Kuva: Leninin johtaman bolsevikkihallituksen tunnustus Suomen Itsenäisyysjulistukselle
Venäjä ylläpiti feodalismia tsaarin itsevaltiuden ja valtioterrorin avulla aina 1800-luvun lopulle asti. Pietari I Suuri oli ottanut Venäjän keisarin/tsaarin arvonimen laajennettuaan Venäjää myös muille alueille 1700- luvun alussa. Pietari Suuri oli modernisoinut Venäjää länsieurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon Ruotsin mallin mukaiseen aluehallintoon.
Venäjällä
tsaarin valta-aseman käsitettiin tulevan jumalalta. Siten koko valtio
alueineen, asukkaineen ja rikkauksineen oli viime kädessä tsaarin omaisuutta.
Jumalan edustajana tsaari ei ollut vastuussa kenellekään. Vasta 1905 lokakuun
manifestilla tsaarin valta kumottiin verisellä vallankumouksella.
Tsaarin Venäjä oli feodaaliyhteiskunta, jossa säätyerot olivat suuret. Itsevaltaista valtakuntaa hallitsi tsaari, etuoikeutettujen rikas aatelisto ja papisto. Talonpojat ja maaorjat olivat alinta kastia.
Feodalismi oli nykyisen globaalikapitalistisen
imperialismin varhainen muoto.
Huolimatta
1800-luvun nopeasta teknisestä kehityksestä Venäjä jäi takapajuiseksi ja köyhäksi
maaksi huolimatta tsaarin ja venäläisen ruhtinaitten yltäkylläisistä rikkauksista.
Samaan aikaan lännessä brittiläinen imperialismi eli kukoistuskautta ja laajeni. Brittien valtapiirissä oli lähes ¼ maapallon pinta-alasta.
Imperialismi käsitteenä tarkoittaa suuren valtion
pyrkimystä laajentua maantieteellisesti tai taloudellisesti suhteessa muihin
valtioihin joko sotilaallisin keinoin tai niitä alistaen. Toinen, varsinkin
brittiläisen imperialismin muoto on kolonialismi, joka tarkoittaa
siirtokuntien luonnonvarojen hyödyntämistä omiin tarpeisiin.
Kapitalismi ja imperialismi merkitsevät totalitaarista taloushallintoa, jossa yksityinen, tai yhtiöitten etu ja näitten omistamat tuotantovälineet määräävät omistussuhteet ja luovat valtavia omaisuuksia omistajille - otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Nykyisessä globaalikapitalismissa vain 1 % omistaa yhtä paljon kuin koko muu maailma yhteensä.
Meitä ei enää hallitse tsaarit, eikä kuninkaat, yhtä vähän kuin mitkään poliittiset
järjestelmät, vaan rahan valta – ylikansallinen vapaakauppa ylikansallisella yksityispankkirahalla.
Se, joka luo
ja hallitsee rahaa, hallitsee koko maailmaa. Sille, joka hallitsee ja rahoittaa
kaikkia sotia on samantekevää, hallitseeko jossakin oikeisto tai vasemmisto,
demokraatit vai republikaanit.
Ylikansallinen
raha, dollari ja euro, ovat jo kumonneet kaikki entiset demokraattiset
periaatteet ja poliittiset järjestelmät.
Oikeiston vihaaman Karl Marxin analyysi kapitalismin valuviasta synnytti kommunismin aatteen valtiokapitalismista, jossa kaikilla ihmisillä säätyyn katsomatta olisi vapaus toteuttaa ihmisoikeuksia ilman pelkoa ja puutetta.
Marx ei
koskaan miettinyt miten kommunismin aate pitäisi toteuttaa, kun Lenin ja
bolsevikit alkoivat suunnitella Venäjälle uusien tuulien puhaltaessa sosiaalista
yhteiskuntaa köyhimpien ehdoilla.
Venäjästä kehkeytyi hetkeksi Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto – USSR, äärimmäisen epätasa-arvoisen tsaarinvallan jatkeeksi.
Vallankumous
jatkui julmana sisällissotana vuosikymmeniä varsinkin itsensä itsevaltiaaksi
nostaneen Josif Stalinin valtakaudella, jonka puhdistuksissa murhattiin
tai tapettiin jopa 30 miljoonaa ihmistä pakkotyöleirilleillä ja
keskitysleireillä. Ja vieläkin Venäjän salaisen poliisin arkistot on avaamatta
Venäjän sisäisestä valtaterrorismista.
Venäjän vallankumouksen mainingit rantautuivat 1900- luvun taitteessa myös Suomeen. Pahimman sekasorron aikana Suomen onnistui kuitenkin irrottautua omille jaloilleen, kun Svinhufudin senaatti ilmoitti Itsenäisyysjulistuksesta 1917 ja Venäjän duuman bolsevikit myönsivät Suomen sinetin itsenäisyydelle.
Suomen sisällissota 1918
Veljessota jakoi kansan punaisiin ja valkoisiin. Alkoi taistelu vallasta.
Samaan aikaan Pietarissa Leninin bolševikit painostivat ja vaativat myös suomalaista työväenliikettä vallankumoukseen.
Venäjän lisäksi myös Saksan keisarivallan
Itä-Eurooppaan kohdistuneet intressit vaikuttivat tapahtumiin Suomessa vuosina
1917–1918. Suomalainen jääkäriliike oli ollut osa Saksan suunnitelmaa Suomen
irrottamiseksi Venäjästä saksalaisten pistinten ja jääkäreiden avulla.
Ensimmäisen 1917 maailmansodan tilanteessa ”Saksan johto” (vai Rotschildien pankkiirit) päättivät tukea bolševikkeja taloudellisesti sekä edistää Leninin ja eräiden muiden bolševikkien siirtymistä maanpaosta Sveitsistä Pietariin. Toiveena oli, että Lenin kaappaisi vallan Venäjällä ja luopuisi sodasta, mikä puolestaan vapauttaisi Saksan raskaasta kahden rintaman sodasta.
Maaliskuun vallankumous
Keisari Nikolai II Luopui vallasta 15. maaliskuuta 1917. Suomen suuriruhtinskunnan toinen ja samalla viimeinen venäläistämiskausi päättyi 20. maaliskuun manifestiin, joka ennallisti Suomen ja emämaan välisen tilanteen ennen Nikolai Bobrikovin valtakautta.
Suomen eduskunta sai ensimmäistä kertaa valta-aseman, joka sille oli 1906 asetettu.
Vapautuksen huuma jäi lyhyeksi, kun epävakaan sääty-yhteiskunnan hapertumisen murrosvaiheessa maassa alkoi demokratisoitumiskehitys kansalaisyhteiskunnaksi ja säätyjärjestelmän eriarvoisuutta ei enää Suomessakaan suvaittu.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset.
Saksan keisarikunnan armeija tuki valkoisia
valtaamalla Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja.
Neuvosto-Venäjä tuki punaisia lahjoittamalla näille aseita.
Sisällissodasta, mutta varsinkin sen jälkiselvittelyistä tulee verinen. Taisteluissa kaatuu 8500 ihmistä, pääosin miehiä, mutta punaisten joukossa myös naisia. Punaisen puolen terrori käynnistyi pääosin vasta, kun tappio alkoi näyttää varmalta.
Valkoisten
terrori paini paljon
raskaammassa sarjassa. Vankileireillä oli 82 000 ihmistä ja Suomen työväenliikkeen
aktiivisen jäsenkunnan enemmistö. Valkoiset murhasivat 8380 ihmistä. Nälkään ja
tauteihin kuolee punaisia valkoisten vankileireillä kesän kuluessa n. 12 000.
kaikkiaan 25 000 punaista tapetaan. Valkoisen terrorin ”lahtarikaartien” uhrimäärä
olisi ollut vielä suurempi, ellei osa ihmisistä olisi paennut rajan taa.
”Jotkut historiankirjoittajat
pystyvät tekemään punaisten ja valkoisten murhatöitten välille eron: punaisen vallan luonne
ilmaistaan sanomalla heidän murhanneen vastustajansa, kun taas valkoisten laillinen
valta teloitti ne, jotka se murhasi” – kirjoittaa Paavo Haavikko.
Oikeisto
puhuu Vapaussodasta, ikään kuin Suomi olisi pelastettu vihamielisiltä
hyökkääjiltä.
Suomen
kansanluonteeseen kätkeytyy armottomuutta, johon on vaikuttanut
vuosisataiset, jatkuvasti toistuneet sotakärsimykset ja niitä seurannut kurjuus.
Köyhin kansanosa on aina nitistetty ilman armoa. Armottomuus on aina ollut
korostetusti yläluokan ja valkoisten ominaisuus.
Saksalaiset
tuntevat vieläkin ansaittua häpeää juutalaisten keksitysleireistä, mutta
suomalaisten veljessota halutaan lakaista maton alle. Voittaja kirjoittaa historian
mutkat suoriksi ja porvarillisen Suomen historiankirjoitus jatkuu vielä tänä
päivänä entistä raaemmin kasvavien tuloerojen maana.
