Onko olemassa maata, missä presidentin syytesuojalla PE 113§ on
varmistettu presidentin oikeus rikosten tekemiseen? Jos et vielä tiedä, niin
avaa heti laittoman EU- Suomen perustuslaki 113§!
Ja jos samalla ymmärrät, että
demokratia on muuttunut sotilasdiktatuuriksi, on Suomella vielä toivoa palauttaa
laillinen yhteiskuntajärjestys! - Mutta ei ilman riippumatonta
perustuslakituomioistuinta, koska Suomi ei ole ollut myöskään päivääkään laillisesti
EU:n jäsen!
Valtakunnansyyttäjän päätös 5.4.2024 olla tutkimatta Suomen
ylimmän valtiojohdon epäiltyjä valtio- ja maanpetosrikoksia presidentti
Koivistosta lähtien oli lähetetty ilman valitusoikeutta. Sain vahvistuksen
myöhemmin sähköpostilla: - ei valitusoikeutta.
Suomi on täysin laittomassa tilassa
Ts. Ei yksityisellä kansalaisella, eikä koko lainsuojattomalla
kansalla ole enää minkäänlaista oikeussuojaa ylimmän valtiojohdon
omavaltaisesta käpälöinnistä, jolla Suomen laillista perustuslakia on moneen
kertaan rikottu, mutta ei koskaan kumottu. Kuitenkin jokaisen kansalaisen
oikeussuoja on varmistettu itsenäisen Suomen perustuslaissa:
PE 21 §:
Suomen perustuslaki turvaa kansalaiselle oikeuden saada
asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan
toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada
oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi, mutta presidentin tekemiset tai tekemättä jättämiset vahvistetaan erikoisoikeuksilla!
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa vahvistetaan myös oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon;
"Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt."
PE 113§:
Presidentin syytesuoja on täysin ristiriidassa PE 6§ -
kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä. 5.4.2024 SY/890/2023 - päätöksen
perusteluissa valtakunnansyyttäjä muistuttaa presidentin rajoitetusta
rikosvastuusta ja sen erillisestä menettelystä, minkä vuoksi
valtakunnansyyttäjä ei voi käyttää itsenäisiä syyttäjän toimivaltuuksiaan.
Totuus Suomen oikeusvaltion tilasta on nyt todistettu:
Suomessa ei ole itsenäisesti toimivaa oikeus-, eikä perustuslakituomioistuinta,
jolla ratkaistaan kiista keskenään ristiriidassa olevista perustuslain pykälistä laillisesti toimivan yhteiskuntajärjestyksen varmistamiseksi.
PE 113§ valmistelu
Miten presidentin oikeus rikoksiin valmisteltiin? Kuka oli
oikeuskansleri 1998, kun presidentille varmistettiin perustuslainvastainen
syytesuoja?
Jorma S. Aalto 1986-1998
Paavo Nikula 1998-2007
Vastaus löytyy kuitenkin vielä hallituksen esityksestä:
HE
1/1998 - 113 §. Tasavallan presidentin
rikosoikeudellinen vastuu:
"Tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta
ehdotetaan edelleen nykyisen hallitusmuodon 47 §:n 2 momentin tavoin
rajoitettavaksi.
Syyte tasavallan presidentin virkatoimesta voitaisiin nostaa
vain, jos presidentin katsottaisiin syyllistyneen maanpetosrikokseen,
valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan.
- Entä suunnittelu ja valmistelu?
Maanpetosrikoksella viitataan nykyiseen tapaan rikoslain 12
luvussa tarkoitettuihin ja valtiopetosrikoksella rikoslain 13 luvussa
tarkoitettuihin rikoksiin.
Presidentin rikosoikeudellinen vastuu ulottuisi tältä osin
kaikkiin kyseisissä luvuissa rangaistaviksi säädettyihin rikoksiin.
Ehdotuksen mukaan presidenttiä vastaan voitaisiin
aikaisemmasta poiketen nostaa syyte myös rikoksesta ihmisyyttä vastaan.
Rikoksilla ihmisyyttä vastaan tarkoitettaisiin säännöksessä
rikoksia, jotka teon laajakantoisiin vaikutuksiin tai erityisen törkeään
luonteeseen nähden on katsottava pikemmin ihmisyyteen ja ihmiskuntaan kuin
yksityiseen henkilöön kohdistuviksi.
Rikokset useimmiten loukkaavat yksityisiä ihmisiä, mutta
erotukseksi muista yksityiseen ihmiseen kohdistuvista rikoksista näihin niin
sanottuihin ihmisoikeusrikoksiin sisältyy ominaispiirteenä teon kohteen
kuuluminen jollakin tavoin syrjittyyn tai syrjimisvaarassa olevaan ryhmään.
