Hufvudstadsbladetissa Paul Riesinger ja Pekka Poutanen käsittelivät 28.12.21 maatalouden haasteita. Mutta kirjoituksista puuttui maanviljelijän uusi rooli sekä ruuan, että energiatuottajana, mistä käydään kiivasta keskustelua Saksassa, jossa uusi hallitus aikoo aikoo saattaa ydinvoiman käytöstäpoiston päätökseen ja on asettanut kunnianhimoisia energiatavoitteita; 80 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030.
Arvostettu Fraunhofer Instituutti arvioi aurinkoenergian
potentiaaliksi Saksassa 3160 GW (OL3 = n.1,6 GW). Potentiaali voisi kattaa
Saksan energiasiirtymän, jota uudessa hallituksessa johtaa vihreä talous- ja
ilmastoministeri Robert Habeck. Saksassa keskustellaan aurinkomoduulien asentamisesta
parkkipaikoille ja moottoriteille, katoille, rekoille, juniin, sopiville
vesipinnoille, rautatiekiskoille, melusuojauksiin ja aurinkokennokalvoihin,
joita voidaan rullata pinnoille, jotka eivät sovellu perinteisille aurinkopaneeleille.
Lisäksi suunnitellaan tuulivoiman - ja vetytuotannon laajentamista.
Uudet energiateknologiayritykset saavat jalansijaa ja mm.
Saksan toiseksi suurin energiayhtiö RWE investoi voimakkaasti. Yritysjohtaja
Katja Wünschelin mukaan kaikki Saksan toteuttamiskelpoiset uusiutuvan energian
hankkeet on otettava käyttöön.
Saksan energiamuutos koskee myös maataloutta. Vaihtelevien
ja laskevien tuottajahintojen, kohonneiden kustannusten, lisääntyvien eläin- ja
ympäristönsuojeluvaatimusten sekä tulevaisuuteen suuntautuneen toiminnan
taloudellisen selviytymisen vuoksi monet viljelijät etsivät vaihtoehtoja. Yksi
tällainen on uusiutuvan energian tuotanto, joka tarjoaa tervetulleen maataloustulojen monipuolistamisen. Iskulause ”maataloustuottajasta
energiatuottajaksi” saa yhä enemmän huomiota.
”Agrifotovoltaik (Agri-PV)” tarkoittaa, että
maataloustuotteiden tuotanto tapahtuu joko maahan asennettujen aurinkopaneelijärjestelmien
alla tai niiden välissä, mikä optimoi sekä aurinkoenergian että ruoan sadon. Ilmastonmuutoksen
rajujen säänmuutosten aikana Agri-PV tarjoaa suojan rakeita ja rankkasateita
vastaan, sekä auttaa suojaamaan viljelykasvejakasveja pakkaselta sekä
kuivuudelta, koska varjovaikutus vähentää haihtumista. Teknisen Agri-PV - potentiaalin
Saksassa arvioidaan olevan n.1700 GW asennettua kapasiteettia (GWp)
Ydinvoimattomassa Itävallassakin keskustellaan myös maanviljelijän
roolista energian tuottajina. Vihreän ilmastonsuojelu-, ympäristö-, energia-,
liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministerin, Leonore Gewesslerin, mukaan aurinkoenergian
tuotanto tarjoaa suuret mahdollisuudet ympäristöystävälliseen energiaan siirtymiseen,
jossa maataloudella on tärkeä rooli. Hän katsoo, että maatalouden aurinkokennot
tarjoavat itävaltalaisille maaviljelijöille mahdollisuuksia ryhtyä energiaviljelijöiksi.
Sveitsissä, jossa vuoden 2017 kansanäänestyksessä
vahvistettiin asteittainen ydinvoimasta luopuminen, maatalouden uusiutuva
sähköntuotanto on lisääntynyt jyrkästi viime vuosina. Sekä maatalouden
biokaasulaitokset että aurinkosähkötuotanto osoittavat suurta kehityspotentiaalia.
Energiaviljelijän liiketoiminta-alue on erittäin laaja:
biokaasua sähkön ja lämmön tuotantoon, biometaani polttoaineena, suur- ja
pienimuotoista tuulituotantoa, biogeenisiä polttoaineita kuten biodiesel ja
bioetanoli, nopeasti kasvavien kasvien biomassaa jne.
Saksassa ja Itävallassa maanviljelijät vihreiden ministerien
johdolla painavat kaasua ja ajavat kohti uutta tulevaisuuteen suuntautuvaa
energia- ja elintarviketuotannon aikakautta. Suomessa Keskustapuolueen ja vihreiden
ministerien holhouksessa ja taloudellisesti ahdingossa olevat talonpojat ovat menneen
ydinvoima-aikakauden panttivankeja. Suomi lobbaa ydinasevaltio Ranskan ja
entisten itäblokkimaiden johdolla ydinvoiman sisällyttämistä vihreänä energiana
EU:n taksonomiasäännöksiin.
Suomalaisen maanviljelijän valoisa tulevaisuus on tarjota
peltonsa pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) kehittämiseen, jota varten
Suomen hallitus valmistelee ydinenergialain uudistusta. Toinen kannattava liiketoiminta
olisi korkea-aktiivisen reaktoripolttoaineen
loppusijoitus.
Säteilyturvakeskuksen entisen päällikön, nyt venäläisen ydinteollisuusyhtiön
Rosatomin juoksupojan, Jukka Laaksosen mukaan, Suomessa on yli 350
paikkakuntaa, joista löytyy sopivaa peruskalliota tämän ikuisesti säteilevän ”vihreän”
perinnön loppusijoitusta varten.
Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan, Naiset Rauhan
Puolesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti