Abraham Lincoln oli Yhdysvaltojen presidentti vuosina 1861 -1865. Lincoln halusi presidentiksi noustessaan lopettaa orjuuden. Lincoln ymmärsi, että orjuuden poistamiseksi kansakunnan on ensimmäiseksi varmistettava valtion ylin valtaoikeus omaan rahaan ja sen hallintaan ja kontrolliin:
”Tyydyttääkseen valtion rahantarpeen ja
kansalaisten ostovoiman valtion tulisi itse voida luoda oma rahansa. Etuoikeus
omaan rahaan ja sen hallintaan ei tarkoita ainoastaan valtion ylintä
valtaoikeutta vaan myös valtion suurta mahdollisuutta. Omaksumalla nämä
periaatteet veronmaksajat tulevat säästämään valtavia summia rahaa, jotka
muuten menisivät korkojen maksuun. Näin raha lakkaa olemasta ihmiskunnan herra
ja siitä tulee sen palvelija." Abraham Lincolnin unelma ei toteutunut.
USA lankesi presidentti Wilsonin
kaudella yksityisten pankkien ansaan, näiden setelipainomonopoliin, ikuiseen
velkavankeuteen ja pankkien orjuuteen. Kapitalistisen maailman esikuvana Yhdysvaltojen pankkisysteemin malli
sanelee globaalit finanssimaailman ehdot, myös globaalin pörssiromahduksen
katastrofaaliset seuraukset.
Se, kuka hallitsee
rahanpaino-oikeuden hallitsee maailmaa!
FED,
Federal Reserve (valtion varanto) ei
siis ole Yhdysvaltojen keskuspankki, vaan yksityisomisteinen keskuspankki. FED
ylläpitää ja hallinnoi kansakunnan valuuttajärjestelmää, eikä se ole
tilivelvollinen toimistaan kenellekään. Samoin Euroopan keskuspankki,
EKP on kaiken parlamentaarisen kontrollin yläpuolella. Kun FED luo rahaa Yhdysvaltojen valtiolle,
syntyy velkasuhde, jossa pankki toimii velan antajana ja valtio velallisena. Yksityisomisteinen
keskuspankki pyrkii pelkästään voiton maksimoimiseen myös kaikkialla velkavetoisissa
eurovaltioissa. Euro ja dollari ovat pyramidihuijauksia. Ilman omaa
kansallista keskuspankkia ja rahanluontioikeutta meillä ei ole demokratiaa,
eikä ihmisoikeuksia. Onneksi velkavankeus on jo opittu kantapään kautta!
Ylikansallinen
raha on nykyisten pankkiterroristien velkaa, joka syntyy tyhjästä, eikä sillä ei ole ollut
enää vuosikymmeniin mitään yhteyttä reaalitalouteen.
Milloin tämä kupla
puhkeaa? Kuka sen puhkaisee?
WEF, Klaus Schwabin johdolla on jo simuloinut
rahoitusjärjestelmään suunniteltua globaalia kyberiskua, suurta ”nollausta.” Se taitaa
odottaa jo nurkan takana?
Syyskuussa
Washingtonissa sijaitseva Institute of
International Finance arvioi, että maailmanlaajuinen velka, joka sisältää
valtioiden, kotitalouksien sekä yritysten ja pankkien velat, nousi 4,8 biljoonaa
dollaria 296 biljoonaan dollariin kesäkuun lopussa, mikä on 36 biljoonaa
dollaria pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalla. Tästä 92 biljoonaa dollaria on
velkaa kehittyvillä markkinoilla, kuten Turkilla, Kiinalla, Intialla ja
Pakistanilla.
Entäs kun
korot nousevat?
Korkojen nousu laukaisee maksukyvyttömyyskriisejä kaikkialla maailmassa,
koska lainanottajat eivät pysty maksamaan takaisin. Fedin johtamat keskuspankit
ovat tietoisesti luoneet tämän tilanteen vuoden 2008 kriisistään lähtien
ajamalla korot ensin nollaan tai jopa negatiiviseksi.
Nykyinen
globalistien finanssijärjestelmä ja rahanluonti on maailmanhistorian suurin diktatorinen
huijaus. Kaataako Yhdysvaltojen FED, Federal Reserve
maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat keinona toteuttaa "suuri
nollaus"?
