YDINVOIMA : KENEN ETU

Keskisuomalainen
11.5.2008

Ydinenergian käytön pitämiseksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinenergian käyttö on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallista eikä edistä ydinaseiden leviämistä, määritellään Suomen ydinenergialain tarkoitukseksi, lain 1. §:ssä.

Lain tarkoitus korostaa yhteiskunnan kokonaisetua: Suomen valtion ydinvoimalat olivat valtiovallan ja Suomen kunnallisten yhtiöiden omistuksessa ennen EU-liittymis-sopimusta. Laittoman EU-liittymis-sopimuksen turvin kaikki Suomen entiset valtionyhtiöt yksityistettiin ja yhtiöitettiin. Niinpä Fortumkin ydinvoimaloineen on enää vain osittain valtion omistuksessa. Sillä on 51 000 osakkeenomistajaa aina amerikkalaisia eläkemummoja myöten.

Mikä on ydinvoiman käytön, lisärakentamisen ja muuttuneiden omistussuhteiden yhteys keskeiseen ydinenergialain tarkoitukseen huomioida yhteiskunnan kokonaisetu tällä hetkellä muuttuneessa tilanteessa, kun ulkomaiset ydinvoiman rakentajat rynnistävät Suomeen ja ydinvoiman loppusijoitus on ratkaisematta 300 000-1000 000 vuodeksi? Missään tapauksessa ilmastomuutoksen aikaisessa maapallossa ainoakaan maankolkka ei enää ole turvassa maanjäristyksiltä, siksi korkea-aktiivisen ydinjätteen kallioperään loppusijoittamisesta on luovuttava kokonaan!

Miten ydinjäteongelma ratkaistaan nykytilanteessa, kun tulevaisuus muuttuu entistä ennustamattomammaksi?

Voiko yksityinen ja yksityistetty ydinvoiman lisärakentaminen olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista? Kiperä kysymys lainvalvojalle ja lainsäätäjälle, koska mikään vakuutusyhtiö ei korvaa suuronnettomuusriskejä, eikä ydinjätteiden säilyttämisen riskejä miljoonaksi vuodeksi! Entä mikä on ihmisoikeus- ja lastenoikeussopimusten ja sukupolvien tasavertaisuusnäkökohtien huomioon ottaminen nykyisessä tai uudistetuissa ydinenergialainsäädännössä? Entäs uraanin louhinnan aloittaminen nyt Suomessa? Onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista antaa uraaninlouhintalupia yksityisille ydinvoimantuottajille, sillä uraaninlouhina saastuttaa maaperän, vedet ja ilman jopa vuosituhansiksi ?

Nykyinen tilanne ei käsitykseni mukaan ole enää ydinenergialain tarkoituspykälän mukainen, eikä ydinvoiman lisärakentaminen ole lain hengen mukaan laillista!?

Lakiin on ehdotettu lisättäväksi myös voimakeinojen käyttöä koskevat säännökset ydinenergian käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta! Kuuluuko ydinvoima ollenkaan avoimeen demokraattiseen yhteiskuntaan?

Maailman suurimman pilot-reaktorin, Olkiluoto 3:n rakentaminen Suomeen on siviilikäyttöön rakennettu ydinpommi ? Onko TVO ylittänyt valtuutensa? Voiko ydinenergialakiin vedoten hankkeen vielä keskeyttää ?

Mitä mieltä on pääkallonpaikalla ministeri Pekkarisen vierellä asioista päättävä vihreiden Tarja Cronberg ?

SINIKKA TYYNELÄ Jyväskylä

Nettikeskustelua :

ST :
ULLA KLÖTZER :
Pohjoismaiset kansankäräjät 2007
SUOMI YDINVOIMAN VASALLIVALTIONA EU:SSA
Ulla Klötzer :
Jos joku olisi kertonut minulle kymmenen vuotta sitten, että Suomi rakentaa viidennen
ydinvoimalan ja suunnittelee vielä kolmea muuta, että Suomi ottaa käyttöön ensimmäisenä
maana maailmassa käytetyn korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan ja että
Suomessa etsitään uraania, olisin nauranut tälle ihmiselle.
Mutta nauru on juuttunut kurkkuun. Kaikki tämä on nyt tapahtumassa Suomessa. Ja se,
mitä nyt tapahtuu, on pohjoismaisen demokratian pilkkaamista. Uusista voimaloista ei ole
järjestetty kansanäänestyksiä. Minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua ei käydä
loppusijoituspaikasta, jota rakennetaan Olkiluotoon, jonne myös ranskalais-saksalainen
yritys Areva rakentaa Suomen viidettä reaktoria. Uraaniyhtiöille saatetaan sallia
kaivostoiminta mm. luonnonsuojelualueilla ja alueilla, jotka ovat olleet saman perheen
omistuksessa yli 300 vuotta.
Mutta jotta ymmärtäisitte tämän tragedian laajuuden ja poliitikkojen suunnattoman
petoksen, luon pienen historiallisen katsauksen.
Miksi uusia reaktoreita?
Toukokuussa 2001 Suomen eduskunta teki periaatepäätöksen äänin 159 – 3 käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kallioperään. Tämä päätös oli strategisesti erittäin
merkittävä, sillä ydinvoiman kannattajat saattoivat nyt sanoa, että ydinjäteongelma oli
ratkaistu.
Toukokuussa 2002 Suomen eduskunta teki periaatepäätöksen äänin 107 – 92 uuden
voimalan rakentamisesta. Helmikuussa 2005 Suomen hallitus hyväksyi maailman
suurimman eli 1600 megawatin reaktorin rakentamisen. Reaktorin joka kaiken lisäksi onprototyyppi - ranskalaisten mukaan prototyypin prototyyppi. Käyttöiäksi ilmoitettiin 60
vuotta. Silloisista 18 ministeristä 11 – mukaan lukien pääministeri Matti Vanhanen ja
energia-asioista vastaava kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen – olivat
äänestäneet toukokuussa 2002 ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Ministereinä he tekivät uskomattoman petoksen, josta Suomen lehdistö ei ole suuremmin otsikoinut.

