Neidonkorentojen katoava lumo

 

Eräänä hellepäivänä avonaisesta ovesta sisään lennähti harvinainen vieras. Se ymmärsi tulleensa outoon paikkaan ja yritti lepatella heti ikkunasta ulos, mutta törmäsi pyristelemään hyttysverkkoon. Korento oli suuri. Varjoisassa ikkunassa sen isot ja sirot siivet näyttivät lähes mustilta. Halusin pelastaa sen mahdollisimman nopeasti. Pyydystin sen pienen kulhon alle, laitoin pahvinpalan kulhon ja verkon väliin ja kannoin hennon kesäkeijun nopeasti ulos vapauteen. Se pyrähti iloisesti lentoon kohti puronvartta ja sain ihailla sitä vielä hetken puun lehdellä. Totta kai halusin tutustua vierailijaan paremmin.

Selvitin pienen vierailijan lajia, nimeä ja evoluutiota, kun kiinnostuin siitä yhä enemmän. Kun kesäkeiju sitten selvisi Neidonkorennoksi, hankin saman tien kirjastosta Sami Karjalaisen ja Matti Hämäläisen kirjan – Neidonkorennot. 

Näitten solisevien vetten lentävien jalokivien arvellaan kehittyneen jo n. 150 miljoonaa vuotta sitten. Ne selvisivät katastrofaalisesta sukupuuttoaallosta 65 miljoonaa vuotta sitten, joka vei mennessään valtaosan silloisista elämänmuodoista dinosauruksia myöten. 

Kuinka suunnattoman pitkän evoluution kehityskaaren niiden kevyet siivet ovatkaan kantaneet? Mitä ne ovat kokeneet ja nähneet? 

Nämä pikkuruiset alienit suurine silmineen ovat selvinnet tähän päivään saakka jo miljoonia vuosia. Kuinka kauan niiden välkehtivät siivet vielä kantaisivat elämän esihistoriallisesta aamuhämärästä jos emme osaa antaa niille minkäänlaista arvoa? 

- Mikä on korentojen tehtävä evoluution ihmeellisessä lokerikossa?

Nyt myös neidonkorentoja uhkaa ihmiskunnan aiheuttama ympäristön tilan heikkeneminen ja kuudennen sukupuuttoaallon tuho.

 

Luonnontutkijat ovat kuvanneet melkein miljoona hyönteislajia. Joissakin hyönteisryhmissä on jopa satoja tuhansia lajeja. Vaikka neidonkorennot kehittyivät jo dinosaurusten aikaan, Suomessa esiintyy vain kaksi lajia, Euroopassa neljä ja koko maapallollakin vain n. 110 lajia.

Kaikki lajit asuttavat kirkkaita virtavesiä. Muiden korentojen tapaan neidonkorento viettää suurimman osan elämästään vesipetona. Vedestä noustuaan toukasta kehittyy aikuinen neidonkorento, siro kaunotar ja pieniä hyönteisiä saalistava peto. Neidonkorennon elämä on lyhyt ja kiihkeä. Koiraat kamppailevat reviiristä veden äärellä, sillä naaraat suosivat reviiriä hallitsevia koiraita. Evoluutiobiologit ovat kiinnostuneet neidonkorennoista niiden erikoisen spermakilpailun vuoksi. Koiras pystyy poistamaan naaraan kanssa aiemmin peritelleen koiraan sperman naaraan sukuelimistä. Naaras pystyy ilmeisesti vielä parittelun jälkeenkin valitsemaan, minkä koiraan spermalla se hedelmöittää munansa. Suomessa neidonkorento on levinnyt lappiin asti, jopa 200km napapiirin pohjoispuolelle. 

 

Maailmanlaajuinen luontokato myös Suomessa uhkaa neidonkorentoa. Ihminen ei ole vieläkään lopettanut sotaa luontoa vastaan, eikä ymmärrä, että säilyttääkseen oman lokeronsa luonnon symbioosissa, myös ihmisen tulevaisuus riippuu elinvoimaisesta biodiversiteetistä.  

Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Onneksi luontokatoon ollaan jo herätty..  

 

Homo Sapiens regnorum Tyrannus ?

 

Ihmisten suku kehittyi noin 2,0–2,5 miljoonaa vuotta sitten, paljon myöhemmin kuin neidonkorentojen. Carl von Linne nimitti ihmisen Homo sapiensiksi ja luonnehti ihmistä nimittämällä hänet ”Homo Sapiens regnorum Tyrannus” ( Ihminen – luonnon valtakunnan yksinvaltias). Jos Linne olisi ymmärtänyt minkä tuhon tämä tyranni aiheuttaisi jo seuraavan 150 vuoden aikana, hän olisi miettinyt nimeämistä ehkä tarkemmin; - olisimmeko ”Homo ambulocalamitas” – kävelevä tuho? Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että ihminen – pahin tuholaislaji kautta aikojen on nyt matkalla kohti ennenaikaista loppuaan, jos kehitys jatkuu ilman suunnan tarkistamista.

 

Suomen Luontopaneeli tärkeällä asialla 

 

Onneksi hälytyskellot soivat ja myös Suomen Luontopaneeli esittää  mittavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Listalla on mm. maakunnittaiset hakkuukiintiöt.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mielestä seuraavien hallitusten pitäisi tarttua kiireesti toimeen. Luontopaneeli esittääkin, että 0,5–1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteen pitkäaikaisesta tasosta sidottaisiin luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Rahoitus jatkuisi niin kauan, kunnes luontokadosta käännyttäisiin luontopositiivisuuden puolelle, eli EU:n ja Suomen luontotavoitteet saavutettaisiin ja kaikki uhanalaisten eliölajien kannat kääntyisivät elinvoimaisiksi.

 

Luontokadon ehkäisy ei ole halpaa, mutta vaihtoehtoja ei ole. Kotiaho viittaa Cambridgen yliopiston taloustieteilijä Sir Partha Dasguptan raporttiin, jonka mukaan elinvoimaista taloutta ei ole ilman elinvoimaista luontoa. Tilanne vain pahenee, jos rahaa ei luonnolle löydy: -

luontokato itsessään on taloudellinen riski. Jos sitä ei pysäytetä, silloin vasta talous sakkaakin.

Luontokato kurittaa varsinkin ruokatuotantoa, jota haittaa kasvien tarvitsemien hyönteislajien heikentyminen ja ilmastonmuutos. Ongelmat ruoantuotannossa johtavat nälänhätään ja  konflikteihin ympäri maailmaa. Edessä on paheneva noidankehä, joka heikentää turvallisuutta ja taloutta entisestään.

Luontopaneelin selvityksen mukaan uhkaavalta näyttävä kehitys voidaan kääntää parempaan päin vuoteen 2035 mennessä, jos vain resurssit löytyvät ja lainsäädäntöä uudistetaan. Rahat ja uudistukset pitäisi suunnata metsiin, maatalouteen, vesistöön ja elintapojemme muuttamiseen.

 

 

Lähteet:

Sami Karjalainen & Matti Hämäläinen - Neidonkorennot, Caloptera Published, Helsinki 2013

https://yle.fi/uutiset/3-12517588

 

 

 

 

 

 

 

Ihanaa tavata mehiläiskuningas metsätiellä

 

Juhannusviikko. Suomen suvi on herkimmillään. Kylmän kevään jälkeen kaikki niittykukat ovat pinnistäneet loistonsa kesäkauden kukoistukseen. Luonto kiittää monesta sadepäivästä, jonka jälkeen niityt muuttuivat parissa päivässä unelmoiviksi koiranputkikedoiksi. Herkät valkeat kukinnot kurottautuvat kohti sinistä taivasta ja valkoisia pilviä. Syvä, puhtaan vihreä piennar muistuttaa meitä  värikylläisyydessään Luonnon suuresta mestarista. Violetit ja pinkit kurjenpolvet, ojakellukat, niittyleinikit, lemmikit, nurmitädykkeet, päivänkakkarat, harakankellot, voikukat ja koko kukkakaarti tervehtii kulkijaa. Jos Paratiisi on, se on nyt, täällä ja tässä. Voiko enempää toivoa? Sielunrauha ja kiitollisuus Elämästä?

Kesä parhaassa loistossaan?

Eilen oli kesäpäiväntasaus ja päivä pisimmillään. Ylihuomenna on Juhannusaatto. Ulkoilua joka päivä, sukeltamista luonnon syliin ja vesiin. 

Koko kevään olen ikävöinyt mustarastasta, metsän liturgia, jonka laulu heläjää yli muiden. Vain muutaman kerran tänä vuonna olen kuullut sen kaukaa. Kaupunkilaiselle luontoelämykset alkavat olla kiellettyä herkkua. Luonto tallataan asfaltin ja asuntojen alle.

 

 

Kesä kauneimmillaan, lumous täydellinen, mutta jotain puuttuu?

Olen havahtunut kedon ja piennarten kukkaloistojen hiljaisuuteen. Joka päivä se tuntuu riipaisevan entistä enemmän. Hiljaisuus huutaa, samalla kun kukat tarjoavat pyyteettömästi pyhää ehtoollistaan. Surinaa ja pörinää ei enää kuulu. Mehiläiset ja pienet pörriäiset ovat hävinneet. Niitä ei näy, eikä kuulu missään. Kesän kukkaloisto on kuin autiomaa. Ainoastaan hyttyset ovat hereillä ja kaikkialla mönkivät lehtokotilot, jotka ovat levinneet villisti. 

  

Kuljen metsätietä ja pysäytän vastaantulijan. Onko hän kiinnittänyt huomiota hiljaisuuteen? En saa vastausta. Sitten vastaan tulee mies koiraa ulkoiluttaen. Kysyn samaa. Yllätykseksi mies ilmoittaa olevansa entinen mehiläistarhaaja, jolla oli pesät kuusikon ja suon reunassa. ”Pelkästään soilla on yli 300 kukkivaa kasvia, joista saa hyvää tummaa hunajaa, mies kertoi. ”Kun kuusikko kaadettiin, mehiläiset hävisivät. Kun pölyttäjät häviävät, ruoka loppuu, me kuollaan kaikki. Mehiläiset ovat häviämässä kaikkialta Suomestakin. Hätäapuun tuotiin kuningattaria Saksasta, joissa oli punkki, joka tuhosi sitten populaation. Nyt yritän pelastaa mehiläisiä pihaan tuodulla lahopuulla…” 

Jatkan matkaani. Muistan lapsuuteni kesiä, kun pienenä tyttönä kyykin pientareilla ja ihmettelin kukintoja. Surinaa ja pörinää oli kaikkialla. Ampiaisia piti pelätä. Keräsin äidille päivänkakkaroita ja kissankellojakin, joita en ole nähnyt enää vuosiin. Poimin varovasti leppäkerttuja ja puhalsin niitä lentoon ison kiven juureen…

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on ihmiskunnan lapsuuden loppu. Iän ja kokemuksen karttuessa meillä on jo onneksi keinot ja menetelmät nykyisen luontokadon lopettamiseksi.