Porvarillisen
Suomen kaltoin kohtelu kaikkein köyhimpiä kohtaan on jatkunut tähän päivään saakka entistä pidempinä leipäjonoina ja nyt Orpon sotahallituksen kaikkein heikoimpiin kohdistuvina
sosiaaliturvaleikkauksista, kun yläluokka saa verohelpotuksia.
Entä nyt EU-Suomi 2025
Kuka meidät
nyt pelastaa, ellei kansa itse?
Suomen nykyisen
laittoman EU-eliitin täydellinen piittaamattomuus presidenttiä myöten ankarista
geopoliittisista reunaehdoista ja Venäjän diplomaattisten suhteiden hävittämisestä, sekä Suomen Itsenäisyyden ajan sisällisodan syistä ja seurauksista on jo kokonaan unohdettu, sitä mukaa kun Perustuslain rikoslain pykälät valtio- ja maanpetoksista on haudattu.
Suomen sisällissodan 1918 tapahtumien säilyttäminen kansakunnan tietoisuudessa on välttämätöntä. Me olemme kyenneet barbaariseen vihaan lähimmäisiämme, omaa kansaa kohtaan ja kykenemme siihen nyt entistä julmemmin.
Tuo viha kohdistuu nyt valkoisen porvariston valtaeliitin johdolla koko kansaan, jolta on jo kauan sitten viety valtaoikeudet; - perusoikeudet ja kaikki oikeustoimikeinot puolustautua Suomen perustuslainvastaista, militaristista valtaterroria vastaan.
Maata varustetaan
suursotaan kahden imperialistisen ydinasevallan eturintamaan. Kansantalous on
jo tuhottu suunnattomalla velkavuorella sotavarustelun ja sotatantereen varmistamiseksi.
Mutta, ettei historia taas toistaisi itseään, kannattaa muistaa Suomen Kansanvaltuuskunnan Julistus 18.1.1918:
Suomen työmiehet, kansalaiset!
Jos
teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä muodostettavan Työväen
Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan
vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää
voimaimme mukaan. Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä
pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen
vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa,
niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä
toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen
auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mutta jos tahdotte,
toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä täyttämään, niin sanokaa
se millä hetkellä tahansa yhteisten järjestöjemme kokousten kautta, ja on heti
jokainen meistä valmis siirtämään ohjat kenelle te määrätte.
Me olemme
sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on
sosialistinen ohjelma.
Me
uskomme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä
vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat ottelut kuinka
vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa paljon voitettu, niin
nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyväksi. Ei ainoastaan ole torjuttu
synkkiä vaaroja, vaan myös vallattu elämän kohoamisen tärkeät perusehdot.
Meidän
mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko
valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää
myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on
tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen
etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja rasituksia on siirrettävä
vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin kannettavaksi. Vanhain ja
työkyvyttömäin vakuutus alettava käytännössä jo ennen kuin varsinainen
vakuutuslaki ennättää tulla säädetyksi. Kansanvalistusasiain johdosta on
hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava
kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin
riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan
valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa
teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta
millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin
tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän
omistusoikeutensa.
Tällä
tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin
sosialistisen kumouksen tietä. Se voi kumousaikana tapahtua ainoastaan
vallankumouksellisten säännösten kautta, joita vallankumouksen valtaelimet
antavat ja joiden toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse,
omine järjestöilleen huolen pitää.
Suomen
porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen valtiokaappauksen tielle.
Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan,
yhteiskunnallisen edistyksen palvelukseen.
Porvarit
tahtoivat "lujaa järjestysvaltaa", tahtoivat sitä omien pyyteittensä pönkäksi.
Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi,
sorrettujen avuksi!
Tämä on
meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me
emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan
syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan
pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.
Mutta
sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset
työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmän, kuinka isoja tuloksia
aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin todellista olojen kumousta
tehdä. Siihen kykenee vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla.
Voimaa ja
yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia ja uupumattomuutta! Niistä
riippuu nyt Suomen työväenluokan voitto.
Helsingissä, 29 päivänä tammikuuta 1918. KULLERVO MANNER ym. allekirjoitukset...
Lähde: 1918 - Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N 10
J.K Paasikivi: "EI Suomea pelastanut ensimmäisen, eikä toisen maailmansodan aikana kansakunnan johtajien viisaus, vaan maailmanhistorian otolliset tapahtumat.
- Miten käy tässä kolmannessa maailmansodassa, jos valkoisen Suomen sotahallituksen valtio- ja jatkettuja maanpetoksia ei oikaista, eikä laillisuutta palauteta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti