Suomen ensimmäinen perustuslaki 100 vuotta 17.7.2019

Kansa ja valta kohtasivat Sastamalan torilla 

Vuodesta 1992 vietetty kansanvallan päivä on typistynyt vuosittaiseksi toritapahtumaksi Sastamalassa.  Tänä vuonna sitä vietettiin 20. heinäkuuta, kolme päivää sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto oli täyttänyt 100 vuotta. 

Otteita juhlapuhuja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheesta:

” Kansanvalta ja avoin demokratia tarkoittavat sitä, että ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja äänestää vaaleissa ja saada sitä kautta äänensä kuuluviin. Suomessa vaaleja on niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla.

” Kansanvalta vaatii vaalien lisäksi tuekseen myös kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat puolueet, järjestöt ja media. Rinteen hallituksen ohjelmassa halutaan vahvistaa kaikkien näiden roolia.

” Hallitusohjemassa halutaan vahvistaa kaikkien ulkopuolisuutta kokevien osallisuutta, turvata kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa lähidemokratiaa. Kansalaisjärjestöille tämä tarkoittaa yhdistysten jäsenten suorien vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja kansalais-järjestöjen varainhankinnan kehittämistä.

” Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa.

” Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

” Meidän on pidettävä huolta oman kansanvaltamme perusteista. Ihmisten luottamuksesta päätöksentekoon, päätösten toteuttamiseen ja oikeuteen.  Vain puolentoista vuoden päästä on taas kuntavaalit. Mutta varsinaista luottamusta ei rakenneta pelkästään vaalikentillä, vaan ennen kaikkea vaalien välillä.

”Kansanvaltainen Suomi ei ole kova, mutta se on luja. 

Sitä se on ollut jo sata vuotta.

EU:n puheenjohtajamaalta odotetaan johtajuutta, kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja; - myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja katsomista historiaa silmiin. Siihen me olemme valmistautuneet, siinä meille on annettavaa myös muille.”

Elis ja Anton luovuttivat ministeri Tuppuraiselle 

Erkki Mennolan väitöstutkimuksen : "Maakunnan vapaus ".

Siitä ilmenee, että Suomi on ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole minkäänlaista alueiden tai maakuntien itsehallintoa.

Puoluevalta ei ole demokratiaa                                                                                

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Teuvo Nieminen puhui ennen ministeriä: Puoluevalta ei ole demokratiaa. 

" Suomen perustuslain mukaan julkinen valta toimii kansan, ylimmän vallan haltijan tahdon ja etujen toteuttajana. Kansanvaltaa sanotaan demokratiaksi. Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, joka ei ole demokratiaa, sillä puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon. Tänä päivänä demokratia Suomessa on näennäistä. Puoluevaltaa tuetaan puoluelailla, joka sallii verovaroista maksettavan puoluetuen. Viime vuonna suora valtiontuki eduskuntapuolueille oli n. 30 miljoonaa euroa. Piilopuoluetuen määrä taitaa olla siihen verrattuna kolminkertainen.

Tällä viikolla, 17.7 Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto, täytti 100 vuotta. Sittemmin kansalle siirtynyt ylin valta, valtiovalta, on luovutettu ylikansalliselle Euroopan Unionille, mutta demokratia, kansanvalta, ei ole maassamme muuttunut yhtä syväksi ja laajaksi kuin se on muotoutunut muissa läntisen Euroopan maissa. Niissä kaikissa toimii maakuntien tai alueiden itsehallinto, joissa hallintoelimillä on usein jopa aluettaan koskeva lainsäädäntöoikeus. Heillä on myös veronkanto- oikeus, joka varmistaa alueen ja lähipalvelujen kohdentamisen ilman valtion keskushallinnon ohjausta

” Ruotsinkielisen päivälehden taannoisessa mielipidekirjoituksessa sanottiin, että Suomen kansan ja maan hallinnon välisen kuilun yli johtavan sillan jänneväli on tullut niin suureksi, että se vaatii tuekseen maakuntalain.

” Maakuntalaista on tehty kansalaisaloite, joka juontaa juurensa Pääkaupungin Sitoutumattomat ry:n ja Itsenäisyyspuolueen 2012 Pälkäneellä järjestämään seminaarin. Sen nimenä oli Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana. Pari vuotta aikaisemmin kuollut filosofian tohtori Ilkka Hakalehto oli ollut perustamassa molempia järjestöjä. Hän toimi yli 30 vuotta Helsingin kaupungin valtuustossa, aluksi Keskustapuolueen ja loppuaikoina Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomat ry:n edustajana.

Nähtyään kansanvallan muuttumisen taloudellisen vallan ohjauksessa olevaksi puoluevallaksi, Ilkka Hakalehto pyrki edistämään sitoutumatonta kansalaistoimintaa. Hän uskoi alkiolaisuuden voivan elää ihmisten sitoutumattomuudessa.

Kalevassa 4.6. julkaistun haastattelun mukaan Tytti Tuppurainen odottaa ministerinpestiltä verta, hikeä ja ilon kyyneleitä. Toivokaamme, että voimme viimeistään pestin päätyttyä iloita ministeri Tuppuraisen kanssa siitä, että enää ei maassamme tarvitse peitellä maakuntien itsehallinnon puuttumista, vaikka hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ”maailman parhaasta hallinnosta” ei kaikilta muilta osiltaan olisi toteutunut. 

Maatamme hallitseva keskitysvalta, joka on hyvin kaukana nykyaikaisista hallintoideaaleista, tuskin luovuttaa paljoa asemastaan yhden hallituskauden aikana.

Eduskunnasta tihkuneiden tietojen mukaan tuleva ”maakuntahallinto” rajoittuisi soteen ja pelastustoimeen. Tällaisella esityksellä ei ratkaistaisi kysymystä maakuntien itsehallinnosta.

Puheensa lopuksi Teuvo Nieminen sanoi, että muutosvoimat ovat kansalaisten käsissä.

Mitä on kansanvalta eli demokratia?

Tätä kysyi Äes ry:n valtuuttamana puheenvuoron käyttänyt Risto Boxberg.  

Seuraavassa puheen keskeistä sisältöä:

Professori Heikki Kirkinen määrittelee (Kanava 2/09) demokratian yleensä tarkoittavan pyrkimystä ja toimintaa ihmisyhteisöjen omaleimaisuuden ja autonomian toteuttamiseksi tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Kirkisen mukaan suomalaisen kansanvallan muodot vakiintuivat jo yli 100 vuotta sitten, mutta ne ovat säilyneet muodollisesti lähes sellaisinaan samaan aikaan, kun muualla läntisessä Euroopassa kansalaiset ovat kehitelleet demokratian käsitettä ja muotoja eteenpäin paljon rohkeammin kuin meillä. 

Mitä on kansalaisvalta?

Kansalaisten välitöntä vaikuttamista heitä itseään koskevaan päätöksentekoon voidaan sanoa kansalaisvallaksi. Sen toteutumismuotoja ovat alueellisen- ja kunnallisen itsehallinnon lisäksi sitovat kansanäänestykset, kunnanosahallinto eli lähidemokratia, vaikuttaminen yhdyskuntien suunnitteluun, kansalaisten omaehtoinen rakentaminen ja asukkaiden itsehallinto julkisin varoin tuotetuissa vuokrataloissa.

Boxberg kertoi, että Pälkäneellä järjestettiin 7.1.2012 Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana - niminen seminaari ja avoin kansalaiskokous, johon oli saapunut 59 henkilöä eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa hyväksyttiin yksimielisesti seuraava päätöslauselma: Todettiin, että 

Suomessa ei ole tapahtunut sellaista demokratian syventämistä ja laajentamista kuin mitä kansalaiset ovat kehittäneet muualla läntisessä Euroopassa.

Kokous päätti yksimielisesti käynnistää avoimen julkisen keskustelun kansalaisyhteiskunnan turvaamiseksi laadittavasta uudesta Suomen perustuslaista ja aloittaa sen valmistelutyö. 

Kokous valtuutti Itsenäisyyden Äes ry-nimisen yhdistyksen koordinoimaan uuden perustuslain valmistelutyötä. Kyseinen yhdistys, joka ei ole vielä aloittanut toimintaansa, ilmoittaa pyrkivänsä muokkaamaan maata uuden poliittisen kulttuurin kasvulle. Sääntöjensä mukaan yhdistys toimii niiden ihmisten yhteistyöelimenä, jotka vaativat näennäisen demokratian muuttamista kansalaisvallaksi.

Yhdistyksen tavoitteena on kansalaisyhteiskunta, joka rakentuu avoimuudelle ja vastuullisuudelle. Kansalaisyhteiskunnan jäsenillä on todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Siinä on toimiva asukas- ja lähidemokratia, laaja kunnallinen ja alueellinen itsehallinto sekä valtiollinen suvereniteetti. 

Tästä seuraa kansalaisten vastuunottoa omasta itsestään, lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta. Kansalaisyhteiskunnassa voivat ihmiset kokea olevansa vaikutusvaltaisia toimijoita eikä ainoastaan toiminnan kohteita. Siinä on myös käytössä sitovat kansanäänestykset.                                                                                                                                                            

Perustuslain uudistustyöhön pyritään saamaan mukaan sellaisia valtiosääntöoikeuden ja muita lainlaadinnan asiantuntijoita, jotka näkevät tämän uudistustyön tarpeelliseksi. Uuden perustuslain valmistelutyöhön ovat kaikki Suomen kansalaiset oikeutettuja osallistumaan. 

Äes- yhdistys käsitteli perustuslain muutosasiaa Pohjois-Karjalan Liperissä 4.4.2012 pidetyssä vuosikokouksessaan. Kokous päätti muuttaa yhdistyksen nimeksi Vapauden Äes ry. Se näkee kansalaisvallan ongelmana maakuntien itsehallinnon puuttumisen ja sen, että maamme ns. asuntopolitiikka ei kytkeydy sosiaalipolitiikkaan.

Kokous päätti toteuttaa vielä saman vuonna Suomen asunto-ongelmaa käsittelevän julkaisun ja käynnistää Pohjois-Karjalassa maakunnan itsehallintoon tähtäävän kannustus- ja kehittämisprojektin. Julkaisu toteutettiin, mutta itsehallintohankkeen valmistelu on kohdannut vaikeuksia.
Yhteiskuntamme voi kehittyä vain kansalaisten toiminnalla, sillä keskitysvalta ei asemastaan anelemalla tule luopumaan, vaikka tunnustaakin ongelmien olemassaolon. Mikään ei muutu hallintolaatikoita kalvoilla tai seminaareissa siirtelemällä. 

Kansanvallan peruskorjaus

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kutsui Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin selvittämään, miten suomalaisen päätöksentekojärjestelmä ja hallinto kykenevät selviytymään tulevista haasteista, erityisesti kansanvallan näkökulmasta. Näiden 23.2.2018 julkaiseman työpaperin mukaan yli 100- vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Julkaisun mukaan tämä ilmeni osana selvitystyötä tehdyistä yli sadasta haastattelusta, joissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä kertoivat näkemyksiään.

Äes ry totesi, että mainitusta Kansanvallan peruskorjaushankkeen työpaperista voi päätellä, että kyseisessä uudistusprojektissa kansalaisten kuuleminen on unohtunut tai ainakin jäänyt muita tahoja vähemmälle. Yhdistys esitti 28.6.2019 kirjeessään Sitralle, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto nimensä ja toimialansa mukaisesti olisi toivottu yhteistyötaho kansalaisten tekemien perustuslain muutosehdotusten vastaanottajana. Esitykseen ei vielä ole ehditty vastata.

SuomiAreenan 17.7. Porissa järjestämässä, vuoden 1919 hallitusmuotoa käsitelleessä seminaarissa valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi, että kansalaisaloitteen kaltaisilla uudistuksilla on pyritty parantamaan suoraa demokratiaa. Hän kysyi, ovatko uudistukset olleet riittäviä vastaamaan tämän päivän osallisuuden tarpeeseen ja mitkä ovat demokratian

seuraavat kehitysaskeleet – tätä on vakavasti mietittävä. 

Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko eivät ole olemassa vain harvoja, vaan kaikkia varten. Toivon myös, että historian tuntemuksesta voi kiitollisuuden lisäksi kummuta uusia ajatuksia kehittää osallisuutta. Vapaa ja avoin sivistysyhteiskunta tuntee menneen, mutta tähyää aina tulevaan.

Kansanvallan peruskorjauksen työpaperin toimenpide-esitykset keskittyvät demokratian kolmeen, kirjoittajien mielestä keskeiseen toimijaan: puolueisiin, eduskuntaan ja valtioneuvostoon.

Julkaisunsa esipuheen lopuksi kirjoittajat haastavat ennakkoluulottomasti pohtimaan, vastaavatko yli satavuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat kaikilta osiltaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Liisä Hyssälän ja Jouni Backmanin vastauson ei: - on kansanvallan peruskorjauksen aika.

Kansalaisvallan julistus

Risto Boxbergin vastaus on, että on yhteiskunnallisen havahtumisen ja kansalaisvallan julistamisen aika. Hän sanoi, että perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, mutta suomalaisilta puuttuvat edelleen perustuslain takaamat mahdollisuudet kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseen.

Samalla kun Boxberg kiitti Sastamalan kaupunkia ja tapahtuman järjestäjiä arvokkaan perinnön vaalimisesta, hän esitti, että tilaisuuden nimi olisi jatkossa Kansalaisvallan päivä. Vuosittain voitaisiin todeta, miten Suomi on edennyt tiellä kohti nykyaikaista, tervettä kansalaisyhteiskuntaa. 

Sastamalan kaupunki ansaitsee suuret kiitokset valonkantajan tehtävän hoitamisesta. Joistakin edellä esitettyjen tämänvuotisen tilaisuuden puhereferaateista voi syntyä ajatus, että jos demokratian liekki Suomessa vielä paloi, taisi se sammua kerrotussa toritapahtumassa. Sen verran vauhdikkaasti kansa ja valta kiitivät toistensa ohitse. Keskitysvalta aikoo hoitaa kansanvallan peruskorjauksen kansaa kuulematta ja vallastaan vähääkään luopumatta.

Saa asiaa hiukan toiveikkaammin ajatella. Jospa tuossa kuuman kesäpäivän poliittisessa pyörteessä kuitenkin syttyi kansalaisvallan kipinä ja pian siitä lehahtaa uusi hengen roihu ?

Tai Eino Leinon runon vanhan papin sanoin: 

Vielä kerran aamuruskon siivet 

singahtavat yli täänkin ajan,

komeampi korven kansa nousee

heleämpi hengen vilja heilii

Silloin kysytä ei teitä täällä

kysytään vaan niitä jotka näki

mitä kätki kansan sielun syvyys

vaikka maata pilkkopimeys peitti

Suomen vanhan vaakunan 9 ruusuketta symboloivat vanhoja historiallisia maakuntia

Loppukommentit

Edellä oleva teksti runoa lukuunottamatta on koottu muutamista Sastamalan torilla 20.7.2019 järjestyn Kansanvallan päivän tapahtuman puheenvuoroista. Niistä paljastuu Suomen kansan ja maan hallinnon välinen ammottava kuilu.

Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

     

Tämä ministeri Tuppuraisen puheeseen sisältynyt lause herättää kysymyksen, miten Suomi, noin yhden prosentin äänivallalla aikoo toteuttaa nämä tavoitteet suurvaltojen ja maailman valtaeliitin hallitsemassa Euroopan Unionissa. Yhteiskuntamme ei parhaalla tahdollakaan voi katsoa edustavan hallitusohjelmassa sanottua ”maailman parasta hallintoa".

Suomen suurimmat puolueet haluavat korottaa puoluetukea. Helsingin Sanomien mukaan viisi eduskuntapuoluetta on keskustellut korotusaikeesta, joka olisi haluttu mukaan hallitusohjelmaan. Korotuksen tarpeesta ovat lehden mukaan yksimielisiä SDP:n, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluesihteerit. Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n arvioidaan tukevan korotusta.

Unkarin pääministeri Orban moittii EU:n puheenjohtajamaata Suomea siitä, että maassa ei ole perustuslakituomioistuinta. Yleisradion tv- uutisissa 29.7.2019 Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen puolusti suomalaista oikeusjärjestelmää.