Kun eduskunnassa keskusteltiin mahdollisesta uudesta voimalasta, ei missään vaiheessa
keskusteltu reaktorityypistä. Puhuttiin 2,3 miljardin euron hinnasta. Ostohinnaksi tuli tosi
asiassa 3 miljardia euroa. 75 % voimalasta rakennetaan lainarahoilla. 1,95 miljardia tulee
pankkiryhmästä, jossa ovat mukana Bayerische Landesbank, PNB Paribas, JP Morgan ja
Nordea sekä Handelsbanken. Ruotsalainen luottolaitos Svensk Exportkredit rahoittaa
voimalaa yhdellä miljardilla kruunulla ja ranskalainen luottolaitos COFACE 610 miljoonalla
eurolla.
Nyt voimalan hinta on noussut useiden virhearvioiden vuoksi ei vain 3 miljardiin euroon
vaan vähintään noin 4 miljardiin, ja rakennustyömaa on ainakin 18 kuukautta myöhässä.
Ongelmat ovat kasautuneet. On ollut haurasta sementtiä, huonoa hitsausjälkeä jne.Heinäkuussa 2006 (12.7.2006) Säteilyturvakeskus julkaisi selvityksen Olkiluoto 3:n
ongelmista. Hiukset nousevat pystyyn sitä lukiessa. Säteilyturvakeskus moittii mm. sitä,
että urakoitsija on valinnut aliurakoitsijoita, joilla ei ole aiempaa kokemusta ydinvoimalan
rakentamisesta, että aliurakoitsijoiden työtä ei ole ohjattu ja valvottu niin, että työ olisi
sujunut ongelmitta, että pitäisi noudattaa hyvää turvallisuuskulttuuria, että välinpitämätöntä
asennetta ongelmien ja laadun suhteen ei tule hyväksyä, että yksityiskohtaiseen
suunnitteluun varattua aikaa ja työmäärää on aliarvioitu ja että aliurakoitsijoiden valinnassa
on yleensä loppuvaiheessa painotettu tarjouksen hintaa. Säteilyturvakeskus vaati myös,
että projektin johto pitäisi vaihtaa.
Ranskalaisessa talouslehdessä La Tribunessa väitettiin marraskuussa 2006, että
rakennustyömaa on 3 vuotta myöhässä. Nuclear Engineering News ilmoitti lokakuun
alussa 2006, että Arevan ensimmäinen puolivuotistulos osoitti 266 miljoonan tappiota
Olkiluoto 3:n aiheuttamien ongelmien takia. Financial Times kertoi niin ikään
marraskuussa (10.11.2006), että Siemensin voimalayksikön voitot olivat romahtaneet
Arevan, toisin sanoen Olkiluodon, vuoksi.
Tästä huolimatta – ja huolimatta siitä, että useat gallupit (2002, 2003, 2005, maaliskuu
2007; 61 % EU-maiden kansalaisista haluaa vähentää ydinvoiman käyttöä) osoittavat, ettäEU-maiden kansalaisten enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista – Suomen
valtaeliitti suunnittelee vielä kolmen uuden reaktorin rakentamista. Ympäristövaikutusten
arvioinnit on aloitettu kahden voimalan osalta. Yksi uusi voimala Olkiluotoon ja toinen
Loviisaan. Kolmatta voimalaa suunnitellaan Pohjois-Suomeen. (TVO, Fortum,
Fennovoima)
Uraanikaivostoiminta Suomessa
Kuten kaikki tiedämme, ydinvoimalan reaktorit käyttävät uraania, jota tarvitaan myös
raaka-aineeksi sekä ydinaseisiin että kauhistuttaviin DU-aseisiin, toisin sanoen
uraaniaseisiin, joita on käytetty Afganistanissa, Irakissa, Libanonissa ja Balkanilla. Tätä
sodankäyntiä on sattuvasti kuvattu vaimennetuksi ydinsodaksi (Low Intensity Nuclear
War). Aseet ovat kemiallisesti myrkyllisiä ja radioaktiivisia ja seuraukset ovat sekä sotilaille
että siviiliväestölle hirveät.
Ydinvoima ja ydinaseet ovat siamilaisia kaksosia. Koska kaikki ydinvallat parhaillaan
suunnittelevat ydinasearsenaalinsa uudistamista, ne tarvitsevat uraania, ja
naamioidakseen uuden varustautumisensa ne tarvitsevat maita, jotka rakentavat lisää
ydinvoimaa.
Neuvostoliitto rakensi loistonsa päivinä voimakkaasti ydinvoimaa vasallivaltioissaan – käsi
kädessä ydinasevarustuksen kanssa. Virossa, DDR:ssä, Puolassa, Tshekkoslovakiassa,
Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Ukrainassa uraanikaivokset tuottivat raaka-ainetta
pommeihin ja siviilireaktoreihin.
Euroopan unionin jäsenenä Suomi saa nyt samanlaisen aseman. Ulkomaalaiset yrityksetosoittavat suurta kiinnostusta uraaninlouhintaan eri puolilla Suomea. Tätä tukee kauppa- ja
teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, joka useita kertoja on todennut, että jos Suomi
tuottaa energiaa ydinvoimalla, meidän moraalinen ja eettinen velvollisuutemme on louhia
uraania omassa maassamme. Siitä suuresta riskistä ei keskustella, että kun tämä uraani kuljetetaan ulkomaille jalostettavaksi ydinpolttoaineeksi, siitä voi tulla ydinpommien ja
uraaniaseiden raaka-ainetta.
Ydinsulkusopimus vuodelta 1968 (NPT Treaty), jonka 188 maata on allekirjoittanut,
määrittelee, että viisi tunnettua ydinasevaltaa pidättäytyvät levittämästä ydinaseita muihin
maihin ja että allekirjoittaneet eivät levitä ydintietoutta tai –tekniikkaa muussa kuin
rauhanomaisessa tarkoituksessa. On surullista, että Suomi, joka allekirjoitti ensimmäisenä
ydinsulkusopimuksen, kaikesta päättäen aikoo nyt murtaa kunniakkaan perinteensä toimiydinaseriisunnan ja rauhan puolestapuhujana.

Uraaniyhtiöille Suomen maaseutu on suuri plussa; vastustajia todennäköisesti vain vähän,
ja epätoivoisia kunnallispoliitikkoja, jotka lähtevät mukaan kohtalokkaaseen
kaivostoimintaan uusien työpaikkojen toivossa. Ulkomaisten kaivosyhtiöiden kotisivuilla
ylistetään juuri tätä – harva asutus, hyvät tiet ja puhdasta vettä, joka on uraanikaivokselle
välttämättömyys. Uraanin hinta on moninkertaistunut viime vuosina ja uusia
hinnankorotuksia on odotettavissa.
Koska uraani on ehtyvä luonnonvara, uraaniyhtiöt etsivät hullun lailla uusia houkuttelevia
kohteita. Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeriö ainoa uraanikaivostoiminnan
luvanantaja. Eri puolilla maata ovat kaivosyhtiöt tehneet lukemattomia valtausvarauksia.
Enossa ja Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa on myönnetty valtauslupa ranskalaiselle
uraaniyhtiö Cogemalle, Arevan tytäryhtiölle, joka yhteistyössä Siemensin kanssa rakentaa
skandaalinkäryistä Olkiluoto 3 –voimalaa. Sen lisäksi on kanadalainen yhtiö
Namura/Cooper Minerals saanut valtausluvan Kuusamoon aivan Kitka-järven viereen.
Kyseisillä paikkakunnilla on kauppa- ja teollisuusministeriön valtauslupa tyrmistyttänyt
asukkaat, jotka näkevät elinympäristönsä olevan uhattuna.
Vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki on täysin vanhentunut. Se syrjäyttää kokonaan
perustuslain sekä vesi-, luonto- ja ympäristönsuojelulait. Kaivoslaki edustaa voimakkaasti
kaivosyhtiöiden intressejä. Päinvastoin kuin Ruotsissa ei kunnilla ole veto-oikeutta, eikä
maanomistajilla ja eduskunnallakaan ole asiassa sananvaltaa. TV-ohjelma MOT:ssä
helmikuussa 2006 totesi Krister Söderholm, joka tuolloin oli kaivosylitarkastaja kauppa- jateollisuusministeriössä, että ”maanomistaja saa valtauksesta vuosittaisena korvauksena
10 euroa hehtaarilta. Kaivosluvasta korvaus on 20 euroa per vuosi ja hehtaari.” Korvaus
on suomalaisen omistusoikeuden pilkkaa.
Olli Männikkö Vasaraperän kylästä Kouvervaaran kupeesta Kuusamosta on 67-vuotias, ja
hänen kotitilansa on ollut suvun omistuksessa 300 vuotta. Hänen maistaan sijaitsee 40
hehtaaria valtausalueella. Hän on lopettanut maanviljelyksen ja rakentanut kaksi hyvin
kaunista hirsimökkiä, joita hän vuokraa turisteille. Mökit sijaitsevat Kitka-järven rannalla 1,5
kilometrin päässä Namuran valtausalueelta. Vierailin Ollin luona eräänä tähtikirkkaana
yönä tammikuussa ja asuin toisessa hänen mökeistään. Kyynelet silmissä hän totesi, että
hänen ja koko hänen sukunsa elämäntyö menisi hukkaan, jos kaivostoiminta alkaisi
alueella. Kalastus on uhattuna, turismi on uhattuna ja kristallinkirkas Kitka-järvi, joka on
yhteydessä satoihin muihin vesistöihin, on uhattuna.


Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
Eikä tämä surullinen tarina ole vielä lopussa. Suomen valtaeliitin avulla ollaan Suomea
muuttamassa Euroopan ydinjätteiden kaatopaikaksi.
Missään päin maailmaa ei ole vielä keksitty ratkaisua käytetyn ydinpolttoaineen
ongelmaan. USA:n tiedekatemian mukaan käytetty ydinpolttoaine on pidettävä eristettynä
ihmisistä ja ympäristöstä 300 000 – 1 000 000 vuotta. Ruotsissa ja Suomessa ovat
loppusijoitushankkeet edenneet pisimmälle. Upsala Nya Tidning –lehdessä kerrottiin
tämän vuoden maaliskuussa (12.3.2007), että ”Suomi lähestyy loppusijoitusta
ennätysajassa” kun taas Ruotsissa keskustellaan vielä paikan valinnasta.
Ympäristöneuvos Sven Bengtssonin, Sveriges Miljööverdomstol, mukaan on mahdollista,
että loppusäilytyspaikan rakentamisen aloitus siirtyy vuoteen 2022. Ydinjäteyritys Posiva,
jonka omistavat TVO ja Fortum, suunnittelevat parhaillaan Olkiluodossa todennäköisesti
maailman ensimmäistä loppusijoituspaikkaa.
Sekä atomienergiajärjestö IAEA:ssa että EU:n tasolla on mainittu yhteisen loppusijoituksen
olevan ratkaisun kaikkien maiden jäteongelmiin. EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs
painotti eräässä seminaarissa Brysselissä helmikuussa 2005, että EU:n on ratkaistava
korkea-aktiivisen jätteen ongelma. Hän vaati yhteistä hanketta (joint undertakings)
geologisista ratkaisuista ja korosti, että hän ei puhu nyt uudesta teknologisesta
tutkimuksesta vaan tutkimuksesta, joka nimenomaan koskee paikan sopivuutta, paikan,joka ”huolehtii” (englanniksi hosts) loppusijoituksesta.
Suomen laki lähtee siitä, että vain suomalainen radioaktiivinen jäte voidaan varastoida
Suomessa. Euratom-sopimuksen mukaan jokaisen jäsenmaan tulee huolehtia omasta
jätteestään. Kansainvälisten sopimusten mukaan luokitellaan jäte resurssiksi – ei jätteeksi
– ja EU-lait puolestaan kieltävät jäsenmaita laatimasta lakeja, jotka rajoittavat kauppaa
sisämarkkinoilla. Koska EG/EU-tuomioistuin ei ole koskaan käsitellyt yhtään tapausta,
joka koskisi ydinjätteen vapaata liikkumista, ovat poliitikot ja tutkijat ymmällään siitä, onko jäsenvaltioilla oikeutta kieltää kaupankäyntiä jätteillä.

Per Cramér, EU- ja kansainvälisen oikeuden professori Göteborgin
kauppakorkeskoulussa, katsoo, että Ruotsi voidaan pakottaa ottamaan vastaan ydinjätettä
EU:sta. Ruotsin EU-jäsenyysneuvotteluissa vuonna 1994 laadittiin pöytäkirjajulistus, joka
kieltää ulkomaisen ydinjätteen välivarastoinnin ja loppusijoituksen Ruotsissa. Suomi esitti
vastaavanlaisen julistuksen. Cramér korostaa kuitenkin, että on lievästi sanoen naiivia
uskoa, että julistuksella olisi jotain oikeudellista arvoa. Olisi diskriminointia kieltää
kansallisten etujen vuoksi yksi EU:n pääperiaatteita, nimittäin tavaroiden ja palvelujen
vapaa liikkuminen, hän toteaa. Cramérin mielestä oli ruotsalaisten – ja meidän osaltamme
myös suomalaisten – kannalta tärkeää selvittää tämä oikeudellinen ongelma perusteellisesti. Sen jälkeen hallitus voisi viedä asian edelleen EU:n ministerineuvostoon,
niin että Ruotsi – ja meidän osaltamme Suomi – voisi saada edes poliittisen vahvistuksen
julistuksen paikkansapitävyydestä.
Suomessa tästä asiasta ei keskustella. Suomessa ei myöskään keskustella siitä, että
Ruotsin säteilyturvaviranomainen SSI toukokuussa pysäytti matala- ja korkea-aktiivisen
jätteen varastoinnin Forsmarkin loppusijoituspaikassa, jonka piti olla turvallinen 500 vuotta.
SKB, yritys, joka vastaa jätteestä, ei noudata SSI:n säteilyturvavaatimuksia. SKB on
yhdessä suomalaisen Posiva-yhtiön kanssa laatinut piirustuksia, joiden mukaan korkeaaktiivisen
jätteen loppusäilytyspaikka rakennetaan. Ongelmat matala- ja korkea-aktiivisen
jätteen varastoinnissa eivät ennusta hyvää.
Tämä surullinen tarina voisi jatkua loputtomiin. Mutta koska aikaa on rajallisesti, haluan
lopuksi todeta, että jos emme onnistu saamaan aikaan voimakasta vastarintaa tätä
mielettömyyttä vastaan ennen kaikkea Suomessa mutta myös muualla Euroopassa, niin
voimme odottaa säteilevää tulevaisuutta Suomelle, ydinvoiman vasallivaltiolle EU:ssa!

ST :Suomessa eletään nyt kriittistä aikaa. Ydinvoimasta ja sen lisärakentamisesta on pakko keskustella perusteellisesti. Suomeen ollaan rakentamassa maailman suurimpia ydinvoimaloita. Fennovoiman hanke on yksistään 1500, 2500 MW.

Samanaikaisesti Suomen hallituksessa istuu vihreä ministeri maansa myyneenä ja vaikenee kuin muuri ?

ST :
Tilanne on Suomen ylimmän EU-konsensus-politiikan hengen mukainen: mistään ei tarvitse keskustella eikä kansaa tarvitse kuunnella, kun puoluetuella ja lehdistötuella on varmistettu Suomeen pörssienergiayhtiöitten monopolikartellit, vastoin kilpailulainsäädäntöä.

Suomen täysin visioton vaihtoehtoinen energiapolitiikka on tippunut kuin eno veneestä, koska Suomi-veneen perämiehenä istuu nyt muut samasta veneestä tiputtanut suurvaltiomies Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarisen kirkas visio turpeen biopolttoaineosuudestakin päästökaupassa on Jyväskylän pelastus !

Samaa kirkasta visionäärin linjaa tukee maailman suurimmat ydinvoimalat Suomeen, ja mikä parasta ? - Euroopan ydinjätteet Suomen kallioperässä kasvavat korkoa vielä miljoonan vuoden päästä, kun maapallo on vaipunut uuteen jääkauteen nykyisen saastuttamisen seurauksena ? - Vielä silloinkin ydinjätteet lämmitävät Suomen peruskalliota ? - Odottaen biologisen elämän reunaehtoja ymmärtävien mahtimiesten vielä syntymätöntä sukupolvea tälle tellukselle ?

ST :
Vallan keskitys Mauri Pekkariselle on tosiasia :

Laki eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (voimassa 1.1.2008 alkaen) 9.11.2007/971
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka seuraavissa laeissa tai niiden nojalla on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä käyttää näissä laeissa kauppa- ja teollisuusministeriölle säädettyä asetuksenantovaltaa:

1) tilintarkastuslaki (459/2007);

2) biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettu laki (446/2007);

3) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettu laki (349/2007);

4) julkisista hankinnoista annettu laki (348/2007);

5) yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettu laki (240/2007);

6) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006);

7) sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta annettu laki (1082/2006);

8) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki (390/2005);

9) kosmeettisista valmisteista annettu laki (22/2005);

10) Suomen talousvyöhykkeestä annettu laki (1058/2004);

11) pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista annettu laki (971/2004);

12) päästökauppalaki (683/2004);

13) kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettu laki (75/2004);

14) eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annettu laki (19/2003);

15) kauppakamarilaki (878/2002);

16) seutuyhteistyökokeilusta annettu laki (560/2002);

17) valtion vientitakuista annettu laki (422/2001);

18) eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annettu laki (300/2001);

19) jalometallituotteista annettu laki (1029/2000);

20) talous- ja velkaneuvonnasta annettu laki (713/2000);

21) maakaasumarkkinalaki (508/2000);

22) Energiamarkkinavirastosta annettu laki (507/2000);

23) Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annettu laki (1352/1999);

24) painelaitelaki (869/1999);

25) maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999);

26) Kuluttajavirastosta annettu laki (1056/1998);

27) valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettu laki (445/1998);

28) valtiontakuurahastosta annettu laki (444/1998);

29) valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettu laki (443/1998);

30) valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä annettu laki (442/1998);

31) kirjanpitolaki (1336/1997);

32) kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annettu laki (346/1997);

33) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettu laki (1260/1996);

34) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettu laki (1137/1996);

35) Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annettu laki (1136/1996);

36) sähköturvallisuuslaki (410/1996);

37) turvatekniikan keskuksesta annettu laki (1071/1995);

38) sähkömarkkinalaki (386/1995);

39) geenitekniikkalaki (377/1995);

40) ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annettu laki (1521/1994);

41) alkoholilaki (1143/1994);

42) tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettu laki (1070/1994);

43) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki (468/1994);

44) mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annettu laki (1156/1993);

45) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annettu laki (429/1993);

46) ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annettu laki (1612/1992);

47) huoltovarmuuden turvaamisesta annettu laki (1390/1992);

48) patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annettu laki (1032/1992);

49) patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki (575/1992);

50) kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annettu laki (72/1992);

51) kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta annettu laki (1682/1991);

52) säteilylaki (592/1991);

53) mittatekniikan keskuksesta annettu laki (1149/1990);

54) Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annettu laki (717/1990);

55) kuluttajatutkimuskeskuksesta annettu laki (112/1990);

56) kilpailuvirastosta annettu laki (711/1988);

57) ydinenergialaki (990/1987);

58) toimenpiteistä Suomen merenkulun turvaamiseksi annettu laki (142/1987);

59) valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annettu laki (651/1985);

60) geologian tutkimuskeskuksesta annettu laki (995/1983);

61) turvavarastolaki (970/1982);

62) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki (954/1981);

63) yhteismerkkilaki (795/1980);

64) aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annettu laki (300/1979);

65) toiminimilaki (128/1979);

66) kuluttajansuojalaki (38/1978);

67) haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annettu laki (1086/1974);

68) ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annettu laki (609/1973);

69) matkailun edistämiskeskuksesta annettu laki (186/1973);

70) valtion alustakauksista annettu laki (573/1972);

71) ydinvastuulaki (484/1972);

72) valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annettu laki (144/1972);

73) elinkeinotulon verottamisesta annettu laki (360/1968);

74) oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annettu laki (656/1967);

75) osamaksukaupasta annettu laki (91/1966);

76) kaivoslaki (503/1965);

77) vakauslaki (219/1965);

78) eräiden elinkeinoalojen valtiontakauksista annettu laki (375/1963);

79) luottoehdoista osamaksukaupassa annettu laki (622/1962);

80) tekijänoikeuslaki (404/1961);

81) puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta annettu laki (238/1960);

82) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöydöksiä sekä niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita annettu laki (174/1940);

83) elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettu laki (122/1919).

2 §
Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka seuraavissa laeissa tai niiden nojalla on säädetty työministeriön käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä käyttää näissä laeissa työministeriölle säädettyä asetuksenantovaltaa:

1) merimiespalvelulaki (447/2007);

2) yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettu laki (335/2007);

3) yhteistoiminnasta yrityksissä annettu laki (334/2007);

4) yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettu laki (240/2007);

5) rakennerahastolaki (1401/2006);

6) eräiden pitkäaikaisesti työttömänä olleiden henkilöiden eläketuesta annettu laki (39/2005);

7) henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annettu laki (758/2004);

8) työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annettu laki (400/2004);

9) sosiaalisista yrityksistä annettu laki (1351/2003);

10) vuorotteluvapaalaki (1305/2002);

11) julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki (1295/2002);

12) työttömyysturvalaki (1290/2002);

13) työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä annettu laki (1058/2002);

14) vakuutusvalvontavirastosta annettu laki (78/1999);

15) ETA-sopimuksen pöytäkirjan 47 ja tiettyjen liitteiden muuttamista koskevan ETA:n sekakomitean päätöksen n:o 7/94 eräiden määräysten hyväksymisestä ja päätöksen soveltamisesta annettu laki (530/1994);

16) Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta annettu laki (1504/1993);

17) sotilasavustuslaki (781/1993);

18) siviilipalveluslaki (1723/1991);

19) ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettu laki (1707/1991);

20) henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annettu laki (725/1990);

21) henkilöstörahastolaki (814/1989);

22) työttömyyskassalaki (603/1984);

23) merimiesten vuosilomalaki (433/1984);

24) työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettu laki (248/1982);

25) merimieslaki (423/1978);

26) merityöaikalaki (296/1976);

27) työvoimaopistosta annettu laki (929/1973);

28) työriitojen sovittelusta annettu laki (420/1962);

29) asevelvollisuuslaki (452/1950).

3 §
Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka alueiden kehittämislaissa (602/2002) tai rakennerahastolaissa (1401/2006) taikka niiden nojalla on säädetty sisäasiainministeriön käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä käyttää näissä laeissa sisäasiainministeriölle säädettyä asetuksenantovaltaa.

4 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 54/2007, PeVM 3/2007, EV 47/2007

ST :
Vallankäyttö Suomessa on keskittynyt vuosi vuodelta yhä harvemmalle ja sitä mukaa äänestysinto on alentunut. Vaikuttaa helpolta ja siistiltä, koska suomalaiset ovat historiallisesti alistettua kansaa. Siksi aikoinaan Suomen itsenäisyystaistelijat säätivät valtiota perustaessaan, "avaamattoman lukon", - perustuslain säätämisjärjestyksen kolmilla valtiopäivillä, varmistaakseen tälle kansalle itsenäisyyden säilymisen, josta oli maksettu veriset optiot. Mutta Suomen kolmen suuren puolueen eliitti ei välittänyt siitäkän. Vuosikausia lait on korvattu mielivaltaisella tarkoituksenmukaisuudella, mikä on luhistanut Suomen demokratian.

Suomen itsenäisyys on ollut jo pitkään EU-haavissa. Lissabonin sopimuksen yhteydessä toteutettava uusi vaalilaki poistaa läänit Suomen kartalta. EU kumoaa jäljelle jääneen yhden äänestysalueen, kun EU - perustuslaki tulee Suomen lain tilalle. Senjälkeen ei tarvita kuin kirjoitustaitoisia vartijoita, jotka vartioivat, että EU komento toimii.

Toistaiseksi vielä koko Suomen poliittinen EU-konsensus pitää komentovaltiota esikuvanaan. Mutta kuinka kauan ?

Kansanedustajien kannalta EU-perustuslakisopimuksen jälkeen on tietysti hyvä, kun työt loppuu siitäkin firmasta.

ST 16.05.2008 :
Kun Jyväskylässä on sähkökatkos, toteaa maakunnan oma keskustapuolueen Keskisuomalainen pääkirjoituksessaan kiltisti:

Keski-Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan ainoastaan noin kaksikymmentä prosenttia maakunnassa. Muu tuodaan ulkopuolelta. Lukemiin sisältyvät olennaiset riskit. Poissuljettua ei ole, etteikö kovien pakkasten paukkuessa ja teollisuuden kapasiteetin jauhaessa täysillä jouduttaisi rajoittamaan sähköntoimituksia. Tämän vaaran vähentämiseksi Suomeen rakennetaan ydinvoimaa. Myös kotimaisia polttoaineita hyödyntävä Keljonlahden voimala olennaiselta osalta kohentaa Keski-Suomen energian omavaraisuutta. ( Keskisuomalaisen pääkirjoitus 15.5.2008 )

Keskisuomalaisen linja on ollut vuosikausia turvetta ja ydinvoimaa suosivaa, sitä samaa kepun valtakunnallista linjaa, jolla Suomi on tipahtanut energiantuotannnon vaihtoehtojen kehitysmaaksi.

Kepun ministereistä Vanhanen ja Pekkarinen ovat tehneet näkyvimmät takinkäännökset ydinvoiman puolesta !

Onko Keskisuomalaisella siviilirohkeutta ryhtyä tutkimaan myös Mauri Pekkarisen vaalirahoitusta, koska maakunnan oman ministerin osalle lankeaa mm. päästökauppa ja sen myötä valtion ilmaiset päästökauppaoptiot tietyille energiayhtiöille ?

TUOMAS :
Sinikka Tyynelä ! Kiitos , että jaksat ,että tiedät,että tutkit,että kerrot asiasta, josta meidän kaikkien pitäisi tietää . Miksi emme tiedä?
Siksikö vain,että asia on epämääräisen pelottava, että he, jotka tietävät siitä enemmän ovat suhtautuneet siihen torjuvasti ja ainakin toistaiseksi
pitäneet aineen ytimen särkemisen seuraamuksia ratkaisemattomina ongelmina. MUTTA entä pelimiehet, uhkapelimiehet! Miksi he haluaisivat kertoa sitä kansalle? Kysyn vain.

ST :
Tänään kun maakunnan valtalehti liputtaa jo kuudetta ydinvoimalaa, meidän kaikkien suomalaisten on muistettava :

· Suomen kansalaisilla on Suomen perustuslain 20 pykälän mukaan perustuslaillinen oikeus vaikuttaa asioihin, jotka uhkaavat heidän elinympäristöänsä.

· Tämän oikeuden takaamiseksi kaikista atomivoimaan liittyvistä asioista kuten uusien reaktoreiden rakentamisesta, uraaninlouhinnasta sekä käytetyn reaktoripolttoaineen loppusijoittamisesta on järjestettävä kansanäänestys.

· Nämä asiat vaikuttavat merkittävästi sekä nykyisten että tulevien kansalaisten terveyteen ja ympäristöön.

· Ennen kuin päätöksiä uusien reaktoreiden rakentamisesta tehdään, on perustettava korkeatasoinen riippumattomista tutkijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva tutkimustyöryhmä.

· Ryhmälle on annettava taloudelliset edellytykset tutkia kaikki olemassa ja lähiaikoina teknisesti sovellettavissa olevat uusiutuvien energiamuotojen vaihtoehdot sekä arvioida kaikki olemassa olevat vaihtoehdot energian-käytön tehostamiseen.

Mitäs mieltä tuomas olisit yllä olevasta ehdotuksesta ?

ST 17.05.2008 :
Muussa tapauksessa meille jää vaihtoehto :
Täytyy oikein näin aamuhämärissä hieraista silmiä ? Mikäs päivä se onkaan ? Aprillipäivä ?
- Ei kun pääkirjoitustoimittaja Lasse Kangas ?

On suurta valtiomiesmäisyyttä ja harkintaa osoittaa maakunnan pääkirjoittajalta, että kun Fennovoiman 2500 MW:n suunnitellun ydinvoimalan paikkaa vielä haetaan ja sen YVA on tekemättä, voitaisiin tässä yhteydessä huomioida Jyväskylän sähkökatkokset ja markkinoida uusin suunnitteilla oleva ydinvoimala vaikka Keljonlahdelle ?
Nimittäin, jos Suomi on enää ollenkaan oikeusvaltio, niin Keljonlahdelle rakennettava maailman suurin turvevoimala ei saa koskaan aloituslupaa ympäristölupaan tyssääntyen ?
Ei ihme, että Keskisuomalaisessakin on jo hätä seuraavasta sähkökatkoksesta ?

Jyväskylä on jo aiemmin ilmoittanut innokkuutensa Fennovoiman osakkeisiin, jonka ydinjätteet eivät mahtuisi Olkiluodon onkaloon ?
Jyväskylän Voiman osakepääoma on miljoona, jolla se rakentaa yli kolmensadan miljoonan turvevoimalan kattiloita liisingrahoituksella.
Eikö olisi paljon järkevämpää paljon isommalla riskillä työ- ja elinkeinoministeriin nojaten ja valtion apuun vedoten rakentaa Fennovoiman 2500 MW Keljonlahdelle ?
- Otetaan pois öljysäiliöt, niin siilot ja tynnyrit on valmiita ydinjätteille ?
- Muutetaan turvevoimalan lauhdeputkia pitemmiksi ja ohjataan ydinvoimalan 5000 MW:n radioaktiivinen lauhdesähkö suoraan Keljonlahteen. Radioaktiivisuus ei nousisi yli ohjearvojen, koska vedessä se olisi turvallisempaa kuin ilmassa, turpeessa ja Mustankorkealla. Mitä väliä on pohjavesialueesta, kun se on muutenkin pilalla ?
- Jyväskylä olisi matkailuvaltti. Ihmisten ei tarvitse matkustaa kalliilla lentomatkoilla Islannin kuumiin altaisiin. Turistit voisivat käydä ihmettelemässä ihmisen aiheuttamaa ilmasto- ja vedenlämpömuutosta Jyväskylässä. Jos vielä tuotas tärpiksi pari delfiiniä ? Ne varmistaisivat, että vedenlaatu pysyisi puhtaana ?

- Ja voisko Fennovoiman tehoja vielä nostaa ? Kun kerran rakennetaan, rakennetaan E.ON:in konsultoimien Arevan ja Siemensin tuella myös koko uraanin rikastamistekniikka Rauhalahteen ? Suomen uraanilouhosten tuottama uraani kelpaa myös ydinaseisiin, ei sillä ole eroa ?
- Tätä menoa päihitämme USA:n ja Venäjän ydinvoimaosaamisessa ?
- Luoja, mää rakastan tätä kaupunkia !