Asiasta kirjoittaa William Engdahl Global
Researchissa:
”Näyttää yhä
todennäköisemmältä, että Yhdysvaltain keskuspankki ja nykyiset globalistit käyttävät inflaation dramaattista nousua
tekosyynä kaataakseen Yhdysvaltain rahoitusmarkkinat ja sen myötä historian
suurimman rahoituskuplan. Valtava inflaationousu
vahingollisten poliittisten sulkemisten ja sekä Trumpin että Bidenin biljoonien
dollareiden hätämenojen jälkeen, yhdistettynä Fedin ennennäkemättömän, lähes
nollakorkopolitiikan jatkamiseen ja miljardien joukkovelkakirjalainojen
omaisuuden ostoihin kuplan pitämiseksi inflatoituna hieman pidempään – ovat
luoneet alustan välittömälle markkinoiden romahdukselle. Toisin kuin meille kerrotaan, se on tarkoituksellista ja
johdettua.”
Toimitusketjun häiriöt Aasiasta
normaaliin kuorma-autoliikenteeseen Pohjois-Amerikassa ruokkivat USA:n pahinta
inflaatio neljään vuosikymmeneen.
Keskuspankit
ovat vaiheistamassa velkaantuneen järjestelmän kaatamista, valmistellakseen
maailman rahoitusjärjestelmän suurta nollausta. Tämä ei kuitenkaan ole
inflaatiokysymys, vaan jokin mysteeri tai "väliaikainen" prosessi.
Päätöstä rahoitusjärjestelmän kaatumisesta valmistellaan kauaskantoisten
maailmanlaajuisten pandemia-toimenpiteiden keskellä, jotka ovat tuhonneet
maailmantalouden vuoden 2020 alusta lähtien. Romahdus on tulossa,
kun Naton voimat Bidenin hallinnon johdolla keinuttavat maailmaa ja agitoivat sotatoimia.
Historia toistaa itseään. Kukapa unohtaisi 1929 suurta pörssiromahdusta ja sitä
seuranneita maailmansotia? Kun sisäpolitiikka ja talous ovat umpikujassa,
etsitään vihollinen muualta ja aloitetaan suursodat. Nyt viedään aseita ja
neuvonantajia Ukrainaan ja provosoidaan Venäjää. Samalla lisätään paineita
Kiinaan Taiwanin vuoksi. Sotaa käydään Kiinaa vastaan Etiopiassa
ja Afrikan sarvessa, sekä lukemattomissa muissa paikoissa.
Dollarijärjestelmää
uhkaava romahdus kaataa samalla suurimman osan maailmantaloudesta velkasiteiden
vuoksi.
Se
tapahtuu, kun suuret teollisuusmaat saatetaan taloudelliseen itsetuhoon EU:n
uuden Green New Deal- sopimuksen
seurauksena sekä USA:ssa, että sen ulkopuolella. Nollapäästöpolitiikka hiilen,
öljyn, kaasun ja myös ydinvoiman asteettaiseksi luopumiseksi on jo saattanut
EU:n sähköverkon suurten sähkökatkosten partaalle tänä talvena, koska
riippuvuus epäluotettavasta tuuli- ja aurinkoenergiasta muodostaa suurimman
osan verkosta. Joulukuun 31. päivänä
"vihreä" Saksan uusi hallitus valvoo kolmen koko Tanskan sähköä
vastaavan ydinvoimalan pakkosulkemista. Tuuli ja aurinko eivät voi
millään tavalla täyttää aukkoja. Yhdysvalloissa
Bidenin väärin nimetty Build Back Better -politiikka on ajanut polttoaineen
ennätyskorkeaksi. Korkojen
nostaminen tässä kriittisessä tilanteessa tuhoaa koko maailman, mikä näyttää
olevan juuri suunnitelma.
Yhdysvaltain väärennetyt
inflaatiotiedot
Aina
1970-luvun alusta lähtien, kun presidentti Nixon
pyysi ystäväänsä, Federal Reserven
silloista johtajaa Arthur Burnsia etsimään keinoa päästä eroon poliittisesti
haitallisista kuukausittaisista kuluttajainflaatiotiedoista, jotka heijastivat
öljyn ja viljan jyrkästi nousevaa hintaa, Fed on käyttänyt nimitystä
"ydininflaatio", mikä tarkoittaa kuluttajahintojen nousua energiasta
ja ruuasta. Arjen
inflaatiolaskelmia on manipuloitu, eikä inflaatio ole ollut hallinnassa. Todellisessa maailmassa
yhdysvaltalainen bensiini on nykyään 58 prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2020,
ja viimeisen 12 kuukauden aikana elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet
keskimäärin yli 6 prosenttia. Nykyään
Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksi ei sisällä edes asuntojen osto- ja
rahoituskustannuksia, eikä myöskään kiinteistöveroja tai kodin ylläpitoa ja
kunnostusta. Nämä tekijät ovat nousseet
huimasti kaikkialla Amerikassa viimeisen vuoden aikana. Nyt puuttuu vain Fedin
lausunto, jonka mukaan inflaatio on hälyttävämpää kuin he luulivat ja vaativat
aggressiivisia koronnostoja "inflaation puristamiseksi ulos
järjestelmästä".
Paisuneet Yhdysvaltain
osakemarkkinat
Wall
Streetin markkinat, joilla osakkeet ovat nykyään historiallisissa paisuneissa
huipuissa, joita tukevat lähes nollakorot ja myös Fed:n kuukausittaiset 120
miljardin dollarin joukkovelkakirjaostot, ovat pisteessä, jossa Fed kääntää
politiikan, jota odotetaan vuoden 2022 alussa.
Osakkeitten paniikkipoistot voivat alkaa, mikä laukaisee
todennäköisesti paniikkimyynnin ja lumipalloefektin markkinoiden romahdukseen.
Syyskuun
2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen Federal Reserve ja muut suuret
keskuspankit, kuten EU:n EKP ja Japanin keskuspankki, ovat pyrkineet ennennäkemättömään
nollakorkoon ja usein "kvantitatiiviseen keventämiseen" velkakirjojen
ostoilla pelastaakseen suuria rahoituslaitoksia. Toimenpiteellä ei ole ollut
juurikaan tekemistä reaalitalouden terveyden kanssa. Kyseessä on ollut historian
suurin aivokuolleiden pankkien ja rahoitusrahastojen pelastuspaketti. Fedin ja
muiden keskuspankkien ennennäkemättömän politiikan ennustettavissa oleva tulos
on ollut osakkeiden historian suurimman spekulatiivisen kuplan keinotekoinen
inflaatio.
Presidenttinä
Donald Trump viittasi jatkuvasti S&P 500 -osakkeiden uusiin
ennätysnousuihin todisteena talouskasvusta, vaikka hän taitavana liikemiehenä
tiesi sen olevan valhetta. Se nousi Fedin nollakorkopolitiikan takia. Yritykset
ottivat lainaa alhaisilla koroilla, eivät laajentaakseen tehdas- ja
laiteinvestointejaan vaan ostaakseen takaisin markkinoilta omia osakkeitaan.
Tämä vaikutti osakkeiden nousuun yrityksissä Microsoftista Delliin, Amazoniin, Pfizeriin, Teslaan ja satoihin
muihin. Se oli manipulointia, jota yritysjohtajat, jotka omistivat miljoonia
omia osakkeitaan optioina, rakastivat. He tekivät joissakin tapauksissa
miljardeja luomatta todellista arvoa talouteen.
Kuinka
suuri on tämän päivän Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kupla? Lokakuussa 2008
juuri Lehmanin kriisin jälkeen Yhdysvaltain osakkeet listattiin yhteensä 13
biljoonan dollarin arvosta. Nykyään se on yli 50 biljoonaa dollaria, kasvua
lähes 400 % ja yli kaksinkertainen Yhdysvaltain BKT:hen verrattuna. Pelkästään
Apple Corp. on 3 biljoonaa dollaria.
Kuitenkin
massiivisen työvoimapulan, eri puolilla Amerikkaa olevia sulkujen ja kaupan
valtavien häiriöitten seurauksena erityisesti Kiinan toimitusketjuissa, talous
on vajoamassa ja Bidenin tekaistu "infrastruktuurilasku" ei juurikaan
auta rakentamaan uudelleen elintärkeää taloudellista infrastruktuuria, kuten
valtateitä, vedenkäsittelylaitoksia, sähköä, jne. Miljoonille amerikkalaisille
vuoden 2008 asuntojen romahduksen jälkeen osakkeiden ostaminen on ollut heidän
paras toivo eläketuloistaan. Fedin valmistelemaa pörssiromahdusta vuonna 2022
käytetään todellisen suuren laman käynnistämiseen, joka on paljon pahempi
kuin1930-luvulla, kun kymmenet miljoonat tavalliset amerikkalaiset näkevät
säästönsä pyyhkiytyneen pois.
Osakkeiden
takaisinosto peli
Viimeisten
neljän vuosineljänneksen aikana S&P 500 -yritykset ostivat omia osakkeitaan
takaisin 742 miljardin dollarin edestä. Vuoden 2021 neljännellä
vuosineljänneksellä määrä kasvaa todennäköisesti ennätysmääräisesti, kun
yritykset kiirehtivät pumppaamaan osakkeitaan ennen raportoitua Bidenin veroa
yritysten osakkeiden takaisinostoille. Vuoden 2012 alusta S&P 500
-yritykset ovat ostaneet omia osakkeitaan takaisin lähes 5,68 biljoonalla
dollarilla.
