Suomen ensimmäinen perustuslaki 100 vuotta 17.7.2019

Kansa ja valta kohtasivat Sastamalan torilla 

Vuodesta 1992 vietetty kansanvallan päivä on typistynyt vuosittaiseksi toritapahtumaksi Sastamalassa.  Tänä vuonna sitä vietettiin 20. heinäkuuta, kolme päivää sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto oli täyttänyt 100 vuotta. 

Otteita juhlapuhuja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheesta:

” Kansanvalta ja avoin demokratia tarkoittavat sitä, että ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja äänestää vaaleissa ja saada sitä kautta äänensä kuuluviin. Suomessa vaaleja on niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla.

” Kansanvalta vaatii vaalien lisäksi tuekseen myös kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat puolueet, järjestöt ja media. Rinteen hallituksen ohjelmassa halutaan vahvistaa kaikkien näiden roolia.

” Hallitusohjemassa halutaan vahvistaa kaikkien ulkopuolisuutta kokevien osallisuutta, turvata kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa lähidemokratiaa. Kansalaisjärjestöille tämä tarkoittaa yhdistysten jäsenten suorien vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja kansalais-järjestöjen varainhankinnan kehittämistä.

” Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa.

” Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

” Meidän on pidettävä huolta oman kansanvaltamme perusteista. Ihmisten luottamuksesta päätöksentekoon, päätösten toteuttamiseen ja oikeuteen.  Vain puolentoista vuoden päästä on taas kuntavaalit. Mutta varsinaista luottamusta ei rakenneta pelkästään vaalikentillä, vaan ennen kaikkea vaalien välillä.

”Kansanvaltainen Suomi ei ole kova, mutta se on luja. 

Sitä se on ollut jo sata vuotta.

EU:n puheenjohtajamaalta odotetaan johtajuutta, kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja; - myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja katsomista historiaa silmiin. Siihen me olemme valmistautuneet, siinä meille on annettavaa myös muille.”

Elis ja Anton luovuttivat ministeri Tuppuraiselle 

Erkki Mennolan väitöstutkimuksen : "Maakunnan vapaus ".

Siitä ilmenee, että Suomi on ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole minkäänlaista alueiden tai maakuntien itsehallintoa.

Puoluevalta ei ole demokratiaa                                                                                

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Teuvo Nieminen puhui ennen ministeriä: Puoluevalta ei ole demokratiaa. 

" Suomen perustuslain mukaan julkinen valta toimii kansan, ylimmän vallan haltijan tahdon ja etujen toteuttajana. Kansanvaltaa sanotaan demokratiaksi. Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, joka ei ole demokratiaa, sillä puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon. Tänä päivänä demokratia Suomessa on näennäistä. Puoluevaltaa tuetaan puoluelailla, joka sallii verovaroista maksettavan puoluetuen. Viime vuonna suora valtiontuki eduskuntapuolueille oli n. 30 miljoonaa euroa. Piilopuoluetuen määrä taitaa olla siihen verrattuna kolminkertainen.

Tällä viikolla, 17.7 Suomen ensimmäinen perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto, täytti 100 vuotta. Sittemmin kansalle siirtynyt ylin valta, valtiovalta, on luovutettu ylikansalliselle Euroopan Unionille, mutta demokratia, kansanvalta, ei ole maassamme muuttunut yhtä syväksi ja laajaksi kuin se on muotoutunut muissa läntisen Euroopan maissa. Niissä kaikissa toimii maakuntien tai alueiden itsehallinto, joissa hallintoelimillä on usein jopa aluettaan koskeva lainsäädäntöoikeus. Heillä on myös veronkanto- oikeus, joka varmistaa alueen ja lähipalvelujen kohdentamisen ilman valtion keskushallinnon ohjausta

” Ruotsinkielisen päivälehden taannoisessa mielipidekirjoituksessa sanottiin, että Suomen kansan ja maan hallinnon välisen kuilun yli johtavan sillan jänneväli on tullut niin suureksi, että se vaatii tuekseen maakuntalain.

” Maakuntalaista on tehty kansalaisaloite, joka juontaa juurensa Pääkaupungin Sitoutumattomat ry:n ja Itsenäisyyspuolueen 2012 Pälkäneellä järjestämään seminaarin. Sen nimenä oli Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana. Pari vuotta aikaisemmin kuollut filosofian tohtori Ilkka Hakalehto oli ollut perustamassa molempia järjestöjä. Hän toimi yli 30 vuotta Helsingin kaupungin valtuustossa, aluksi Keskustapuolueen ja loppuaikoina Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomat ry:n edustajana.

Nähtyään kansanvallan muuttumisen taloudellisen vallan ohjauksessa olevaksi puoluevallaksi, Ilkka Hakalehto pyrki edistämään sitoutumatonta kansalaistoimintaa. Hän uskoi alkiolaisuuden voivan elää ihmisten sitoutumattomuudessa.

Kalevassa 4.6. julkaistun haastattelun mukaan Tytti Tuppurainen odottaa ministerinpestiltä verta, hikeä ja ilon kyyneleitä. Toivokaamme, että voimme viimeistään pestin päätyttyä iloita ministeri Tuppuraisen kanssa siitä, että enää ei maassamme tarvitse peitellä maakuntien itsehallinnon puuttumista, vaikka hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ”maailman parhaasta hallinnosta” ei kaikilta muilta osiltaan olisi toteutunut. 

Maatamme hallitseva keskitysvalta, joka on hyvin kaukana nykyaikaisista hallintoideaaleista, tuskin luovuttaa paljoa asemastaan yhden hallituskauden aikana.

Eduskunnasta tihkuneiden tietojen mukaan tuleva ”maakuntahallinto” rajoittuisi soteen ja pelastustoimeen. Tällaisella esityksellä ei ratkaistaisi kysymystä maakuntien itsehallinnosta.

Puheensa lopuksi Teuvo Nieminen sanoi, että muutosvoimat ovat kansalaisten käsissä.

Mitä on kansanvalta eli demokratia?

Tätä kysyi Äes ry:n valtuuttamana puheenvuoron käyttänyt Risto Boxberg.  

Seuraavassa puheen keskeistä sisältöä:

Professori Heikki Kirkinen määrittelee (Kanava 2/09) demokratian yleensä tarkoittavan pyrkimystä ja toimintaa ihmisyhteisöjen omaleimaisuuden ja autonomian toteuttamiseksi tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Kirkisen mukaan suomalaisen kansanvallan muodot vakiintuivat jo yli 100 vuotta sitten, mutta ne ovat säilyneet muodollisesti lähes sellaisinaan samaan aikaan, kun muualla läntisessä Euroopassa kansalaiset ovat kehitelleet demokratian käsitettä ja muotoja eteenpäin paljon rohkeammin kuin meillä. 

Mitä on kansalaisvalta?

Kansalaisten välitöntä vaikuttamista heitä itseään koskevaan päätöksentekoon voidaan sanoa kansalaisvallaksi. Sen toteutumismuotoja ovat alueellisen- ja kunnallisen itsehallinnon lisäksi sitovat kansanäänestykset, kunnanosahallinto eli lähidemokratia, vaikuttaminen yhdyskuntien suunnitteluun, kansalaisten omaehtoinen rakentaminen ja asukkaiden itsehallinto julkisin varoin tuotetuissa vuokrataloissa.

Boxberg kertoi, että Pälkäneellä järjestettiin 7.1.2012 Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana - niminen seminaari ja avoin kansalaiskokous, johon oli saapunut 59 henkilöä eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa hyväksyttiin yksimielisesti seuraava päätöslauselma: Todettiin, että 

Suomessa ei ole tapahtunut sellaista demokratian syventämistä ja laajentamista kuin mitä kansalaiset ovat kehittäneet muualla läntisessä Euroopassa.

Kokous päätti yksimielisesti käynnistää avoimen julkisen keskustelun kansalaisyhteiskunnan turvaamiseksi laadittavasta uudesta Suomen perustuslaista ja aloittaa sen valmistelutyö. 

Kokous valtuutti Itsenäisyyden Äes ry-nimisen yhdistyksen koordinoimaan uuden perustuslain valmistelutyötä. Kyseinen yhdistys, joka ei ole vielä aloittanut toimintaansa, ilmoittaa pyrkivänsä muokkaamaan maata uuden poliittisen kulttuurin kasvulle. Sääntöjensä mukaan yhdistys toimii niiden ihmisten yhteistyöelimenä, jotka vaativat näennäisen demokratian muuttamista kansalaisvallaksi.

Yhdistyksen tavoitteena on kansalaisyhteiskunta, joka rakentuu avoimuudelle ja vastuullisuudelle. Kansalaisyhteiskunnan jäsenillä on todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Siinä on toimiva asukas- ja lähidemokratia, laaja kunnallinen ja alueellinen itsehallinto sekä valtiollinen suvereniteetti. 

Tästä seuraa kansalaisten vastuunottoa omasta itsestään, lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta. Kansalaisyhteiskunnassa voivat ihmiset kokea olevansa vaikutusvaltaisia toimijoita eikä ainoastaan toiminnan kohteita. Siinä on myös käytössä sitovat kansanäänestykset.                                                                                                                                                            

Perustuslain uudistustyöhön pyritään saamaan mukaan sellaisia valtiosääntöoikeuden ja muita lainlaadinnan asiantuntijoita, jotka näkevät tämän uudistustyön tarpeelliseksi. Uuden perustuslain valmistelutyöhön ovat kaikki Suomen kansalaiset oikeutettuja osallistumaan. 

Äes- yhdistys käsitteli perustuslain muutosasiaa Pohjois-Karjalan Liperissä 4.4.2012 pidetyssä vuosikokouksessaan. Kokous päätti muuttaa yhdistyksen nimeksi Vapauden Äes ry. Se näkee kansalaisvallan ongelmana maakuntien itsehallinnon puuttumisen ja sen, että maamme ns. asuntopolitiikka ei kytkeydy sosiaalipolitiikkaan.

Kokous päätti toteuttaa vielä saman vuonna Suomen asunto-ongelmaa käsittelevän julkaisun ja käynnistää Pohjois-Karjalassa maakunnan itsehallintoon tähtäävän kannustus- ja kehittämisprojektin. Julkaisu toteutettiin, mutta itsehallintohankkeen valmistelu on kohdannut vaikeuksia.
Yhteiskuntamme voi kehittyä vain kansalaisten toiminnalla, sillä keskitysvalta ei asemastaan anelemalla tule luopumaan, vaikka tunnustaakin ongelmien olemassaolon. Mikään ei muutu hallintolaatikoita kalvoilla tai seminaareissa siirtelemällä. 

Kansanvallan peruskorjaus

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kutsui Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin selvittämään, miten suomalaisen päätöksentekojärjestelmä ja hallinto kykenevät selviytymään tulevista haasteista, erityisesti kansanvallan näkökulmasta. Näiden 23.2.2018 julkaiseman työpaperin mukaan yli 100- vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Julkaisun mukaan tämä ilmeni osana selvitystyötä tehdyistä yli sadasta haastattelusta, joissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä kertoivat näkemyksiään.

Äes ry totesi, että mainitusta Kansanvallan peruskorjaushankkeen työpaperista voi päätellä, että kyseisessä uudistusprojektissa kansalaisten kuuleminen on unohtunut tai ainakin jäänyt muita tahoja vähemmälle. Yhdistys esitti 28.6.2019 kirjeessään Sitralle, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto nimensä ja toimialansa mukaisesti olisi toivottu yhteistyötaho kansalaisten tekemien perustuslain muutosehdotusten vastaanottajana. Esitykseen ei vielä ole ehditty vastata.

SuomiAreenan 17.7. Porissa järjestämässä, vuoden 1919 hallitusmuotoa käsitelleessä seminaarissa valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoi, että kansalaisaloitteen kaltaisilla uudistuksilla on pyritty parantamaan suoraa demokratiaa. Hän kysyi, ovatko uudistukset olleet riittäviä vastaamaan tämän päivän osallisuuden tarpeeseen ja mitkä ovat demokratian

seuraavat kehitysaskeleet – tätä on vakavasti mietittävä. 

Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko eivät ole olemassa vain harvoja, vaan kaikkia varten. Toivon myös, että historian tuntemuksesta voi kiitollisuuden lisäksi kummuta uusia ajatuksia kehittää osallisuutta. Vapaa ja avoin sivistysyhteiskunta tuntee menneen, mutta tähyää aina tulevaan.

Kansanvallan peruskorjauksen työpaperin toimenpide-esitykset keskittyvät demokratian kolmeen, kirjoittajien mielestä keskeiseen toimijaan: puolueisiin, eduskuntaan ja valtioneuvostoon.

Julkaisunsa esipuheen lopuksi kirjoittajat haastavat ennakkoluulottomasti pohtimaan, vastaavatko yli satavuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat kaikilta osiltaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Liisä Hyssälän ja Jouni Backmanin vastauson ei: - on kansanvallan peruskorjauksen aika.

