Tänään on talvipäivänseisaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Onko historian lehti vihdoin kääntymässä ? Onko suomalaisten ympäristöllä vihdoinkin toivoa ?
Pari päivää sitten selvisi, että Korkein-hallinto-oikeus (Kho) on torpannut Kuopion Sorsasaloon suunnitellun
Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan. Sellutehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Mm. MTK oli sijoittanut hankkeeseen pari miljoonaa. Myös kiinalaiset jäivät nuolemaan näppejään.
Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan. Sellutehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Mm. MTK oli sijoittanut hankkeeseen pari miljoonaa. Myös kiinalaiset jäivät nuolemaan näppejään.
Kho perusteli päätöstä mm. Kallaveden ekologisella tilalla.
Ratkaisun taustalla piili myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa
ohjaava ns. Weser-tuomio: - lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka
seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi.
Khon päätös oli uutispommi.
Kuopion kaupunginvaltuustolla, Itä-Suomen avilla, Pöyryn
konsulteilla, MTK:lla ja muilla isokenkäisillä lobbareilla meni aamukahveet
väärään kurkkuun. Luontoihmisiltä kuului riemunkiljahduksia ja valtava
kiitollisuus vastuullisiin oikeusviranomaisiin.
Weser-tuomiolla ja Kho:n päätöksellä on jatkossa iso
merkitys ympäristöluvituksessa.
Kuten muistetaan Äänekosken biotuotetehdas sai
ympäristöluvan Länsi- ja Sisä- Suomenaluehallintovirastolta 28.1.2015. Vaasan
hallinto-oikeus päätti jättää tutkimatta kaikki Äänekosken sellutehdasta koskevat
valitukset. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta tuli voimaan vappuna 2015.
Weser-tuomio on päivätty 1.7.2015.
Weser-tuomio pelasti Kallaveden, mutta miten pelastetaan monimuotoiset metsät ja uhanalaiset lajit ? Kuka velvoittaa Suomen ratifioimat uhanalaisten metsätyyppien ennallistamisohjelmien vastuut ?
Suomalainen metsäteollisuus on jo osansa saanut.
Suomen vanhat metsät on jo hävitetty. Suomi on enää raakapuun
tuottaja.
Monimuotoinen metsäluonto on hävitetty ja jäljellä on
enää köyhän miehen istutetut puupellot, jotka on avohakattu moneen kertaan.
Monimuotoisen metsän elinkaari on 400-500 vuotta.
Luonnontilaisia metsiä on enää noin pari prosenttia koko
metsäpinta-alasta.
Puupeltojen keski-ikä koko Suomessa on n. 60 vuotta ja
etelä-Suomessakin enää n. 40 vuotta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo vuosikymmeniä sitten.
Nykyinen muutamien puulajien, kuusen, männyn ja koivun nopea kasvu, jota myös
maataloudesta kulkeutuvat typpipäästöt kiihdyttävät, on puille kohtalokasta. Mitä
nopeammin ne kasvavat, sitä nopeammin ne kuolevat. Tehoviljellyt puuviljelmät tuottavat huonolaatuista puuta. Hiilidioksidista ja puun eliniästä puhuttaessa pätee vanha
sääntö: ”vähemmän on enemmän”kyseenalaistavat
entiset.
Uudet tutkimukset kestävästä metsänhoidosta kyseenalaistavat
entiset.
Uusimpien tutkimusten mukaan puun kasvu nopeutuu vanhoissa
puissa.
Puuvanhukset ovat tuottoisampia kuin keskenkasvuiset ja
varmistavat ihmiskunnan tärkeimmän kumppanuuden ilmastomuutoksen torjunnassa. Halkaisijaltaan
metrin mittaiset puut tuottavat kolme kertaa enemmän biomassaa kuin
puolimetriset. Vanhuus puilla ei merkitse heikkoutta tai vastustuskyvyttömyyttä,
vaan energisyyttä ja tehokkuutta.
Metsäteollisuudelle nuori puusto on korjuukypsää jo 60 - 120
vuoden iässä, kun ihmisen ikätypologiassa puusto on vasta ohittanut kouluiän ja
hyvin nuori.
Koko suomalainen biostrategia on perustunut ontuvalle
puujalalle, joka on ollut pelkkää huijausta. Sellun keitto ja puupohjaisen biopolttoaineen hiilen kierto
on liian nopea täyttämään uusiutuvan energian kriteerit.
Suomalaisen talousmetsänhoidon ja luonnonsuojelun
eturistiriidat ovat kärjistyneet äärimmilleen, kun Suomen metsät on jo hävitetty
ja Suomi on vajoamassa raakapuun tuotannon kehitysmaaksi. Tehoviljelyn seurauksena kuusi, mänty ja koivu ovat
syrjäyttäneet muut puulajit ja ympäristö on dramaattisesti köyhtynyt.
Suomessa on enää yksi n. 400 vuotta vanha metsä jossakin
Etelä-Suomessa.
Miten Suomessa voi enää edes tutkia luotettavasti metsien
hiilensidontakykyä, kun vertailukohtaa ei enää ole vanhoihin metsiin ?
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Mm. Nature – lehdessä on julkaistu belgilaisen Antwerbenin
yliopiston tutkimus, joka kumoaa käsityksen vanhojen metsien hiilidioksidin
neutraalin sitomiskyvyn, johon nykyiset tutkimukset perustuvat. Belgialaiset kokosivat tiedot yli 500
metsäalasta. Ikä vaihteli 15 – 800 vuoteen.
Uusimpien tutkimusten mukaan kestävän metsänhoidon salaisuus
piilee ensisijaisesti maan alla, juuristossa. Puiden maanpäällistä osaa tärkeämpää
on ymmärtää, mitä tapahtuu puiden juuristoissa ja maaperässä.
Suomen suurista metsäyhtiöistä UPM kaivaa avohakkuiden jälkeen
puut juurineen ja raiskiot muuttuvat hiilen lähteiksi seuraavat 30 – vuotta.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Finnpulpin hautaamiseksi
oli riemuvoitto ympäristölle. Kiitos. Daavid voitti Goljatin !
Missä viipyy se julkistaho, joka suitsee myös suurten
monikansallisten metsäyhtiöitten globaalia ryöstötaloutta ja vaatii metsäjätit
vastuuseen ilmastomuutoksen kiihdyttämisestä biopolttoainella ja sellun keittämisellä ?
- nyt on Luonnon Oikeuksien aika !
Rauhallista Joulunaikaa !