Sisäpiiri
on tietoinen finanssikriisistä. Teslan Elon Musk myi juuri 10 miljardia
dollaria osakkeistaan väitetysti verojen maksamiseksi.
Selvää, että, kun Fed nostaa korkoja; ne, jotka ovat ostaneet osakkeita velaksi
lähes 1 biljoonalla dollarilla lokakuun
tietojen mukaan, joutuvat paniikkimyyntiin. Kun suuri
markkinamyynti alkaa, todennäköisesti vuoden 2022 alussa, välittäjät vaativat
marginaalivelkansa takaisinmaksua. Tämä puolestaan nopeuttaa
pakkomyyntiä.
On paljon
keskustelua myös siitä, milloin Fed vähentää Yhdysvaltain valtion
velkasaneerausten sekä hallitukseen sidottujen asuntoluottolainojen ostoa. Osto
on ollut valtava. Covid-pandemiahysterian alkamisesta helmikuussa 2020 Federal
Reserven tällaisten arvopapereiden kokonaisomistus on yli kaksinkertaistunut
3,8 biljoonasta dollarista 8 biljoonaan dollariin lokakuun 2021 lopussa. Tämä
on pitänyt asuntolainojen korot keinotekoisen alhaisina ja lisännyt paniikkia
asuntojen ostamiseen. Kansalaiset ymmärtävät, että alhaiset hinnat ovat
loppumassa. Samalla, kun Fed vähentää kuukausittaisen
joukkovelkakirjaoston nollaan, se nostaa ohjauskorkoja ja tapahtuu kaksinkertainen
isku. Isku on valtava ja verta virtaa Wall Streetiltä vuoden 2022 alussa.
Vietnamin
sodan aikakaudesta lähtien presidentti Lyndon
Johnsonin aikana Yhdysvaltain hallitus on manipuloinut työllisyystietoja
sekä inflaatiolukuja antaakseen paljon paremman kuvan kuin on todellisuudessa.
Yksityisekonomisti
John Williams Shadow Government
Statisticsista arvioi, että USA:n todellinen työttömyys on kaukana marraskuun
raportoidusta 4,2 prosentista, vaan se on itse asiassa yli 24,8 prosenttia. Kuten
Williams edelleen huomauttaa, "Inflaatiohuippu heijastaa äärimmäistä rahan
tarjonnan luomista, äärimmäistä liittovaltion alijäämämenoa ja liittovaltion
velan kasvua, pandemiahäiriöitä ja tarjontapulaa; Se ei heijasta ylikuumenevaa
taloutta." Liittovaltion budjettialijäämät juoksevat ennätysmäärällä 3
biljoonaa dollaria vuodessa, eikä loppua näy.
Korkojen
nostaminen tässä epävarmassa vaiheessa kaataa Yhdysvaltojen ja
maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän ja tasoittaa tietä kriisille, jossa
kansalaiset saattavat pyytää hätäapua digitaalisen rahan ja ”Great Resetin”
muodossa. On syytä huomata, että jokainen suuri Yhdysvaltain pörssiromahdus
lokakuusta 1929 lähtien, mukaan lukien vuodet 2007–2008, on ollut seurausta
Fedin tietoisista toimista, jotka on naamioitu "inflaation hillitsemiseen”.
On aika
laittaa turvavyöt kiinni myös Suomessa ja ryhtyä rakentamaan suomalaisten pelastusrengasta! Markka takaisin!
Kiitos F. William Engdahlille, strategisten riskien
konsultti, tutkija
2 kommenttia:
Siinä putoaa sitten kryptot myös. Niiden arvostukset tuntuvat olevan aikalailla sidottuja osakkeisiin. Vaikka toisin väitetään.
Tässä on Mooses ja profeetat. Tämä on todella hieno ja asiantunteva kirjoitus maailman poliittisesta tilanteesta. Mihin olisi nyt tarkoituksen mukaisinta sijoittaa osakkeissa oleva varallisuus? Arvometallien kuten kullan hinta on kyllä pilvissä; Rasmussenilla on 100 gr harkko 5333 eur. Kun viimeksi ostin kultaa joskus 2012, 100 gr harkon hinta oli 3100 eur. Asunto-osakkeissa on mahdollisuus, mutta jotenkin tuntuu, että niissä on kanssa etenkin pääkaupunkiseudulla melkoinen hintakuplan vaara. Olisiko sitten metsäpalstoihin sijoittaminen viisainta tässä tilanteessa? Kuten sanotaan: maata ei enää valmisteta.
Lähetä kommentti