Ihmekös tuo, kun katsoo Talouselämän julkaisemia tietoja muutamien perustuslakiasiantuntijoiden viime vaalikaudella eduskunnalta ( veronmaksajilta ) laskuttamista palkkioista. Toivottavasti näiden antamat lausunnot on kirjoitettu herrojen hyvin palkitun työajan ulkopuolella. 

Olli Mäenpää,
Helsingin yo:n hallinto-oikeuden professori: 119 260 euroa

Tuomas Ojanen, 
valtiosääntöoikeuden professori: 97 460 euroa

Juha Lavapuro,
Turun yo:n julkisoikeuden professori: 83 080 euroa

Veli-PekkaViljanen,
valtiosääntöoikeuden professori: 71 020 euroa

Mikael Hidén,
valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori: 69 680 euroa

Perustuslain uudistamisella on kiire !

Huh-hah-hei ? Halla-ahostako globaalikapitalismin haastaja ?

Perussuomalaiset ovat kivunneet suurimmaksi puolueeksi.

Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ilman haastajia.

Yltääkö Halla-aho suomalaiseen valtiomiessarjaan, vai onko kansakunnalla edessään Soiniakin pahempi pettymys ?

Onko valtiosta ja sen puolueliitistä leikkioppositiota myöten syntynyt kansan pahin vihollinen ?

Suomen Perustuslaki on Brysselin roskiksessa.

80 % Suomen lainsäädännöstä tulee Brysselistä.

EU:ssa valta ei kuulu kansalle, vaan ylikansallisille suuryhtiöille ja yksityisille pankeille, jotka eivät ole minkään parlamentaarisen järjestelmän kontrollissa.

Miten tähän kansanvallan ja kansalaisyhteiskunnan romuttamiseen on sitten sorruttu ?

Miten kansallista poliittista järjestelmää voi enää edes uudistaa, jos enemmistö ministereistä, puoluejohtajista tai muista kansallisista edustajista ei ymmärrä mitään nykyisen ylikansallisen globaalikapitalismin kansantalouksia tuhoavista rakenteista, joiden perimmäinen syy on perustuslain hävittämisessä ; -  kansanvaltaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan tuhoamisessa.

Suomalainen kansanvalta ja demokratia on puolueitten vallankaappauksen jälkeen ollut syöksykierteessä jo yli puoli vuosisataa.

Jäljet ovat karmaisevat. Yhtä pelottavaa on yhden asian äärioikeistolaisten liikkeen nousu ja uho maan suurimmaksi puolueeksi ilman minkäänlaista käsitystä globaalikapitalismin rakenteista.

Valtio, joka nuoren itsenäisyytensä synnytystuskissa loi kansanvaltaisen perustuslakinsa, ymmärsi, että valtio ja kansallinen itsemääräysoikeus oli pienen kansan tärkein turva ja henkivakuutus.

Miten kävi ?

Puolueitten vallankaappauksen jälkeen jo 60 – luvulla alkoi kansalaisyhteiskunnan alasajo.

Puoluetuki oli viimeinen niitti kansalaisyhteiskunnan arkkuun ja valtiosta, sekä sen puolue-edustuksesta tuli kansanvallan vihollinen.

Puoluevalta loi korruptoituneen hyvävelijärjestelmän, maan tavan, jossa yhteiskunnan avainpaikat jaetaan kavereille pätevyydestä välittämättä.

Suomalainen maan tapa, rakenteellinen korruptio oli matala kynnys valtiovallan lopulliseksi romuttamiseksi laittomassa eu-liittymissopimuksessa, jossa suomalainen valtiovalta dumpattiin Brysselin globaalikapitalistiselle Bilderberg-järjestölle.

Nyt Suomen entinen yhteinen kansallisvarallisuus on yksityistetty ja hävinnyt taivaan tuuliin. Maa elää velaksi. Kansan huiputukselle ei ole loppua näkyvissä.

Kansakunta luottaa totalitarismin vaihtoehdottomassa kriisissä  persuihin, joilla ei ole minkäänlaista syvempää poliittista agendaa, - pelkkä maahanmuuttokriittisyys !?

Persut Halla-ahon johdolla ovat nykyisen eu-globaalikapitalismin äärioikeistolainen kontrolloitu leikkioppositio, joka kasvaa valtamedian tuella,

koska Nato- myönteinen Halla-aho on nykyisille globaalikapitalismin valtarakenteille vaaraton.

Valtiosta ja sen nykyisistä valtapuolueista on tullut demokratian vihollinen.

Eu ei ole sosiaalinen markkintalous, vaan kapitalistinen totalitarismi, harvainvaltainen suuryhtiöiden ehdoilla toimiva maailmanvalta, jolle kaikki nykyiset valtiot on alistettu orjatalouteen

Puoluetuki on äärimmäistä valtakorruptiota

Kaukana on kansanvalta.

Soini älämöi aikoinaan populistisesti puoluetukea kritisoiden. Miten kävi ?

Jytkyn jälkeen Soini kähmi kansalaisten verovaroilla ylläpidetystä budjetista ulosmitatut puoluetuet Senaattikiinteistöihin persujen säätiölle ja jätti paikallisyhdistykset nuolemaan näppejään.

Nyt pääministeri Antti Rinne valtansa kukkulolla on todennut puoluetuen jääneen vaille indeksitarkarkastuksia ja aikoo korottaa vuosittaista puoluetukea 25 %. 

2018 puoluetuki oli n. 29 miljoonaa euroa. Korotuksen jälkeen valtaeliitti koplaa kansalaisten verorahoja n. 40 miljoonaa euroa laittomaan vallanpitoon.

Olisi hyvä selvittää puolueensa nousukiidossa rikastuvan Halla-ahon käsitykset puolutuesta ja sen kohdentamisesta, varsinkin kun eläkkeitten taitettu indeksi on edelleen hiertävä kivi jokaisen hallituspuolueen kengissä ?

Olisiko eläkkeitä oikeudenmukaisuuden hengessä myös korotettava 25% ?

Ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta Suomi ei koskaan nouse länsimaisten oikeusvaltioiden joukkoon.

EU - vaalit 26.5.2019

Suomen EU-vaalipäivä on tänään.

Liput liehuvat, kun kansalaiset ympäri Eurooppaa vaihtavat äänensä näennäisdemokratiaan.

Samalla kun EU natisee liitoksissaan, uusia vaihtoehtoisia poliittisia tulokkaita piisaa.

Totalitaarisessa EU:n uusliberalistisessa globaalikapitalismissa jakolinja kulkee globalistien ja monenkirjavien EU-kriittisten kansallismielisten uusien ryhmittymien välillä.

Kansalaisten äänestyskäyttäytymistä ohjaavat vaalikoneet ovat tulleet jäädäkseen.

Ovatko vaalikoneet puolueettomia, vai taitavasti laadittuja silmänkääntötemppuja, joilla äänestyskäyttäytymistä ohjaillaan ?  

Läntinen valtamedia oli avainasemassa laittoman EU-liittymissopimuksen kätilonä.

Kuten muistetaan, EU- ei alkuaankaan ollut valtiosopimus, vaan Bilderberg-eliitin järjestösopimus.

Kun valtamedia on aloittanut massiivisen kampanjan valeuutisointia vastaan, ei se tässä hurskastelussaan  katso edes peiliin ?

Ihmisiä on helppo hallita, kun koko läntinen valtamedia on enää entistä harvempien omistuksessa.

Vaalipäivän kunniaksi postaan Jouko Miettisen ajatuksia Suomen eu-kannatuksen muodostumisesta :

” EU:n kannatus Suomessa lähentelee Putinin kannatuslukuja, se on 56 %. 

Vastustajia on vain 13 %. Ero on huima muuhun Eurooppaan verrattuna. 

Maapallon onnellisin ja EU:n kuuliaisin kansa on aina onnehensa ja tsaarin, Ruotsin tai EU:n valtaan tyytynyt. Vain pieni tyytymätön joukko on vienyt kehitystä eteenpäin.

Alla on 17 vaaleihin liittyvää johdattelevaa kysymystä. Vaihtoehtojen puuttuessa ne eivät tee ehdokkaan valintaa helpommaksi, mutta auttavat sinua asemoimaan itsesi oikein mediahälyn sekavassa kentässä.

Pitäisikö Suomen toteuttaa kansalaisten tahto ja lopettaa Nato-yhteistyö? (Ei=0,K=1)

Onko Suomen etu osallistua EU:n yhteiseen puolustukseen (Ei=1, K=0), 

vai olla puolueeton? (Ei=0, K=1)

Pärjäisikö Suomi itsenäisenä yhtä hyvin kuin Islanti, Norja, Sveitsi, Britannia, Israel, Etelä-Korea..? (Ei=0,K=1)

Voisiko Suomi tehdä kansainvälistä yhteistyötä yllämainittujen valtioiden tavoin kuulumatta EU:hun? (Ei=0,K=1)

Onko Suomen eduskunnan toteutettava globaalia markkinaliberalistista ideologiaa? (Ei=1,K=0)

Onko kansallisomaisuus yksityistettävä ja myytävä sijoittajille? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että sisä-, ulko-, talous- ja puolustuspolitiikkaa johdetaan rajojemme ulkopuolelta? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen rahoitettava taloutensa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän lainoilla ja maksettava sille miljardikorkoja? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että euromaiden velat ovat yhteiset ja tukipaketit päätetään ohi eduskunnan? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu olla mukana muiden määräämissä kauppaboikoteissa? (Ei=1,K=0)

Auttaako EU:n kasvuun perustuva rahoitus- ja talousjärjestelmä ja vapaakauppa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa? (Ei=1,K=0)

Voisiko Suomi Itsenäisenä asettaa ilmasto- ja ympäristötulleja paikallisen tuotannon tukemiseen? (Ei=0,K=1)

Jäävätkö globaalit ilmasto- ja ympäristötavoitteet saavuttamatta, jos Suomi ei kuulu EU:hun? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että n. 80 % ja yhä suureneva osuus lainsäädännöstämme tulee EU:sta? (Ei=1,K=0)

Onko Suomen etu, että EU:n lait ovat omiemme yläpuolella? (Ei=1,K=0)

Puhuuko media puolueettomasti yllä olevien kysymysten aiheista? (Ei=1,K=0)

Jos sait yli 8/17 pistettä, kuulut itsenäisesti ajattelevien EU-kriittisten ryhmään.

https://ls24.fi/artikkelit/eu-n-kannatus-suomessa-lahentelee-putinin-kannatuslukuja


EU:n lapsiköyhyys paljastaa kansalaisten ahdingon 

EU:n lippu syntyi Neisyt Marian, Jumalan synnyttäjän  sädekehästä.

Onko EU lasten ja nuorten asialla, vai onko lasten tulevaisuus, ilmasto ja luonnonvarat tuhoutumassa yksityiseen omistusoikeuteen perustuvaan  kyltymättömään ahneuteen ?

EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta kertoo Pelastakaa Lasten tilastot Euroopan lapsiköyhyydestä ja valtavasta ja edelleen kiihtyvästä kansakuntien eriarvoistumisesta.

Kiihtyvä eriarvoistuminen kansakuntien sisällä jatkuu myös kansakuntien välillä.

Siellä missä eriarvoisuus ja lapsiköyhyys on suurta, EU-kriittisyys kärjistyy. 

Hyvänä esimerkkinä Englanti, jossa joka kolmas lapsi elää köyhyysrajan alapuolella.

Avohakkuut pannaan

Taistelu metsistä Suomessa pahenee.

Ilmastomuutospaniikissa faktat hukkuvat, samalla kun uusia puunpolttolaitoksia ja sellutehtaita syntyy kuin sieniä sateella. Suomalainen puuhun perustuva biotalous on noussut ontuville puujaloille.

Olisiko aika pelastaa ilmasto ja kansantalous vientiteollisuuden päättömältä keppihevoselta ?

Avohakkuut pannaan

Metsien tehoviljelijät väittävät, että hoidetussa metsässä biomassaa ja sen tuotantoa on enemmän kuin luonnonmetsässä. Tehoviljelijän perspektiivi on 100 vuotta. Puu ei sen jälkeen mukamas enää kasva.

Tämän tehoviljelyolettamuksen seurauksena on unohdettu ja tuhottu luonnon monimuotoisuus ja eliölajit.

Suomalainen metsätalous on ollut vuosikymmeniä tehoviljelyn suljettu ja metsäteollisuuden ehdoilla toimiva

valtiovallan suojeluksessa oleva pyhä korporaatio. Talousmetsiä on uudistettu vuosittain avohakkuilla ja unohdettu luonnontalouden faktat.

Tehometsänhoitoon kuuluu harvennukset, joissa muutamille harvoille jätetään tilaa kasvaa nopeasti

suuremmiksi, jolloin koko ja kiintokuutiomäärä kasvaa. Tästä saadaan tehoviljelyn tuotto.

Entäs kun metsä jätetään harventamatta ja hoitamatta ?

Tehoviljelijän mielestä tällainen metsä on vajaatuottoinen.

Hoitamattomuus johtaa sekametsäisyyteen.

Kun luonto saa itse optimoida, kaikelle kasvulle otollinen tila tulee tehokkaasti käytetyksi.

Luonnon biomassan optimointi on paljon tehokkaampaa kuin ihmisen kymmenen – parinkymmenen vuoden välein tehty optimointi. Ts. riukumetsän kiintokuutiomäärä on samaa luokkaa tai jopa isompi kuin hoidetun metsän. Tosin riukuja kukaan ei edes laske kiintokuutioiksi, sillä relaskoopin  hahlossa ne jäävät liian pieniksi. Kuutioita on paljon, samoin kuin yli kymmenkertainen määrä runkoja.

Suomen metsät on jo hävitetty.

Suomen metsien keski-ikä on enää 50-60 vuotta ja Etelä-Suomessa n. 40 vuotta.

Jäljellä on tehometsätalouden parin kolmen puulajin puupeltoja, josta muu metsän elämä katoaa kiihtyvää vauhtia. Onneksi syvempi metsäkeskustelu on jo alkamassa ilmastomuutoksen ja hiilinielujen pakottamana.

Ilmastomuutoksen ja hiilinielujen viralliset totuudet perustuvat vieläkin puutteellisiin olettamuksiin.

Metsä on orgaanisen aineen tehdas. Puiden lehtien ja neulasten määrä on todennäköisesti metsän kasvun merkittävin tekijä.

Kun metsä uudistetaan avohakkuilla, sen tuotto on aluksi nolla, koska vihreys on vähissä.

Jatkuvassa kasvatuksessakin puuta syntyy monta kertaa enemmän.

Jatkuva kasvatus oli vuosikymmeniä täysin pannassa, koska metsäkoneet on suunniteltu avohakkuita varten. Mutta jatkuva kasvatuskaan ei vielä takaa metsiin riittävän lahopuun määrää.

Avohakkuissa metsän sisältämä hiili palautuu nopeasti ilmakehään.

IPCC ja metsäteollisuus eivät ole lainkaan huomioineet, että kun avohakkuita tehdään vanhaan metsään, niin metsän kyky ylläpitää biomassaa laskee sadoista tonneista per hehtaari kymmeniin tonneihin per hehtaari.

Se tarkoittaa, että metsästä pitäisi korjata sato 10 kertaa, ennen kuin voidaan räknätä metsän kaadon olevan hiilineutraali.

Jos verrataan puun hiilineutraalisuutta vaikka kivihiilen polttamiseen, se tarkoittaa, että esim. 40 vuoden välein tehtyjä kaatoja talousmetsässä tulisi hyödyntää vähintään 400 vuotta.

Maakaasun polttamisen vertailussa metsää pitäisi hyödyntää teollisesti tuhansia vuosia, ennen kuin se muuttuu hiilineutraaliksi.

Puusta jalostetut liikenteen biopolttoaineet ovat silmänkääntötemppu ja pahentavat ilmastomuutosta.

Hyvä muistaa, että Suomen pelloilla on 4-5 ydinvoimalan verran biokaasua ruokatuotantoa vaarantamatta.

Tehometsätalous ja tehomaatalous ovat maaperän biomassan ryöstökäyttöä seurauksista välittämättä.

Tiedetään, että musta multa ja pohjavedet ovat ehtymässä laajan tehomaatalouden seurauksena kaikkialla maailmassa.

Lannoitteet sekä metsässä, että pelloilla ovat myrkkyä maaperän orgaaniselle ainekselle. Vaikka ne hetkellisesti pelastavat satoja ja tuottoja, niin ne pitkällä aikavälillä pahentavat maaperän eroosiota.

On selvää, että myös Suomessa sadan vuoden tehoviljely ja hakkuut ovat tuhonneet maaperää ja maaperän kyky ylläpitää metsää laskee oleellisesti.

Jokainen taloudellisesti hyödynnetty puu vie ravinteita ja köyhdyttää koko metsän ekosysteemiä.

Entäs soitten metsittäminen ?

Turve kertyy satoja tai tuhansia vuosia ja se voi nostaa hiilen määrän pohjoisissakin luonnonmetsissä yli 300 tonniin per hehtaari. Kun vanha metsä turvemailla ojitetaan ja otetaan talousmetsäksi, niin turve alkaa saman tien hajoamaan ja vapauttamaan hiiltä. Hiilinielu voi pudota 300 tonnista 70 tonniin per hehtaari.

Suomi on jo hävittänyt metsänsä.

Kunnon rakennuspuuta on enää kansallispuistoissa.

Rakennuksissa puu säilyy ehkä keskimäärin 50 vuotta.

Sen sijaan luonnollisen loppunsa saanut puuvanhus voi elää jopa 1000 vuotta ja ja sen lahoaminen yli sata vuotta.

Ts., jopa rakennuksiin varastoituneen hiilen kierto on paljon nopeampaa kuin lahoamisen kautta tapahtuva hiilen kierto. Suurin osa rakennuspuiksi jätetystä biomassasta hajoaa nopeasti energian polttojätteeksi.

Talousmetsä uudistuu hakkuilla ja luonnonmetsä luonnon toimesta 

Talousmetsä sitoo hiiltä 25-50 tonnia per hehtaari.

Luonnon metsä sitoo hiiltä 200-300 tonnia per hehtaari.

Sademetsät ovat maapallon keuhkot.

Niillä on valtava merkitys tropiikissa ilman viilentäjänä. Puut haihduttavat vettä, johon tarvitaan paljon energiaa. Haihtumiseen kulunut energia kohoaa jopa kilometrien korkeuksiin, jossa se vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi. Pilvistä energia säteilee melko esteettä avaruuteen ja vesi sataa takaisin maahan.

Sademetsien hävitys nostaa lämpötilaa ja on osaltaan kiihdyttämässä ilmastomuutosta.

Onneksi nyt on syntymässä ympäristötietoisin sukupolvi.

Meidän vanhempien olisi hyvä herätä virtuaalitodellisuudesta ja palauttaa kadotettu luontoyhteys.

Onni yksillä - kesä kaikilla !

                               Kesä tuli !

UPM - pelastakaa edes juuret

Panu Kärkkäinen, UPM:n puumarkkinapäällikkö vastuutti metsänomistajia hoitamaan metsiään Ksml:ssa 4.5.  Hänen mielestään hoitamaton metsä on uhka:

”Myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta parhaiten hiiltä sitovat terveet ja hoidetut metsät, jotka tuottavat samalla parhaan taloudellisen tuloksen. Kasvavat metsät ja niissä vaadittavat toimenpiteet tuottavat paikallisesti lisäksi työtä ja toimeentuloa.”

Metsätilasta on otettava vastuu

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Mets%C3%A4tilasta-on-otettava-vastuu/1367870#comments

Metsäteollisuuden mandraa on lobattu Suomessa jo vuosikymmeniä.

Kommentoin UPM:n puumarkkinapäällikön juttua ksmlssa:

Pelastakaa edes juuret !

UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. 

Yhtiö omistaa n. 600 000 metsähehtaaria. UPM on monikansallinen oligarkki 33 eri maassa ja sillä on n. 90 000 osakkeenomistajaa. Suurimmat oskkeenomistajat ovat pankkeja ja vakuutuslaitoksia ja muita sijoittajia sekä pörssikeinottelijoita, joiden jäljiltä Suomen metsät on jo hävitetty. 

Suomen metsien hävitys alkoi jo n. 100 vuotta sitten, kun puupeltojen lakisääteinen tehoviljely sai alkunsa.

Metsien elinkaari on 400 – 500 vuotta. Enää koko Suomen tehoviljeltyjen puupeltojen keski-ikä on n. 50-60 vuotta ja Etelä-Suomessa n. 40 vuotta.

Metsälajien ja eri metsätyyppien uhanalaisuus ja monimuotoisuus on vakavasti vaarantunut.

Tavallinen yksityinen metsänomistaja on ajettu torppariksi ja maanrakoon raakapuun tuottajaksi rikastuttamaan muutaman metsäjätin omistajakuntaa.

Vuosikymmeniä kaikki Suomen hallitukset ovat kumartaneet ja tukeneet miljardien yritystuilla ja veronmaksajien infrapanostuksilla kansallisia metsäoligarkkeja.

Metsät ja joka ikinen puuntaimi on inventoitu kartellisoituneen metsäteollisuuden tarpeisiin.

Suomen metsäteollisuus on saanut ydinvoimansa ja nopeat voittonsa ja haitta-arvot on jätetty surutta yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville.

Olisiko aika havahtua ?

UPM:n eukalyptussellu Urugyaissa ja muitten suomalaisyhtiöitten sademetsien raiskaus kiihdyttää ilmastomuutosta entisestään.  Metsien kaataminen selluksi ja biopolttoaineiksi on systemaattista ympäristön ja ilmaston tuhoamista !

Jätetään metsät rauhaan:

- täytetään Suomen kansainväliset sopimukset metsien ennallistamiseksi ja otetaan järki käteen.  Suomen pelloilla on 4-5 ydinvoimalan verran biopolttoainetta ruokatuotantoa vaarantamatta.

Viime vuonna UPM:n tulos kipusi ennätyksiin. Tulos reippaasti yli miljardin.

Entäs raiskiot tienvarsilla UPM:n jättitelaketjujen jäljiltä ?

Silmänkantamattomiin juurakkoja ?

UPM kaivaa puut juurineen, vaikka se mitä tapahtuu maassa, juuristossa, on metsäekosysteemin ja biodiversiteetin kannalta kaikkein oleellisinta.

Avohakkuut on kaikkein rankinta ympäristön tuhoamista.

Avohakkuilla ja sen jälkeen istutetuilla taimilla ei ole mitään tekemistä tuholaisia ja tauteja kestävän luonnotilaisen metsän syntymisessä.

“Avohakkuut historiaan” kansalaisadressi etenee pian eduskuntaan.

Kääntyykö historian lehti ?

UPM:n markkinapäällikölle luomumetsän kasvattaminen olisi iso haaste:

- Jätetään kannot maahan.

- Jätetään avohakkuu kesannolle, jolloin siihen kasvaa nopeasti pöheikkö.

Se, mikä kasvaa nopeasti, kuolee nopeasti. Vasta n. 30 vuoden jälkeen tilalle alkaa kasvaa varsinainen metsä. Pöheikkö on muodostanut risukkoa ja lahopuuta. Luontaisesti uudistuvat pikku taimet kirmaisevat iloisesti uuteen ympäristöä kunnioittavaan aikakauteen.

Luonnon oma metsän rytmi ja sen kiertokulku on äärimmäisen hidas.

Kun metsät kasvavat luonnontilaan, niitä ei harvenneta, eikä niihin kosketa. Tiheässä kasvavat rungot kasvavat hitaasti. Puuaineksesta tulee kovaa ja sään vaihteluja kestäviä laatupuita.

Puitten juuristot ovat metsäekosysteemin aivot.

Keski – ajalla luonnon viisaudesta muistuttavat naiset poltettiin roviolla.

Nykyisellä puupeltojen tehoviljelyllä ja niiden kasvatusmenetelmillä ei enää ole mitään yhteyttä luonnon ikiaikaiseen viisauteen !?

Arvoisa UPM 

Pelastakaa edes juuret !

Mykoritsat hoitelevat juurien aineenvaihduntaa.

Juuret hoitelevat myös yhteisöllisesti heikoimpia tovereitaan.

Puiden juuristot ovat tuhansia vuosia vanhoja. Nykytiede ei edes vielä ymmärrä ympäröivän luontomme neitseellistä, itse itsensä parantavaa mekanismia. Päinvastoin olemme sotkeneet koko luonnon pyhän järjestyksen : luonto ei kilpaile lajeja vähentämällä, vaan lajeja lisäämällä.

Tehometsätalous on jo tuhonnut Suomen metsät.

Nykyinen ylikansallinen vapaakauppa, globaalikapitalismi on mahdollistanut metsäjäteille maailmanlaajuisen ryöstötalouden.

Kun on riittävästi pääomia, mikä tahansa maa voidaan ostaa ja myydä ilman sotia.

On harmillista, ettei Suomessa, eikä missään muualla maailmassa ole vielä sellaista poliittista liikettä, saatikka talousjärjestelmää, joka perustuu luonnonvarojen kohtuulliseen käyttöön ja varmistaa tasapainon palauttamisen.

Suomen monikansallisilta metsäjäteiltä on turha toivoa globaalia vastuuta, koska sijoittajilla ei ole muuta motiivia kuin nopeat voitot.

Entäs poliittinen vastuu ?

Mikäli poliitikot aikovat sitoutua 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen, olisi tunnistettava käytössä olevat keinot ?

Satojen tuhansien yksityismetsien puun myyntiä on hyvin vaikea rajoittaa vapailla markkinoilla.

Poliitikkojen on silti mahdollista korottaa verotuksen myyntivoittoa, mutta samalla metsäyhtiöt pääsivät kuin koira veräjästä. Jo nyt metsäjätit ovat siirtyneet muualle ja kehitysmaitten eukalyptusviljelyyn.

Sellutehtaat sekä Suomessa, että muualla maailmassa kiihdyttävät ilmastomuutosta entisestään, sillä vessapaperin ja pehmopaperien hiili vapautuu heti.

Metsälaki mahdollistaisi uusia ohjausmenetelmiä kestävän ja monimuotoisen metsäluonnon ennallistamiseksi. Samalla pitäisi varmistaa rahoitus ja huomioida metsätuholaki.

Metsälaissa voisi ottaa kantaa kaadettavien puiden läpimittaan ja varmistaa, että myös jatkuvan kasvatuksen metsissä varmistetaan riittävä lahopuuaines.

Ehkä tärkein kannustin metsänomistajille olisi EU-tasoinen hiilivuokra ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta nämäkin mahdollisuudet ovat vain pään panemista pensaaseen, niin kauan kun maailman talousjärjestelmällä ei ole mitään yhteyttä luonnon kantokykyyn.

Suomalaisten tämän vuotinen ylikulutuspäivä oli, tuli ja meni jo 5.4.

Eduskunta on myöntänyt vuosikausia miljarditolkulla ilmastomuutosta kiihdyttäviä mustia tukia metsäteollisuudelle.