Kansalaisvallan julistus

Risto Boxbergin vastaus on, että on yhteiskunnallisen havahtumisen ja kansalaisvallan julistamisen aika. Hän sanoi, että perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, mutta suomalaisilta puuttuvat edelleen perustuslain takaamat mahdollisuudet kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseen.

Samalla kun Boxberg kiitti Sastamalan kaupunkia ja tapahtuman järjestäjiä arvokkaan perinnön vaalimisesta, hän esitti, että tilaisuuden nimi olisi jatkossa Kansalaisvallan päivä. Vuosittain voitaisiin todeta, miten Suomi on edennyt tiellä kohti nykyaikaista, tervettä kansalaisyhteiskuntaa. 

Sastamalan kaupunki ansaitsee suuret kiitokset valonkantajan tehtävän hoitamisesta. Joistakin edellä esitettyjen tämänvuotisen tilaisuuden puhereferaateista voi syntyä ajatus, että jos demokratian liekki Suomessa vielä paloi, taisi se sammua kerrotussa toritapahtumassa. Sen verran vauhdikkaasti kansa ja valta kiitivät toistensa ohitse. Keskitysvalta aikoo hoitaa kansanvallan peruskorjauksen kansaa kuulematta ja vallastaan vähääkään luopumatta.

Saa asiaa hiukan toiveikkaammin ajatella. Jospa tuossa kuuman kesäpäivän poliittisessa pyörteessä kuitenkin syttyi kansalaisvallan kipinä ja pian siitä lehahtaa uusi hengen roihu ?

Tai Eino Leinon runon vanhan papin sanoin: 

Vielä kerran aamuruskon siivet 

singahtavat yli täänkin ajan,

komeampi korven kansa nousee

heleämpi hengen vilja heilii

Silloin kysytä ei teitä täällä

kysytään vaan niitä jotka näki

mitä kätki kansan sielun syvyys

vaikka maata pilkkopimeys peitti

Suomen vanhan vaakunan 9 ruusuketta symboloivat vanhoja historiallisia maakuntia

Loppukommentit

Edellä oleva teksti runoa lukuunottamatta on koottu muutamista Sastamalan torilla 20.7.2019 järjestyn Kansanvallan päivän tapahtuman puheenvuoroista. Niistä paljastuu Suomen kansan ja maan hallinnon välinen ammottava kuilu.

Ei riitä, että kansanvalta toteutuu meillä täällä Suomessa. Sen on toteuduttava myös lähialueillamme, EU:ssa ja koko maailmassa. EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

     

Tämä ministeri Tuppuraisen puheeseen sisältynyt lause herättää kysymyksen, miten Suomi, noin yhden prosentin äänivallalla aikoo toteuttaa nämä tavoitteet suurvaltojen ja maailman valtaeliitin hallitsemassa Euroopan Unionissa. Yhteiskuntamme ei parhaalla tahdollakaan voi katsoa edustavan hallitusohjelmassa sanottua ”maailman parasta hallintoa".

Suomen suurimmat puolueet haluavat korottaa puoluetukea. Helsingin Sanomien mukaan viisi eduskuntapuoluetta on keskustellut korotusaikeesta, joka olisi haluttu mukaan hallitusohjelmaan. Korotuksen tarpeesta ovat lehden mukaan yksimielisiä SDP:n, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluesihteerit. Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n arvioidaan tukevan korotusta.

Unkarin pääministeri Orban moittii EU:n puheenjohtajamaata Suomea siitä, että maassa ei ole perustuslakituomioistuinta. Yleisradion tv- uutisissa 29.7.2019 Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen puolusti suomalaista oikeusjärjestelmää.

Ihmekös tuo, kun katsoo Talouselämän julkaisemia tietoja muutamien perustuslakiasiantuntijoiden viime vaalikaudella eduskunnalta ( veronmaksajilta ) laskuttamista palkkioista. Toivottavasti näiden antamat lausunnot on kirjoitettu herrojen hyvin palkitun työajan ulkopuolella. 

Olli Mäenpää,
Helsingin yo:n hallinto-oikeuden professori: 119 260 euroa

Tuomas Ojanen, 
valtiosääntöoikeuden professori: 97 460 euroa

Juha Lavapuro,
Turun yo:n julkisoikeuden professori: 83 080 euroa

Veli-PekkaViljanen,
valtiosääntöoikeuden professori: 71 020 euroa

Mikael Hidén,
valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori: 69 680 euroa

Perustuslain uudistamisella on kiire !