 -         Ihanaa tavata mehiläiskuningas metsätiellä!?

 

 

 

 

 

 

 

Turkin pippuria EU:n ja Naton mallioppilaalle

Suomi on nyt saanut maistella katkeraa Turkin pippuria, kun Naton paraatiovista ei luikahdettukaan sisään? Turkin pippuriin ovat tukehtumassa myös globalistien innokkaimmat natohaukat Yhdysvaltoja myöten, kun Turkki on estänyt Suomen ja Ruotsin nato-hakemusten käsittelyt. Turkki syyttää molempia maita kurditerroristien suojelusta. ”Mikään muu Nato-liittolainen ei ole kärsinyt yhtä paljon terroristihyökkäyksistä kuin Turkki” – päivitteli Naton pääsihteeri Stoltenberg hurskaasti. Edes Yhdysvallat tai Nato ei voi sanella enää Turkille ehtoja.

Ei pata kattilaa soimaa, kun musta kylki kummallakin. Naton laajentuminen on menestykkäästi levittäytynyt vuosikymmeniä kestäviksi terrorismin vastaisisiksi sodiksi ympäri maailmaa minkään sotarikostuomioistuimen puuttumatta sen jäsenten räikeisiin sotarikoksiin.

Turkin presidentti Erdogan haluaa Natolta myönnytyksiä, joita se ei ole valmis antamaan. Entäs oikeusvaltioina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi? Niiataanko ja pokataan kiltisti Turkille, kun samanaikaisesti tingitään lopuistakin pohjoismaisista arvoista ja ihmisoikeuksista, joita yritetään vakuutella, kun  puolustetaan Ukrainaa Venäjää vastaan?

Turkki on vaatinut, että Suomen ja Ruotsin on muutettava lakejaan, jotta ne nöyrtyvät Turkin edessä. Turkille asetetut aseiden vientirajoitukset on poistettava, vaikka Turkki miehittää laittomasti Pohjois-Kyprosta ja loukkaa jatkuvasti Kreikan ilmatilaa ja on hyökännyt myös Syyrian kurdi-alueelle. Turkki on antanut myös vuosia salaista tukeaan Isisille. Erdogan on julistanut jälleen aloittavansa myös ”sotilaalliset” operaatiot Turkin etelärajoilla. Kyseessä presidentin mukaan on puskurivyöhykkeiden luominen.

Kun on antanut Natopaholaiselle pikkusormen, se on vienyt koko käden ja nyt tukehdutaan pippuriin: Miten on mahdollista tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa aseellisesti, samalla kun alkaisimme aseistaa naapurinsa kimppuun käyvää Turkkia?

Kun Suomessakin on luovuttu totuudesta ja oikeudesta, ollaan vajottu terrorismiin, vahvemman oikeuteen ja rajuun väkivaltaan. Kun kansainväliset oikeusjärjestelmät ovat pettäneet, aseet ja diktaattorit sanelevat pelisäännöt.

Suomi, EU:n kiltti mallioppilas on enää Naton kulkukoira, jota riepotellaan ja revitään maailman julmimman sotilasliiton mielivaltaisiin pelisääntöihin.

Onneksi on vielä suomalaisia, jotka muistuttavat laittomuuteen vajonnutta valtionjohtoa. Jorma Jaakkola muistuttaa kotisivuillaan salaisista muistioista, sopimuksista ja periaatteellisista faktoista, jotka estävät Suomen Nato-liittymisen:

1. Ei sopimusta saa rikkoa.

 

 2.  NATO:n 8. artikla vaatii, että Suomi julistaa, ettei Suomella ole ristiriidassa olevia sopimuksia.

 

3. Eduskunnan ratifiointi tapahtuu vasta sen jälkeen, kun Nato-sopimus on valmis.

Todisteet Pariisin rauhansopimuksesta  

http://jormajaakkola.fi/Todisteet%20Pariisin%20rauhansopimuksesta

Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa Venäjän kanssa ja estää Nato - liittoutumisen  22.artikla:

”Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivasto- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kunnes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopimuksella tai, senjälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella."    

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020#idm45949344961872

 

 

Jaakkola muistuttaa myös UM:n virkamiehen Jaakko Blombergin salaisesta muistiosta 185, jossa hän myönsi Iso-Britannian suurlähettiläälle Neil Smithille rauhansopimuksen olevan edelleen voimassa. Muistio 18.2.1994

Myös YYA-Sopimus vahvisti Pariisin rauhansopimuksen sisällön

Pariisin rauhansopimuksen sisällön vahvistaa tammikuussa 1992 lakanneen YYA-sopimuksen 4. artiklan teksti:

”Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.”

 https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017#idm45949345944192

 

NATO:n peruskirjan 8. artikla estää ristiriitaiset sopimukset

8 artikla / Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa."

http://www.atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf    

 

Suuret kiitokset Jorma Jaakkolalle, jonka aikaisempi versio Pariisin rauhansopimuksesta on luettavissa os:  http://jormajaakkola.fi/Pariisin%20rauhansopimus

Myös Suomi pelinappulaksi USA:n valtapelissä

Ukrainan konfliktin kärjistyessä idän ja lännen välillä maailmansodaksi, on ymmärrettävä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan merkittävimpien strategistien ajatuksia. Zbigniew Brzezinskin kirja "The Grand Chessboard" julkaistiin jo 25 vuotta sitten. Brzezinskin tienviitoilla Yhdysvaltojen globaalin hallitsevan aseman säilyttämiseksi on ollut valtava vaikutus Yhdysvaltojen ja lännen voimapolitiikkaan.  Suomi Natoilluusioineen on hankkiutumassa Yhdysvaltojen viimeiseksi pikku mokkeriksi sodan etulinjaan.

 

 

The Grand Chessboard - kirjan pelin juoni on hahmoteltu johdannossa. Neuvostoliiton romahdettua Yhdysvallat on ainoa maailmanvalta. Euroopalla ja Aasialla (Euraasia) on yhdessä suurin maa-ala, väestö ja talous. Yhdysvaltojen on hallittava Euraasiaa ja estettävä toista maata haastamasta Yhdysvaltain määräävää asemaa. 

Brzezinski tiivistää: "Amerikka on nyt ainoa globaali suurvalta ja Euraasia on maapallon keskusareena. On välttämätöntä, ettei esiinny yhtään euraasialaista haastajaa, joka pystyy hallitsemaan Euraasiaa ja siten haastamaan Amerikan."

Yhdysvallat on rakentanut maailman suurimman  shakkilaudan. 

Miten USA:n pitäisi pelata, hallitakseen peliä ? Brzezinski oli jo presidentti Carterin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Sitä ennen hän perusti Trilateral Commissionin. Myöhemmin hän opetti Madeleine Albrightia ja monia muita Yhdysvaltain ulkopolitiikan avainhenkilöitä.

Brzezinski viritti myös "Afganistan ansan". Se oli Yhdysvaltain salainen vuoden 1979 ohjelma, jolla mobilisoitiin ja tuettiin mujahedin ulkomaisia ​​taistelijoita hyökkäämään ja horjuttamaan Afganistania.  Brzezinskin suunnitelmana oli käyttää taantumuksellisia paikallisia joukkoja ja ulkomaisia ​​taistelijoita luomaan tarpeeksi sekasortoa, jotta hallitus pyytäisi naapurimaataan Neuvostoliittoa lähettämään sotilaallista tukea. Tavoitteena oli antaa venäläisille oma Vietnam. Lopulta Yhdysvalloista ja Saudi-Arabiasta vuodesta 1978 alkaen saaman valtavan rahoituksen ansiosta suunnitelma johti kaaokseen, nälkään ja verenvuodatukseen Afganistanissa, joka jatkuu edelleen. Noin 6 miljoonasta afgaanista tuli pakolaisia, jotka pakenivat kaaosta ja sotaa.

Vuosia myöhemmin, kun Brzezinskiä haastateltiin tästä politiikasta, hän selitti ylpeästi: "Emme painostaneet venäläisiä puuttumaan asiaan, mutta lisäsimme tietoisesti todennäköisyyttä, että he tekisivät sen." Kun häneltä kysyttiin, katuiko hän vuosikymmeniä kestänyt sekasorto Afganistanissa, hän vastasi selkeästi: ”Katuiko mitä? Tuo salainen operaatio oli loistava idea. Se veti venäläiset Afganistanin ansaan ja haluatko minun katuvan sitä? …. Moskovan täytyi jatkaa sotaa, joka oli kestämätön hallitukselle, konflikti, joka johti neuvostoimperiumin demoralisoitumiseen ja lopulta hajoamiseen…. Mikä on tärkeämpää maailmanhistoriassa? Taleban vai neuvostoimperiumin romahdus? Jotkut kiihtyneet muslimit vai Keski-Euroopan vapautuminen ja kylmän sodan loppu?"

Afganistan oli pelinappula Yhdysvaltain kampanjassa Neuvostoliittoa vastaan, samalla tavalla kuin Ukraina nyt ja samalla tavalla kuin pian Suomi.  Yhdysvaltain ulkopolitiikan moraalittomuus on selkeän johdonmukaista, vuodesta 1978 alkaneesta Afganistanin tuhosta, joka johti nykyiseen nälänhätään , jonka USA on aiheuttanut Afganistanin hallituksen reservien jäädyttämisessä.

 

 

Globalisaatio Yhdysvaltojen sotilaallisessa komentovallassa

"Grand Chessboard" – pelissä Yhdysvallat ottaa ylivallan strategiansa toteuttamiseksi koko Euraasiassa. Brzezinski ei hyväksy moninapaista maailmaa.

"Maailma ilman Yhdysvaltain etuoikeutta on maailma, jossa on enemmän väkivaltaa ja epäjärjestystä ja vähemmän demokratiaa ja talouskasvua ja ainoa todellinen vaihtoehto Amerikan globaalille johtajuudelle lähitulevaisuudessa on kansainvälinen anarkia."

Yhdysvallat on luonut itselleen ”etuoikeutetun sääntöihin perustuvan järjestyksen" ja nujertanut muun kansainvälisen yhteisön, jättäen huomiotta sen tosiasian, että länsi on vain pieni osa ihmiskuntaa. Kirjansa loppupuolella Brzezinski ehdottaa Yhdistyneiden kansakuntien "parantamista" ja "uutta vastuun ja etuoikeuksien jakoa", jossa otetaan huomioon "globaalin vallakäytön muuttuneet realiteetit".

