torstai 6. heinäkuuta 2017

Niin metsä vastaa ?


Äänekosken biotuotehdas aloittaa pian massiivisen kumipyörärallin ympäri Keski-Suomea. Äänekosken sellutehdas on suurin uhka metsien = nykyisten puupeltojenkin monimuotoisuudelle, jotka kärsivät varsinkin lahopuun puutteesta ja ilmaston CO2 pitoisuuden kasvaessa entistä nopeammasta happamoitumisesta. 

Yli puolet, n 60% Suomen metsäluonnon elinympäristöistä on dramaattisesti heikentynyt ja niiden ennallistaminen tulee maksamaan miljardeja.  Moni ekologi muistuttaa, että Suomen metsälajeista neljännes, n. 5000 lajia on täysin riippuvainen lahopuusta.
Ilman ihmisen toimia lahopuuta olisi n. 80 – 100 kuutiometriä hehtaarilla, kun lahopuuta on enää alle 10 kuutiota.

Palokan viimetalvisten avohakkuiden ja parturoinnin jälkeen moni hätääntynyt asukas alkoi miettiä metsien ja kaupunkiympäristön puuston suojelua ?
- Ihmisille pitäisi kertoa miten metsiä voidaan suojella, pyysi eräs rakkaan kuusikkonsa menettänyt ystävä.

Kysymys veti hiljaiseksi.
Tietysti metsien suojelu, jota metsäammattilaiset väheksyvät museoimiseksi on tärkeää, mutta se  jää lopulta marginaaliseksi vaihtoehdoksi.
Kaikkein tärkeintä on metsänhoidon ja metsätalouden pelisääntöjen muuttaminen ja uudistaminen kokonaisuudessaan ekologisempaan suuntaan: lahopuun määrää pitäisi jättää paljon enemmän ja tuulen kaatamat ja pystyyn kuolleet pitäisi säilyttää.

Tämän kesän lukuelämys on ollut saksalaisen biometsänhoitajan opus  Puiden salattu elämä. Siinä on mielestäni  metsien ennallistamisohjelman pelkistetyin luonnonmukainen sääntö :
Kaikkein pahimmilla tuhoalueilla luonto korjaa itsensä kaikkein nopeimmin:
- avohakattu peltoaukea kasvaa uutta pöheikköä nopeasti ja kuolee nopeasti.
Tämä ensimmäinen nopea sukupolvi pitää jättää luonnontilaan, kuolemaan ja lahoamaan, jolloin toinen siemenistä syntynyt metsä-sukupolvi saa kasvaa ja uudistua luonnollisesti kaatuneitten runkojen suojissa.


Ikimetsä on luonnon pyhäkkö, siellä on rauha.
Ihmiskunnan viisaat ovat kautta vuosisatojen muistuttaneet, että kaikki hyvä syntyy hitaasti.



Metsän elämä on äärimmäisen hidasta.  Metsän elinkaari on n. 400 vuotta.
Ahneelle metsäteollisuudelle ja pörssiomistajalle metsän elinkaari on liian pitkä.
Puut kaadetaan n. 80 – 100 vuotiaina.  UPM suomalaisista metsäyhtiöistä kaivaa puut juurineen kantoja myöten. - Toivottavasti ainakaan UPM ei koskaan ilmesty Jyväskylään ?

Kun ekologi ja metsäteollisuus on sukset ristissä ?
Miten suojella metsiä ?

Kompensaatioperiaatteen mukaan haittojen aiheuttaja vastaa haittojen seurauksista.
Lähtökohtaisesti on jo olemassa kansainvälinen sopimus, jossa jokaisen jäsenmaan pitäisi
sopia ennallistamisohjelmista, ja niiden hintalapusta.  Ennallistamisen hintalapapusta ei ole juuri Suomessa keskusteltu, vaikka myös Suomi on sitoutunut maailmanlaajuiseen tavoitteeseen ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä.  http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Elinymparistojen_tilan_edistaminen_turva%2833709%29

Jyväskylän kaupunki omistaa 8600 ha metsää.
Kaikista korulauseista, työryhmistä, muistioista ja asukaskyselyistä huolimatta, Jyväskylän
metsänhoitoa ja metsätaloutta ovat ohjanneet jo vuosikausia täysin laittomat virkamiesten puukaupan pelisäännöt, joista edes valtuusto ei tiedä mitään.
- Jyväskylä on muuttunut Metsä Groupin alusmaaksi, jossa yhtiön motot ovat saaneet mielin määrin kaataa parhaat puut  ilman lupia kaupungin asemakaava-alueilta.
Kaupungin asukkaat ja valtuusto on täysin eliminoitu puukaupasta.

Sain vasta muutama viikko sitten lisäselvyyttä JVA oy n 42 tontin laittomasta urakoinnista 2014.

Jyväskylän 19 tytäryhtiön urakkasopimukset ja hallituksen pöytäkirjat ovat periaatteellisesti salaisia yhtiölakiin vedoten. Nähtäväksi jää, päihittääkö edes julkisuuslaki kaupungin tytäryhtiöitten salailu meininkiä ?

Juuri ennen juhannusta JVAn isännöitsijän spostista varmistui, että kaupungin metsäpuolen Marko Kemppainen oli tilannut JVA oy:n tonttipuut, jotka yhtiö oli kilpailuttanut yksityiselle.


JVA oy oli sitten laskuttanut 42 tontin urakkasopimuspuista kaupunkia ja  myynyt laittomasti kaadetut puut kaupungille. 
Kaupungin lakimiehen sähköpostista varmistui, että kaupunki oli sitten myynyt laittomasti kaadetut urakkapuut  Metsä Groupille.
Tämäkö on sitä kaupungin omaa hankintakauppaa kenenkään viranomaisen reagoimatta edes rakennusvalvonnassa ?

On täysin selvää, että Jyväskylän ja Metsä Groupin hakkuusopimuksen laillisuus ja puukauppa on selvitettävä sekä hankinta- että pystykaupan osalta ja sen jälkeen virkamiesten peli on vihellettävä poikki.

Koko Jyväskylän puukauppa on selvitettävä myös muun yksityisen sektorin osalta ja sen jälkeen valtuuston on noustava isännäksi valtuustosaliin määrittämään Jyväskylän metsänhoidolle ja puukaupalle täysin uudet pelisäännöt. Metsä Groupin sopimus päättyy 2017.

Myös Jyväskylän on aloitettava kiireelliset ennallistamisohjelmat ja laajat puuston korvausistutukset, sillä asema-kaava-alueitten jäljelle jääneet harvat tonttipuut eivät uusiudu luontaisesti. Jyväskylän kaupungin virkistyskäyttöön tarkoitetut pikku metsiköt on jo muutettu yhden tai kahden lajin äärimmäisen harvoiksi puupelloiksi, joista kaikki kaupunkilinnut on jo hävinneet.


Niin 
metsä 
vastaa 
kuin 
sille 
huudetaan !





ps.
Suomalaisen julkishallinnon tila näyttää olevan koko maassa samanlaista ?

Turun kaupungin kiinteistölaitos kaatoi puut Saramäessä 8,6 hehtaarin alueelta luvatta.
Puut kaadettiin suojaviheralueelta, jossa puunkaato on asemakaavassa erityisesti kielletty.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3567059/Turku+kaatoi+Saramaessa+hehtaareittain+puuta+luvatta










Ei kommentteja: