Kuka muistaa lintujen pesintäajat ?

Juhani Tammelin on huolestunut 14.04 ksml:ssä luonnonmetsiköiden hävittämisestä    koko  kaupungissa: ” Yleisten lintulajien lisäksi Pirttimäen vakituisiin asukkaisiin  kuuluivat  esimerkiksi puukiipijä, lehtopöllö, pikkutikka, palokärki ja lehtokurppa.  Talvella lintulaudalla  kävi ruokailemassa samanaikaisesti neljä eri tiaislajia: tali-, sini-,  hömö- ja kuusitiaisia. Myös  rauhoitettu liito-orava on kuulunut Pirttimäen metsikön  asukkaisiin.  Joitakin vuosia sitten  Jyväskylän kaupunki aloitti Pirttimäen metsikön ”kunnostamisen”.   Metsää harvennettiin  reilusti, lahot ja huonokuntoiset puut poistettiin.  Alussa alue näyttikin siistiltä, varmaan  ainakin metsäammattimiehen silmään.  Myöhemmin tuon harvennetun järeän puuston tilalle  on tullut paikoin hyvinkin tiheää,  lähes läpipääsemätöntä pusikkoa.
Kovemman kohtalon koki alueen linnusto; suurin osa aiemin mainituista linnuista on käytännössä hävinnyt. Esimerkiksi tiaista jäljellä on enää tali- ja sinitiainen. Suurin syy ei ole pesäpaikkojen puute. Pönttöjä siellä kyylä on, mutta ravintoa ja suojaa ei.  Samat toimenpiteet on tehty lähes kaikissa Jyväskylän kaupunkialueen lähimetsissä; Köhniöllä, Laajavuoressa; Keltinmäessä, jne. Yhdessä ne muodostivat kymmenien hehtaarien luonnonmetsäverkoston.  Kokonaisuutena niiden häviämisellä on jo merkitystä. luonnonmetsissä elävien lajien kannalta.

Ovatko asukkaat heräämässä  liian myöhään ?  

Kaikki lähimetsät lintukantoineen on jo hävitetty.

Palokan Virtalantien puroalue oli aiemmin kaavamerkintöjen mukaan luonnonsuojelualue liito-oravan reviirillä. Noin 5 – 6 vuotta sitten metsäpuoli kaatoi puroalueen suuret tervalepät  ja puroalueen maa murskattiin liian suurilla koneilla. Jäljelle jätettiin kaatuneet ja katkeilleet pikkupuut.  Sen jälkeen muutettiin kaavaa, ja nyt puoroalue myös Revontien ja Seppäläntien välillä on virkistysaluetta: ristiin rastiin kaatunut ja katkennut lahoava ryteikkö keskellä kaupunkia.

Tervaleppien kaatamisen jälkeen, muutaman vuoden päästä Virtalantie 6 tontin takapihalta metsäpuoli kaatoi 10-20 runkoa asukkaitten pyynnöstä ilman asianmukaista valvontaviranomaisen lupaa.

Pari vuotta myöhemmin JVA:n hallituksen pj. Osmo Kääriäisen mukaan metsäpuoli oli taas ottanut yhteyttä Jyväskylän Vuokra-asuntoihin JVA:n 42 tontin puiden kaatamiseksi.

Apuna kaatourakoinneissa oli käytetty  kaupungin yksityisellä ammatinharjoittajalla teettämää puustokartoitusta, joka Virtalantien kolmen tontin osalta ylitti tontin rajat myös kaupungin viheralueelle. 

JVAn kaatourakointi oli kilpailutettu ja se meni Kiuruveden Metsola oy:lle (http://www.metoyrittajat.fi)

Jyväskylän metsäpuolen päällikkö on ansiokkaasti oppinut käyttämään kolmannen sektorin METO ry:n palveluita :

    Vuoden 2014 Meto ry:n ukkometsoksi valittiin Marko Kemppainen.

Perustelut :

"Meistä moni on ihmetellyt, miten paljon Jyväskylässä hoidetaan taajamametsiä ja tiealueita. Lamasta ja kaupungin huonosta taloudesta huolimatta raivaussahat soivat ja risupinot kasvavat kaupungin lähimetsissä ja teiden varsilla.

Vastaus löytyy Jyväskylän kaupungin metsäosastolta. Metsäpäällikkö Marko Kemppaisen johdolla on kehitetty hyvä yhteistyö Ely-keskuksen ja Ratahallinnon kanssa. Tämä on mahdollistanut tie- ja rata-alueiden siistimistyöt taloudellisestikin kannattavasti. Lisäksi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tuonut paljon työtä työttömille tiealueiden lisäksi kaupungin lähimetsissä. Esimerkiksi viime kesänä metsäosaston työmailla työskenteli parikymmentä työtöntä OIVA2-projektin työohjaajien opastuksella.

Marko Kemppainen on osoittanut käytännössä, miten metsäammattilainen voi ennakkoluulottomalla ja avoimella mielellä kehittää yhteistyötä aivan uudenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jyväskylässä tämä ennakkoluulottomuus on kaunistanut maisemakuvaa, josta kakki kaupunkilaiset voivat iloita. Lisäksi nuorille ja vanhemmillekin työttömille on voitu tarjota heidän niin kipeästi kaipaamaa työtä."

Metsolan kaatoporukalla oli v. 2014 käytössään sekä JVA:n isännöitsijän kaatosuunnitelma 3:lle tontille, sekä yksityisyrittäjän tekemä kaikkien tonttipuiden puustokartoitus.

Oliko kaupungin oma valvontaviranomainen sivuutettu yksityisyrittäjän eduksi ?

Tietääkö valtuusto ?

Yhden päivän varoitusajalla mitään puita ei oltu edes merkitty, kun Metsolan kaatoporukka

koura-autojen saattamana aloitti urakan:

Virtalantie 2 ja 6 kaatoluvat olivat kunnossa.  Isännöitsijä oli merkinnyt kaadettaviksi pihanhoidolliset tarpeet : Virtalantie 2, - 4 puuta.  Virtalantie 6, - 4 puuta.

Miten kävi ?

8:n kaadettavan puun sijasta kaadettiin 40 parasta ja paksuinta puuta.  

Isännöitsijän merkitsemät lähellä taloa olevat puut jäivät kaatamatta.

Se siitä kolmannen sektorin ammattitaidosta, jota kaupungissa ei nyt valvo kukaan.

Järkytys ja shokki oli valtava.

Vielä suurempi shokki oli, ettei ympäristörikokselle löytynyt lakia.

Kantelu JVAn hallitukselle oli käsitelty ilmoitusasiana ja pöytäkirjan 24.7.2014 liitteenä oli

yksi lause : ” Työ on tehty laaditun suunnitelman mukaisesti. ”

Ennen viranomaiskatselmusta 30.9.2014 Metsola oli käynyt jyrsimässä tienvarsikannot.

Mitä tapahtui linnuille ?

Erityisen arvokkaalla ja rehevällä Virtalantien puoroalueella oli paljon lintuja :

Mustarastas, Varpunen, Vihervarpunen, Talitiainen, Sinitiainen, Hömötiainen, 

Viherpeippo, Kirjosieppo, Västäräkki, Punakylkirastas, Pippo, Palokärki, Peippo.

Syksyisin isot Tilhiparvet levähtivät rantaan menevän Virtalantien 8:n isoissa tonttikoivuissa. Samoin asukkaitten riemuna oli isot Punatulkkuparvet.

Kaupunkimme pikku liidokit ovat nyt saaneet äkkilähdön kenenkään välittämättä.

Virtalantielle jäi muutama varis ja harakat.

Kävin katsomassa viime vuonna Kortepohjan avohakkuita asema-kaava-alueitten viheralueilla ja leikkipaikoilla:

Koko kaupunki on aavikoitumassa:

Pikku lähimetsät on harvennettu riukuloiksi, ja

kaikkein rankimman kohtalon  ovat kohdanneet kaikkein pienimmät liidokkimme.

Lapsilta on viety vähäinenkin luonto-ympäristö.

Palokan keskustaan vilkkaimman tien risteykseen on noussut korkea senioritalo, vailla

maisemaa: - vanhuksille jätettiin melu ja pakokaasut.

Jyväskylä on nyt maan vihrein kaupunki.

Muutuuko mikään ?

Kuvassa Palokanorren tienvarsinäkymä bussipysäkillä metsäpuolen hoitotöiden jälkeen

toisena pääsiäispäivänä :