 

Nato - maailman tehokkain aseidenmyyntiorganisaatio

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua monet lännen ihmiset uskoivat, että Natoa ei enää tarvita. Nato väitti olevansa tiukasti puolustusliitto ja sen ainoa kilpailija oli hajotettu. Brzezinski ja muut yhdysvaltalaiset sotahaukat näkivät, että Natoa voitaisiin käyttää laajentamaan USA:n hegemoniaa pitämällä aseostot vireinä. Niinpä hän kirjoitti, että "laajentunut Nato palvelee hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita Yhdysvaltain politiikassa." Brzezinski oli vakaasti sitä mieltä, että "Mikään sovittelu Venäjän kanssa Naton laajentumiskysymyksessä ei saa johtaa lopputulokseen, joka tekee Venäjästä liittouman tosiasiallisen päätöksentekijän." Sitten Brzezinski esittelee Ukrainan Venäjän hillitsemisen keskeisenä maana: "Ukraina on Venäjän tulevan kehityksen kannalta kriittinen valtio. Ilman Ukrainaa Venäjä lakkaa olemasta Euraasian valtakunta."

Kiova on alle 500 mailin päässä Moskovasta, ja Ukraina oli natsien hyökkäyksen tärkein reitti. Brzezinski tiesi hyvin Ukrainan rajojen kiistanalaisen luonteen. Brzezinski  ei myöskään arkaile tunnustaa Yhdysvaltojen tavoitetta: "Eurooppa on Amerikan keskeinen geopoliittinen sillanpää Euraasian mantereella. Länsi-Eurooppa ja yhä enemmän Keski-Eurooppa ovat suurelta osin Amerikan protektoraattina."

Shakki- patti ja matti. Yhdysvallat on ottanut oikeuden omiin käsiinsä ja päättänyt hallita Euraasiaa kaukaa. Brzezinski neuvoo myös Venäjää hajauttautumaan vapaiden markkinoiden ja "Euroopan Venäjän, Siperian Venäjän ja Kaukoidän tasavallan" löyhään konfederaatioon.

 

 

Kestääkö USA:n pelilauta?

 

Brzezinski myöntää, että Venäjä on potentiaalinen haaste USA:n herruudelle Euraasiassa, varsinkin jos se liittoutuu Kiinan kanssa. Silloin Amerikan ensisijaisuus Euraasiassa kutistuu dramaattisesti.  Mutta se, mitä Yhdysvaltain strategi pelkäsi, on jo tapahtunut: Venäjä ja Kiina ovat viimeiset 20 vuotta rakentaneet allianssia, joka on omistautunut lopettamaan Yhdysvaltain hegemonian ja aloittamaan uuden aikakauden kansainvälisissä suhteissa.

Täsmällisellä pelisiirrollaan USA on provosoinut myös aggressiivisesti Ukrainan kriisin. Provokaatioiden luettelo on selvä: moraalinen ja aineellinen tuki Maidanin mielenosoituksille, EU-sopimuksen hylkääminen, sala- ampujien murhat ja vuoden 2014 väkivaltainen vallankaappaus, YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymän Minskin sopimuksen huomioimatta jättäminen, Naton neuvonantajat ja ultranationalistien koulutus, tappavat aseet Ukrainalle, kieltäytyminen hyväksymästä Ukrainan Nato-jäsenyyttä, uhkaukset hyökätä Donbassiin ja Krimille.

   

Ennen Venäjän väliintuloa Ukrainassa aktiivinen sotilas ja entinen kongressin jäsen Tulsi Gabbard sanoi : ”He todella haluavat Venäjän hyökkäävän Ukrainaan. Miksi he tekisivät sen? Koska se antaa Bidenin hallinnolle selkeän tekosyyn määrätä ankaria pakotteita Venäjää ja Venäjän kansaa vastaan ja numero kaksi, se vahvistaa tämän kylmän sodan. Sotilaallinen teollisuuskompleksi hyötyy tästä. Ne hallitsevat selvästi Bidenin hallintoa. Washingtonin sodanlietsojat rummuttavat näitä jännitteitä. Jos he saavat Venäjän hyökkäämään Ukrainaan, se lukittuu tähän uuteen kylmään sotaan ja sotilaallinen teollisuuskompleksi alkaa ansaita paljon enemmän. Kuka maksaa hinnan? Amerikkalaiset, ukrainalaiset, venäläiset maksavat hinnan. Se heikentää omaa kansallista turvallisuuttamme, mutta sotilaallinen teollisuuskompleksi, joka hallitsee niin monia valittuja virkamiehiä, voittaa ja he juoksevat pankkiin.”

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ollut johdonmukaista Brzezinskistä Madeleine Albrightiin, Hillary Clintoniin ja Victoria Nulandiin . Tuloksia nähdään Aghanistanissa, Irakissa, Jugoslaviassa, Libyassa, Syyriassa ja nyt Ukrainassa.

Kuten Afganistanissa, Yhdysvallat "ei pakottanut Venäjää puuttumaan asiaan", mutta lisäsi "tietoisesti todennäköisyyttä, että he sen tekisivät". Tarkoitus on molemmissa tapauksissa sama: käyttää pelinappulaa heikentämään ja mahdollisesti eliminoimaan kilpailija. 

 

 

Mitä Yhdysvallat tekee

Selvää, että Yhdysvallat tekee nyt kaikkensa pidentääkseen verenvuodatusta ja sotaa, tukkiakseen Venäjän armeijan ja estääkseen rauhanomaisen ratkaisun. Yhdysvaltain tavoite on juuri se, mitä Joe Biden sanoi: hallinnon muutos Moskovassa. 

Uusliberalistista globalisaatiota johdetaan Yhdysvaltojen yksityisten aseurakoitsijoitten komentokeskuksesta pian myös Suomen tuella. Tätäkö haluamme?  Uutta uljasta maailmanjärjestystä, NWO:ta, joka on raakaa väkivaltaa, jota jo koko korruptoitunut länsi nyt kumartaa?