Nykyisin tässä tarkoitettuja rikoksia ( = täytettyjä tekoja) koskevat
rangaistussäännökset sisältyvät rikoslain 11 lukuun ("Sotarikoksista ja
rikoksista ihmisyyttä vastaan").
Ehdotettu säännös kattaisi tältä osin joukkotuhontana
pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyssä
yleissopimuksessa (SopS 4 ja 5/ 1960) rangaistaviksi määrätyt teot, jotka
sopimuksen III artiklan mukaan olisivat joukkotuhonta, salahanke joukkotuhonnan
suorittamiseksi, välitön ja julkinen yllytys joukkotuhontaan, joukkotuhonnan
yritys ja osallisuus joukkotuhontaan.
Sopimuksen mukaan siinä mainittuihin rikoksiin syyllistyneet
on rangaistava riippumatta siitä, ovatko he valtiosääntöisesti
hallitusvastuussa olevia henkilöitä, virkamiehiä tai yksityisiä henkilöitä (IV
art.).
Suomi teki sopimukseen liittyessään siihen tasavallan
presidenttiä koskevan varauman, joka on nyttemmin peruutettu (1408-1410/1997).
Syytteen nostamisesta päättäisi nykyiseen tapaan eduskunta,
jossa päätökseen vaadittaisiin kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
Asia voisi tulla vireille oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen
tai valtioneuvoston ilmoituksella.
Presidentin syytefoorumina olisi ehdotuksen mukaan nykyisen
korkeimman oikeuden sijasta yhdenmukaisesti valtioneuvoston jäsenten
syytefoorumin kanssa valtakunnanoikeus.
Nykyisen hallitusmuodon 47 §:n 2 momentin mukaan syytettä
ajaa oikeuskansleri. Oikeuskanslerin tehtävät syyttäjälaitoksen johtajana on
nyttemmin siirretty valtakunnansyyttäjälle.
Myös presidentin syyttämistehtävä ehdotetaan siirrettäväksi
valtakunnansyyttäjälle, jonka tehtäviin syyttäjälaitoksen johtajana se
luontevimmin kuuluu.”
113§ - erillisen menettelyn oikolukua helpottava kuva:
Valtakunnansyyttäjä voi perustuslain mukaan aloittaa
syytetoimet ilman asianomaisen suostumusta havaitessaan ( entä jos ei havaitse) perustuslakiloukkauksia? PE 113 mukaan presidentin syyttämisestä asia voisi
tulla vireille oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtioneuvoston ilmoituksella.
Entäs, jos ja kun koko eduskunta ja sen
kaikki oikeusvalvontaviranomaiset ovat toimineet laittomasti ja poliittisesti sokeina jo vuosikymmeniä?
Kuka voi tehdä tutkintapyynnön koko poliittisen järjestelmän
täydelliseen umpikujaan ajaneista jatketuista valtio- ja maanpetoksista?
Ei kukaan, kun ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, eikä
perustuslakituomioistuinta? Presidentti valitsee oikeuskanslerin ja maantavan
mukaan ”Herran pelko on herran alku”!? Poliittiset virkanimitykset ovat
varmistaneet nykyisen kollegiaalisen virkakorruption, minkä seurauksena maa on
kaikilla mittareilla vapaassa pudotuksessa.
Suomessa on nyt kaksi perustuslakia: ensimmäinen 1917
itsenäisyysjulistukseen jälkeen laadittu, jonka valtiosääntö varmistaa, että
valta kuuluu kansalle. Kansanvaltaisessa järjestelmässä kansa on ylempänä kuin
presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta.
Sitten on tämä toinen jälkikäteen laadittu EU-Suomen perustuslaki
vuodelta 2000? Sitä on räätälöity
laittomasti Brysselin lainsäädännöllä ja käpälöity perustuslain vastaisesti.
Siinä lukee, että 1§ - Suomi on EU:n jäsen ja 2§ -valta kuuluu kansalle. Ja
taas pykälät tanssii pirunpolskaa?
Suomi on täysin laittomassa tilassa
Suomessa on nyt 2 perustuslakia. 1993 maa oli vielä
periaatteessa itsenäinen, vaikka jo käytännössä natotettu 1992, kun Suomi teki
Hornetkaupat Yhdysvalloista. Hornetteja myytiin vain Natoliittolaisille. Presidentti Mauno
Koivisto tiesi jo EY/EU-neuvotteluissa, että EU:sta oli tarkoitus tehdä
liittovaltio, jonka puolustuksesta vastaa Nato. Koivisto ei kuitenkaan kertonut
asiasta kansalle, eikä eduskunnalle.
