaisi.

Tein törkeästä ympäristön pilaamisesta rikosilmoituksen, mutta poliisi jätti asian tutkimatta, perustuen väärään tonttijaotukseen, jota urakoitsija oli käyttänyt. Sitten tein valituksen rakennus- ja ympäristölautakuntaan rakennusvalvonnan laiminlyönneistä. Lakimiehen selittelyjen jälkeen päätökseksi suositeltiin lintujen pesintärauhan huomioonottamista, mikä on jo ennestään laissa. Vein rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta sielläkin tuli vesiperä.

Näinkö nykyinen ”oikeusvaltio” Suomessa toimii?

Kenelle kuuluu laillisuusvalvonta törkeän Jyväskylän pilaamisen ja ympäristörikosten kriminalisoimiseksi?

Koska jälleen on mielestäni toimittu hyvän tavan vastaisesti, niin soitin tiistaina 4.4 kaupungin rakennusvalvontaan ja kyselin, kuka on myöntänyt luvat Seppäläntien ja Ritopohjantien tienvarsikaistojen puuston kaatoihin. Lupia ei löytynyt.

Virkailija ilmoitti, että kaadosta vastaa kaupungin metsäpuoli.

Kaato oli tehty ilmeisesti edellisenä päivänä.

Jyväskylän kaupungin metsä- puoli tuntuu saavan vapaasti kenenkään valvomatta tuhota pihat, puistot, pikku metsiköt ja kadunvarret kenenkään puuttumatta tai valvomatta.

Parhaat ja paksuimmat puut kaadetaan puukauppaan. Huonot ja kuolleet jätetään pystyyn ympäristöstä tai ihmisten viihtyvyydestä viis välittämättä.

Palokan keskustassa suurten kerrostalojen eteen on jätetty muutama harva ja matala riuku.

Koko Palokka on raiskattu perusteellisesti. Järkytys on valtava.

Pelkästään Seppäläntielle ja Ritopohjantielle jäävien puiden, ja Revontien ja Virtalantien puron virkistysalueen puuston pitkin ja poikin kaatunut kuollut pöheikkö riittää todisteeksi kaupungin metsäpuolen järkyttävästä mielivallasta. 

Kunnallisvaalien äänet on laskettu:

Jyväskylä nousi maan vihreimmäksi kaupungiksi.

Vihreät sai äänistä 19,8% ja 14 paikkaa 67-paikkaisessa valtuustossa.

Lämmittääkö vihreitten voitto entistä Keski-Suomen vihreitten perustajajäsentä ja puheenjohtajaa ?

-Lämmitetäänkö Jyväskylää jatkossakin kestämättömällä puun poltolla ?

Nykyinen vihreä liitto on pelkästään kokoomuksen puistopuolue.

Vihreät olivat ensimmäisten joukossa EU-veturissa ja vieläkään EU:n ylikansallisen pörssikeinottelun raa-an ryöstötalouden rakenteita ei edes kritisoida ?

Vihreiden hirttosilmukaksi nousee ja jää Jyväskylän energiapolitiikka, Keljonlahden ”biovoimala”,  majesteettihuijaus; - 260 km pitkä täysperärekkajono puuta vuodessa.

Keljonlahden takia kaupunki käy raakaa ja ympäristövihamielistä puukauppaa, minkä seurauksena tontit, puistot, viheralueet ja lähimetsät on jo melkein kaadettu.

Vihreillä on edessään valtava urakka suunnan kääntämiseksi vähäisenkin kaupunkiympäristön säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi laajoilla korvausistutuksilla.

Kaikkein suurimmaksi haasteeksi jää Keljonlahti:

Mitä tilalle ?

Kestämättömän puunpolton on loputtava !