Kuten Afganistan, myös Ukraina on vain pelinappula shakkilaudalla. Ja samaan Yhdysvaltojen valtapeliin Suomi on agitoitu syyntakeettomana pelinappulana, joka ei edes ymmärrä pelin juonta. Nato on maailman tehokkain aseidenmyyntiorganisaatio. Tukholman rauhaninstituutti Siprin raportin mukaan maailmanlaajuisesti asevarusteluun käytettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 2000 miljardia dollaria. Sotilasmenot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 7 vuotta peräkkäin. Eniten sotilasmenoihin käytti Yhdysvallat, Kiina, Intia, Britannia ja Venäjä. Niiden osuus kaikista sotilasmenoista oli 62%.

- Peto on irti!

 

Kiitos Rick Sterlingille viiteartikkelista/

https://www.globalresearch.ca/ukraine-pawn-grand-chessboard/5778417

 

https://mvlehti.net/2022/04/27/suomi-pelinappulaksi-usan-valtapelissa-kolumni/

https://mvlehti.net/2023/04/11/analyysi-narrin-matti-euraasian-suurella-shakkilaudalla-kahden-siirron-shakkimatti-ron-unz/#comment-34526

Roistovaltiot kuriin – maailman johtajuus ratkaisematta

 

 

"Ukrainan sodassa kertomuksia käytetään aseina. Kansat ovat toki aina rakentaneet kollektiivisia identiteettejään myyttisten sankaritarinoiden avulla. Esimerkiksi suomalaisuuteen ovat iskostuneet tarinat talvisodasta. Presidentti Volodymyr Zelesnskyi kierrättää taitavasti kansojen kertomusvarantoja puheissaan Euroopan parlamenteissa.

Putinin narratiivi puolestaan noudattaa suoraan semiotiikan klassikon, J. A. Greimasin aktanttiteorian kaavaa. Greimasin teorian tapaan kertomuksen pääjännite muodostuu sankarin ja hänen tavoittelemansa kohteen välille." - kirjoittaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Hannu Heikkinen Ksml 21.4.22  ”Kertomukset Ukrainan sodan aseina” vierailijapalstalla.

Kommentoin arvon professoria ksml-verkossa hänen lainauksellaan:

"Putinia polttelee jäädä historiaan suurena tsaarina – Vladimir ensimmäisenä. Aika käy vähiin, eikä plastiikkakirurgia auta loputtomasti. Niinpä sankari hyökkää. Aktanttiteorian mukainen ”vastustaja” on zapad, länsi. Se maalataan iljettäväksi ja kuvottavaksi. Sankarin ”lähettäjinä” toimivat Greimasin mallin mukaisesti Venäjän historian suuret hahmot ja ”vastaanottajina” tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia Venäjän loistosta."

Yksi kommenttini meni läpi, toinen hävisi sensuurin bittiavaruuteen, kuten käy niille, jotka kyseenalaistavat pelkästään Venäjän mollaamisen sodan osapuolena, kun samaan aikaan Suomi, Yhdysvallat ja EU syyllistyvät sotarikoksiin ja Ukrainan kansan uhraamiseen viemällä taistelukentille lisää aseita. 

 

Rauhantekijät vaiennetaan

Sotapsykoosin seurauksena polarisaatio kärjistyy ja maailma muuttuu mustavalkoiseksi, niin kuin ihmisen mieli; - "joko - tai", eikä "sekä - että" ja pelko sumentaa järjenkäytön, jolloin tartutaan aseisiin ja varustaudutaan kättä pitempään.

Rauha ei perustu aseisiin, vaan kykyyn ratkaista konflikteja diplomaattisesti. Silloin huomioidaan ja kuunnellaan myös vastapuolta. Esitin kirjoittajalle vasta-argumentin: "Yhdysvaltojen demokraatteja polttelee jäädä historiaan suurena vapauttajana – globaalikapitalismin lipunkantajana. Aika maailman mahtavimmalta Naton asemahdilta käy vähiin, eikä laajentuminen kestä loputtomasti. Niinpä sankari hyökkää tukikohtineen myös Eurooppaan petollisella kumppanuussopimuksella. Pohjois - Atlanttisen puolustussopimuksen mukainen ”vastustaja” on Venäjä. Se maalataan iljettäväksi ja kuvottavaksi tsaariksi. Sankarin ”lähettäjinä” toimivat Greimasin mallin mukaisesti terroristisotien  historian suuret hahmot kymmenien miljoonien siviilien tappajina ja ”vastaanottajina” tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia Yhdysvaltojen ydinaseiden viimeisen taistelun kaiken tuhoavasta petollisesta loistosta."

Nato on diktatoorista valetta varsinkin nyt, kun ydinaseet ovat jo laittomia. YK:n ydinaseiden kieltosopimus ratifioitiin tammikuussa 2021.

Historia osoittaa, että julmimmankin diktaattorin tuhoaa vielä julmempi ja barbaarisempi tyranni - ydinaseet. Joukkopsykoosin seurauksena myös Suomi ja Ruotsi toimivat nyt paniikissa ilman järjen häivää Natohypetyksineen. Kotimaamme tuominen Naton ydinase-sateenvarjon alle olisi sama kuin pukeutuisi globaaliin itsemurhaliiviin.

Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole ”joko-tai”, vaan ”sekä-että”

Molemmat ovat roistovaltioita.  

Yhdysvallat, eikä Venäjä ole kumpikaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolia. Lisäksi Yhdysvallat rankaisee muita hallituksia ICC:n (Kansainvälinen Rikostuomioistuin) tukemisesta. Kummatkin valtiot uhmaavat ICC:n päätöksia. 18 suuresta ihmisoikeussopimuksesta Venäjä on osapuolena vain 11:ssä ja Yhdysvallat vain viidessä ja alittaa kaikkien muiden maiden riman: https://indicators.ohchr.org.

Molemmat maat rikkovat surutta yhteisiä sopimuksia, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa, Kellogg Briand -sopimusta ja muita sodan vastaisia ​​lakeja. Vaikka suurin osa maailmasta pitää kiinni aseriisunta- ja aseiden vastaisista sopimuksista, Yhdysvallat ja Venäjä kieltäytyvät tukemasta niitä ja uhmaavat niitä.

Maailman johtajuus on ratkaisematon ongelma

Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan – samoin kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän aiemmat vuodet taistelussa Ukrainasta korostavat tätä ongelmaa globaalista johtajuudessa. Yhdysvallat agitoi hallituksen muutosta Ukrainassa vuonna 2014.  Venäjän tekemä Krimin liittäminen ja konfliktin vastavuoroinen aseistautuminen Donbasissa kärjistivät idän ja lännen punaiset linjat.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat roistovaltioita maamiinasopimuksen, asekauppasopimuksen, rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen (kieltää niiden käytön, tuotannon ja siirron) ja monien muiden sopimusten ulkopuolella. Venäjää syytetään rypälepommien käytöstä Ukrainassa tänään, kun taas Saudi-Arabia on käyttänyt Yhdysvalloissa valmistettuja rypäleammuksia lähellä siviilialueita Jemenissä.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kaksi suurinta aseiden jälleenmyyjää muulle maailmalle, ja ne yhdessä muodostavat suurimman osan myydyistä ja toimitetuista aseista. Sillä välin useimmat sodat kokevat paikat eivät valmista aseita ollenkaan. Suurimpaan osaan maailmaa tuodaan aseita vain harvoista paikoista.

Yhdysvallat tai Venäjä eivät tue ydinaseiden kieltosopimusta. Kumpikaan ei täytä ydinsulkusopimuksen aseistariisuntavaatimusta, ja Yhdysvallat itse asiassa pitää ydinaseita viidessä muussa maassa ja harkitsee niiden lisäämistä, kun taas Venäjä on puhunut ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle ja on viime aikoina näyttänyt uhanneen niiden käytöllä.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kaksi suurinta veto-oikeuden käyttäjää YK:n turvallisuusneuvostossa, kumpikin voi sulkea demokratian yhdellä äänellä, kun maapallolla on noin 200 muuta hallitusta, joidenka ei pitäisi sietää sitä.

Mitä pitäisi tehdä

Edessämme on YK:n, Kansainvälisen tuomioistuimen ja Rikostuomioistuimen demokratisoiminen. Maailman kansojen enemmistön on vihdoinkin kyettävä lukemaan lakia ja pakotettava oikeusvaltioperiaatteet  yksimielisesti nykyisiin roistovaltioihin, eikä liittymään niihin Rauhan ja demokraattisten ihmisoikeuksien varmistamiseksi koko maailmaan.

 

 Viitteet: 

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4558483#kommentit

https://act.rootsaction.org/p/dia/action4/common/public/?action_KEY=14587

 

 

 

 

 

 

RAUHA UKRAINAAN

 

Ukrainan sota keskellä Eurooppaa on herättänyt eurooppalaisten omatuntoa. Humanitaarista apua ja aseapua annetaan, mutta rauhantekijät on vaiennettu. EU, jonka piti olla rauhan liitto, on vaipunut sotapsykoosiin ja vaihtanut rauhantyön aseisiin. Myös Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon kärjistää Venäjän suhteita entisestään, kun Natoblokki on sitten piirittänyt Venäjän tukikohdillaan.

Sota merkitsee aina vuorovaikutuksen ja diplomatian täydellistä häviötä. Kun vihaan vastataan vihalla, aseet puhuvat.  Ukrainan sotaan osallistuvat tahot ovat Venäjän lisäksi suurvaltoja; EU, Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia eivät ole tehneet pienintäkään elettä uskottavien rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. Lännen aseviennillä  pahennetaan sijaiskärsijäksi loukkoon jääneen Ukrainan kansan teurastamista. Presidentti Zelensky rukoilee ja painostaa länttä joka päivä antamaan lisää aseita ja samalla uhraa omaa kansaansa. Kuitenkin kansan näkökulmasta kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä olisi konfliktin nopea ratkaisu. Missä on se taho, joka kantaa vastuun rauhanomaisista keinoista sodan ratkaisuksi, kun myös YK on pettänyt ja toimii enää Yhdysvaltojen käsikassarana?

Ukrainan sota olisi voitu estää, jos Eurooppa vielä priorisoisi demokraattiset ihmisoikeudet, sekä kaikkien osapuolten neuvotteluyhteyden. Venäjän ulkoministeri Lavrov esitti jo 28.1.1022 yksinkertaisen kysymyksen ETYJ-maille, (Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö), johon myös Venäjä kuuluu, ja kysyi ”miten ymmärretään, että maa ei voi rakentaa turvallisuuttaan toisen maan turvallisuuden kustannuksella?” Entä miten Eurooppa kuittasi? Borell, EU:n edustajana vastasi, että "kaikilla mailla on lupa itse päättää omasta turvallisuudestaan." Bingo!?

Jos väkirikkaimman mantereen diplomatia, naapurin kuuntelu ja kunnioitus toimisi, on todennäköistä, että Venäjä ja muut ETYJ- maat neuvottelisivat nyt yhdessä ja kaikessa rauhassa Euroopan turvallisuudesta ottamalla huomioon kaikkien osapuolien näkökulmat. Vieläkään se ei ole liian myöhäistä, jos aloitetaan työ aselevon puolesta ja siirrytään neuvottelupöytiin.