Yksi kuva on enemmän kuin tuhat sanaa
Suomen vaakunassa on kruunupäinen leijona. Myös lakikirjojen
kannessa on Ruotsin vallan aikainen aatelis-leijona, jolla on kaksi miekkaa. Leijonavaakunan miekat ovat vuosisatojen aikana sotineet
sinne sun tänne. Leijona on tasapainotellut horjahdellen käyrällä sapelilla
seisten idän ja lännen rajamaana ja taistelutantereena, kun miehittäjät ovat
vaihdelleet.
Vähän yli sata vuotta sitten oltiin vielä Venäjän vallan
alla. Nyt odotellaan Yhdysvaltojen miehitysjoukkoja asevarastoineen. Ne
varmistavat itsenäisyytensä menettäneen leijonan Naton keihäänkärjeksi
ydinaseineen kohti Venäjää.
Lakikirjassa leijonalla on oikeassa haarniskakädessään suora
miekka? Vielä itsenäisen Suomen 1993 kannessa miekka on hieman pään yläpuolella, mutta
lävistänyt jo kruunun, kansanvallan, koska puoluelaki jo 60-luvulla selätti
suoran demokratian.
2024 lakikirjassa miekka ikään kuin lävistää kohtisuoraan leijonan
pään. Suomen itsenäisyys on menetetty ja kansanvalta kuoletettu. Kuolin haavan
on aiheuttanut maan oma valtaeliitti, kun päätösvalta on siirretty lännen
ylikansalliselle valtaliitolle ja sen sotavoimille.
Suomi sai lahjaksi itsenäisyytensä Neuvostovenäjän
vallankumouksessa bolsevikeilta tsaarin sortovallan jälkeen. Itsenäisyyttä
kesti sen 77 vuotta. Nyt kontataan kumarassa Yhdysvaltojen sotajoukkojen tukikohtien ja asevarastojen keskellä. 280.000 suomalaista sotilasta ja
tarvittaessa koko maan muu reservi 900.000 sotilasta on uhrattu
maanpetoksellisesti kansalta mitään kysymättä Yhdysvaltojen ja Venäjän joukkotuhoaseiden eturintamaan, koska
presidentillä on perustuslainvastaisesti syytesuoja!
Suomen perustuslaki / 11.luku / sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan
4 a § (30.12.2015/1718) /Hyökkäysrikos
”Jos se, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion
poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä, tekee sellaisen
hyökkäysteon, joka on luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan
ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956)
vastainen, hänet on tuomittava hyökkäysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi
vuodeksi tai elinkaudeksi.
Hyökkäysteolla tarkoitetaan tekoa, jossa valtio käyttää
aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta
tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan vastaisesti.
Sodanjulistuksesta riippumatta tällaisia hyökkäystekoja ovat
14 päivänä joulukuuta 1974 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen
päätöslauselman 3314 (XXIX) mukaisesti seuraavat valtion tai sen asevoimien
tekemät teot:
1) tunkeutuminen tai hyökkääminen toisen valtion alueelle,
tunkeutumisesta tai hyökkäämisestä seuraava sotilaallinen miehitys ja toisen
valtion alueen liittäminen kokonaan tai osittain omaan alueeseen;
2) toisen valtion alueen pommittaminen ja muu aseiden käyttö
toisen valtion aluetta vastaan;
3) toisen valtion satamien tai rannikon saartaminen;
4) hyökkääminen toisen valtion maa-, meri- tai ilmavoimien
joukkoja tai laivastoa tai lentokalustoa vastaan;
5) toisen valtion alueella sopimuksen mukaan olevien
joukkojen käyttäminen sopimuksen ehtojen vastaisesti tai niiden pitäminen
toisen valtion alueella sitä koskevan sopimuksen päätyttyä;
6) sen salliminen, että valtion alueella sopimuksen
mukaisesti olevat toisen valtion joukot käyttävät valtion aluetta kolmanteen
valtioon kohdistuvaan hyökkäystekoon;
7) aseistautuneiden joukkojen, ryhmien, asevoimiin
kuulumattomien joukkojen tai palkkasotureiden lähettäminen valtion toimesta tai
sen puolesta, jos nämä tekevät toista valtiota vastaan vakavuudeltaan 1–6
kohdassa tarkoitettuihin tekoihin rinnastettavia tekoja, tai merkittävä
osallistuminen tällaisten joukkojen lähettämiseen.”
Huom.
- Miksi tämä pykälä ei sisällä rikoksen suunnittelua, valmistelua ja yritystä? Tämä pykälä käsittelee vain toteutuneita rikollisia tekoja. Täyttääkö Suomen Ukrainan avustaminen tämän pykälän tunnusmerkit?
- Onko Suomen kansan korkeimman valtiojohdon tekemiset ja tekemättä jättämiset heidän oma asiansa vai Suomen kansan oma asia?
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063/19990063_2
https://mvlehti.net/2024/04/12/mihin-valittaa-valtakunnansyyttajan-tutkimattajattamis-paatoksesta-kolumni/