TUOMAS 17.5.08 :
SINIKKA TYYNELÄ, melkein kuulen naurusi,mutta arvaan että pilaillessasi Jyväskylän energia-asioilla, itku on yhtä lähellä.Oletan, että olet todella vakavissasi näissä asioissa.Energian tarpeen kasvaminen on tosiasia.Tämä tarve on on myös suuri ongelma; sen takaa avautuu kysymys rajattoman kasvun mahdollisuudesta ja ihmiskunnan oikeudesta siihen muun luomakunnan yhtenä jäsenenä.

Ydinteknologian turvallinen käyttö odottaa yhä tieteellistä ratkaisuaan,joten emme voi sen käyttämisessä vedota tieteeseen.Sitä käyttäen antaudumme selvään uhkapeliin. Uhkapeliin ,jonka panoksena on koko luomakunnan tuho.Tsernobyl oli vain pieni käsiraha ,jonka jouduimme maksamaan.Kaikki ihmiskunnan pelko ydinenergian käyttöä kohtaan on täysin järkiperäistä.Tunteilla ei tässä asiassa, enempää kuin ennakkoluuloillakaan ole mitään tekemistä. Tässä on kysymys kokemuksesta ja tutkituista tosiasioista.On viisasta olla varovainen, on syytä pelätä.

Ydinvoimalat eivät pelasta ilmastonmuutokselta. Se on pelkkää toiveajattelua, joka on helppo liittää tähän yhteyteen.AHNEUS aineeseen on ainoa muutettava suurre tuhoenteiden hillitsemiseksi.Vaatimattomampi elämä ei ole taantumista ,vaan se olisi "viisasten kivi".Iso tietosanakirja määrittelee viisauden kyvyksi nähdä ero eri päämäärienarvon välillä.Olen samaa mieltä Sinikka Tyynelä.Nyt tarvitsemme "Viisasten kerhoa".

ST :
Jyväskylän onneton turvevoimalan rakentamispäätös saattaa kaikessa surkeudessaan olla kääntäen onnistunut opetus koko kansakunnalle siitä, miten ei tule toimia: ensin annetaan voimalalle rakennuslupa ja sitten vasta ympäristölupa !
Turvevoimaloita paljon suuremmassa mittakaavassa Suomen hallitus, kepun johdolla on Jyväskylän malliin nyt rakentamassa uusia ydinvoimaloita liukuhihnalla.
Kansalaisjärjestöjen kannalta, joissa piilee ”viisasten kiven atomit”, on siksi ensiarvoisan tärkeää
varmistaa, että ydinvoimalobbarit eivät pääse vastuustaan, vaan atomiteollisuuden koko elinkaari uraaninlouhinnasta alkaen niputetaan yhteen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta myöten ( joka on vielä ratkaisematta ! ). Oleellista on muistaa, että toistaiseksi mikään vakuutusyhtiö ei edes suostu korvaamaan täysimääräistä vahinkoa.

Suomi elää nyt historiansa vaarallisinta taitekohtaa. Euroopan lehdistössä keskustellaan avoimesti Suomen loppuratkaisusta ja Suomen mahdollisuudesta toimia Euroopan keskitettynä korkea-aktiivisen ydinjätteen viimeisenä etappina seuraavat miljoona vuotta, vaikka Ruotsissa jo myönnetään, että kuparikapselointi saattaa korroosion seurauksena kestää vain vaivaiset 1000 vuotta, ja ei sitäkään, jos maanjäristykset tai jääkauden mullistukset puuttuvat geologisiin olosuhteisiin:
SIKSI SUOMESSA LOPPUSIJOITUS ON OTETTAVA UUDELLEEN KÄSITELTÄVÄKSI JA OLKILUODON KALLOPERÄÄN SIJOITETTAVASTA LOPPUSIJOITUKSESTA ON LUOVUTTAVA. TOISTAISEKSI KOKO SUOMALAINEN YDINVOIMAN LOPPUSIJOITUKSEN ALKEELLINEN YRITYS ON TYRMÄTTÄVÄ ! Ranskan ja Saksan on kyettävä EU:n supervaltoina esittämään kestävämpiä ratkaisuja. Mahdollisen korkea-aktiivisen ydinjätteen transmutaation – kustannukset olisi silloin laskettava ydinenergian loppukustannuksiin !
Suomen äänivalta EU:ssa on 1 %.
Miljoona kansalaista voi tehdä kansalaisaloitteen.

Siksi meidän on toimittava nyt :
Koska Mauri Pekkarisen ja nykyisen hallituksen taholta uraaninlouhinta on kytketty yhteen atomienergiatuotantoon, kaikki niihin liittyvät ympäristö- ja muut vaikutukset on perusteellisesti tutkittava erilaisten lupa-arviointien yhteydessä - myös riippumattomien tutkijoiden toimesta.

· Minkäänlaisia lupia uusien reaktoreiden suunnittelulle tai rakentamiselle ei tule antaa, ennen kuin täysin vanhentunut kaivoslaki vuodelta 1965 on uusittu.

· Kunnille annettava veto-oikeus omalla alueellaan.

· On selvitettävä perusteellisesti, mistä ja millaisin seurauksin Suomen atomienergiayritykset ostavat uraaninsa.

· On vaadittava, että yritysten, jotka mahdollisesti aloittavat uraaninlouhinnan Suomessa, on maksettava etukäteen alueen täydelliseen saneeraamiseen tarvittavat rahat yksinomaan tähän tarkoitukseen perustettavaan rahastoon.

· Suomessakin on muutettava korvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä siten, että atomienergiaa tuottavat yritykset kantavat täyden taloudellisen vastuun kaikista mahdollisen suuronnettomuuden aiheuttamista kustannuksista.