Tiekartta rauhaan

Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että ristiriitojen ratkaiseminen vahvemman oikeudella, väkivaltaisesti ja sotimalla johtaa täystuhoon. Miksi väkivalta voittaa? 

Kun globalisaatio ja sen uusliberalistinen kapitalismi nitisti demokratiat sekä Yhdysvalloissa, että EU:ssa, aseurakoitsijoitten mammuttimaiset pörssiyhtiöt ottivat niskalenkin politiikoista ja oikeusvaltioperiaatteet romutettiin. Tällä hetkellä mm. Yhdysvaltojen ydinaseteollisuus on täysin yksityisessä omistuksessa ja vailla parlamentaarista kontrollia. Peto on irti.

YK:n ihmisoikeuksien julistus luotiin jo toisen maailmansodan jälkeen. Se velvoittaa kaikkia kansakuntia oikeudenmukaisuuteen ja toimimaan veljeyden hengessä. Kaikilla on nyt vastuu myös Ukrainan sodasta. Suomen natottamisella ja sotimalla ei Ukrainaan rauhaa rakenneta.

Yhdysvaltojen ja EU:n pitäisi katsoa peiliin. EU katseli toimettomana kahdeksan vuoden ajan Ukrainassa tapahtuvaa väkivaltaa aselepoa vaatimatta ja YK:n hyväksymän Minskin sopimuksen rikkomista, kun samaan aikaan Yhdysvallat ja sen läntiset aseveljet suorittivat Ukrainassa värivallankumousta. Korruptoitunut EU ei saa synninpäästöä sodasta keskellä Eurooppaa.

Euroopan turvatakuut

Usko ihmisyyteen ei vielä ole mennyt, vaikka eurooppalaiset hallituksemme ja kansainväliset oikeusnormit ovat jo pettäneet. Sinnikkäät kansalaisjärjestöt eivät anna koskaan periksi. Nämä ruohonjuuritason aktivistit kantavat valoa ja toivoa paremmasta maailmasta. Todelliset Rauhantekijät eivät lepää, vaikka valtamedia ei heitä noteeraa, eikä rauhantekijöiden ääni vielä kuulu. Siitä huolimatta yli 50 kansalaisjärjestöä on jo allekirjoittanut 10.4.2022 mennessä presidentti Sauli Niinistölle, sekä Suomen hallitukselle ja eduskunnalle aloitteen käsiteltäväksi ETYJIN HUIPPUKOKOUKSESSA VUONNA 2025:

”Maaliskuussa 2021 Te, herra presidentti, teitte merkittävän aloitteen uudesta ETYJ-huippukokouksen järjestämisestä vuonna 2025. Teitte myös kohteliaan tarjouksen huippukokouksen järjestämisestä Helsingissä 50 vuotta sitten pidetyn historiallisen huippukokouksen kunniaksi. Totesitte myös, että tarjouksenne on saanut tukea Washingtonista, Moskovasta ja Berliinistä.

Aloitettanne on myös tukenut yli 130 Pohjoismaiden ja Itämeren alueen kansalaisjärjestöjen edustajaa.

Ottaen huomioon tämän hetkisen äärimmäisen jännittyneen ja vaarallisen tilanteen, jonka koemme tämän päivän Ukrainassa ja USA:n/NATO:n/Euroopan ja Venäjän välisissä suhteissa, kiireellinen tarve uudelle ETYJ-huippukokoukselle on suurempi kuin koskaan.

Suomella – kuten myös Ruotsilla – on perinteisesti ollut vahva rooli rauhan, vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen edistäjänä. Tämä rooli on säilytettävä ja vahvistettava. Kunnioitettujen liittoutumattomien valtioiden tarve välittäjinä on kiireellinen. Siksi toivomme vilpittömästi, että Suomi – eikä Ruotsi – tuota pettymystä niille ihmisille, jotka maailmanlaajuisesti yhdistyvät rauhan ja yhteisymmärryksen puolesta. Liittymällä Natoon, ennen kuin vuoden 1975 hengessä järjestettävän uuden Etyj-huippukokouksen tulos on selvä, olisi selvä pettymys kaikille.

Me xxx kansalaisjärjestöä kaikkialta Euroopasta ja ETYJn jäsenmaista kehotamme nyt Teitä, herra presidentti, tekemään kaikkenne täyttääksenne sitoumuksenne järjestää uusi Etyj-huippukokous vuonna 2025, huippukokous, jossa keskustellaan ja esitetään koko Euroopan todellinen turvallisuusohjelma, jossa kunnioitetaan myös Venäjän tarpeita ja toiveita.

Ihmiset, jotka työskentelevät rauhan ja planeettamme selviytymisen puolesta maailmanlaajuisen sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, ilmastonmuutoksen ja ilmastoon liittyvien katastrofien lisääntymisen aikana, tarvitsevat poliittiselta eliitiltä voimakkaita signaaleja siitä, että pelkoihimme ja toiveisiimme suhtaudutaan vakavasti.

 Eurooppa 25. huhtikuuta 2022

 Ulla Klötzer – ullaklotzer@yahoo.com

 Lea Launokari – lea.launokari@nettilinja.fi

 

Signatures as of 10.4.2022 – Deadline for signing 24.4.2022

INTERNATIONAL ORGANISATIONS:  https://www.naisetrauhanpuolesta.org/etyjin-huippukokous-vuonna-2025/