Naiset Rauhan puolesta ovat Yleismaailmallisessa Rauhanjulistuksessaan (GWUAN) 35 eri maasta 2023 haastaneet nykyisen kapitalistisen globalisaation militaristiset tuhovoimat.
Koko ihmiskunta elää ydinaseitten panttivankeina ydinasevaltojen autoritaaristen hallintojärjestelmien ikeessä, joidenka markkinavoimat eivät eroa toisistaan idässä, eikä lännessä. Lännen kaikkein julminta pankkiterroristista valtaa ylläpitää velkavetoinen pankkijärjestelmä, jonka korkopolitiikka voi nyt tuhota kansakunnat yksi toisensa jälkeen tehokkaammin kuin moderneimmatkaan joukkotuhoaseet.
Militarismi
maalla, ilmassa, merillä ja lähiavaruudessa
Sota raivoaa kaikilla rintamilla;
taloudessa, hallinnollisissa hierarkioissa, kodeissa, työelämässä ja ihmissuhteissa
miehen ja naisen välillä. Onneksi feminismin tutkimustulokset ovat jo
vuosikymmenten ajan luotsanneet syväväylää sotien takana piileviin syihin. Jos
syitä ei tiedosteta, sotien, tappamisen ja tuhoamisen lopettaminen ei onnistu
rauhan ja tasapainon palauttamiseksi koko ihmis- ja luomakunnalle.
Joku on viisaasti aikoinaan todennut, että niin kauan kuin nainen ja mies eivät löydä tasapainoa keskenään, sodat jatkuvat. Nainen Venuksesta, mies Marsista?
Moderni aivotutkimus on selvittänyt, että mies ajattelee vasemmalla aivolohkolla, nainen oikealla. Mies ajattelee analyyttisesti ja pilkkoo tutkittavan kohteen pieniksi osasiksi ja rakentaa alisteisia, hierarkkisia valtajärjestelmiä. Nainen ajattelee synteettisesti ja kokonaisvaltaisesti, sekä luo horisontaalisia valtajärjestelmiä. Lasten kasvattaminen tapahtuu heikoimman ehdoilla. Ts. mies toimii vahvemman ehdoilla, nainen heikomman.
Vaikka tänä päivänä naiset ja
miehet ovat nimellisesti tasa-arvoisia ja osallistuvat tasa-arvoisesti mm. politiikkaan;
kaikki valtiolliset ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat edelleen miesten luomia
hierarkkisia rakenteita, jonne naiset ovat sinisilmäisesti ängenneet
pönkittämään miesten ylivaltaa. Armeijat komentoketjuineen ovat kaikkein
autoritaarisimpia väkivaltakoneistoja, jotka perustuvat ehdottomaan
tottelemiseen ja kuriin,- ”eturintamaan, kun käsky käy ja jos et tottele, parhaassa tapauksessa niskalaukaus.”
Naisten rauhanliike
Naisten Rauhanliike syntyi 80-luvulla. Edesmennyt Suomen YK-liiton pääsihteeri Hilkka Pietilä (1931- 2016) oli tehnyt mm. Naiset ja Rauha tutkimusryhmässä entistä ajankohtaisemman esitelmän Grönningenissä 1990. Olen lyhentänyt tekstin ja tehnyt muutamia omia päivitys- lisäyksiä mm. Yhdysvaltojen ja Suomen kahdenvälisestä DCA puolustus -sopimuksesta:
Patriarkaatti on sotatila
”Maailman taloudellisten rakenteiden voima ja valta ovat kasvaneet viime vuosikymmenillä nopeammin kuin koskaan. Ja ne ovat patriarkaatin todellisia tukipilareita.
Patriarkaatti on vahvoilla ylikansallisissa yhtiöissä ja kansainvälisen kaupan rakenteissa. Taloudelliset liittoutumat ja blokit ovat sen ominta operaatioaluetta. Se käy sotaa kautta maailman, massiivista tuhoamistaistelua luontoa ja siten itse elämää vastaan. Se on tuhoamassa elämän ja rauhan perusedellytyksiä. Äiti Maata loukataan ja raiskataan kaikkialla.
Miksi rauhanliike ei ole osannut määritellä ideologiaa, joka on varustelukilpailun, voimakeinojen käytön, sosiaalisten konfliktien, valtapelien ja herruuden takana?
Mikä on se tiedostamaton
ideologia ja filosofia patriotismin takana? Onko patriarkaatille vaihtoehtoa?
1970-luvun loppupuoli ja 1980-luku olivat monien uusien kansanliikkeiden nousun ja kukoistuksen aikaa. Suurin osa niistä ei ollut mitään yhden asian liikkeitä. Rauha, oikeudenmukaisuus, ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys alkoivat haastaa patriarkaalista ja autoritaarista harvainvaltaa kohti avointa ja horisontaalista kansalaisyhteiskuntaa ja suoraa demokratiaa.
Naisliike muuttui yhä selvemmin rauhan- ja ympäristöliikkeeksi, mitä tietoisemmaksi ja feministisemmäksi se syveni. Kehitysyhteistyö- ja kehitysmaaliikkeet edistävät rauhaa, kun ne rakentavat suurempaa oikeudenmukaisuutta kansojen ja ihmisten välille ja siten vähentävät rakenteellista väkivaltaa.
Sota ja militarismi ovat luonnonsuojelu- ja ympäristöliikkeen pahimpia vihollisia, koska ne sananmukaisesti nielevät luonnonvaroja ja tuhoavat ympäristöä myös ns. rauhan aikana. Ydinvoiman vastainen liike vastustaa luonnollisesti myös ydinaseita ja näkee koko ydintekniikan käytön patriarkaalisena vallan keskittymisenä vastoin demokraattisia periaatteita.
Oliko rauhanliike eri kansanliikkeistä kuitenkin se, jolla oli vähiten luovuutta ja dynaamisuutta? Varsinkin naisliike edustaa paljon selvemmin antimilitarismia kuin rauhanliike.
Vain naisliike/naisten rauhanliike on jo pitkään nähnyt, että patriarkaatti ja militarismi liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Siksi se on nähnyt, että myös naisten vapautuminen, rauha ja ekologia kulkevat käsi kädessä, ne ovat militarismin vastavoima.
Patriarkaatti on jo nimensä mukaan isän valtaa, miesten luoma järjestelmä. Se on isäkeskeinen, hierarkkinen valta- ja alistusjärjestelmä miesten välillä ja perustuu kuriin ja tottelemiseen.
Patriarkaatti määrittelee naisen yksinomaan miehen näkökulmasta käsin. Naiset ovat vain avustavia luontokappaleita patriarkaatissa. Naisille osoitetaan rooli, joka sopii miesten tarkoituksiin, antaa heille nautintoja, perillisiä ja palveluksia.
Patriarkaatti määrittelee edelleen miehisyyden ja naisellisuuden. Vaikka Suomessa hävitettiin viimeinen lainsäädännöllinen patriarkaatti, kun naiset saivat täyden oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteen myös avioliitossa 1994 ja raiskaus avioliitossa kiellettiin, maailma poliittisine-, taloudellisine-, ja hallinnollisine rakenteineen on edelleen ja entistä tiukemmin miesten autoritaarisessa kontrollissa.
Militarismi on ideologia; uskomus- ja arvojärjestelmä, ajattelutapa ja toimintamalli, joka liittyy erottamattomasti yhteen patriarkaalisen yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Patriarkaatti tarvitsee militarismia pysyäkseen voimassa ja ilman patriarkaattia militarismilla ei olisi mitään legitimiteettiä.
Tavallisesti militarismilla tarkoitetaan vain sotilashallituksia, sotilaiden ja armeijan valtaa, suuria varustelumenoja, sotilaallisten intressien korostumista politiikassa ja taloudessa, sekä sotilaallisten ratkaisujen suosimista ristiriitojen ratkaisukeinona. Militarismin pelkistettynä muotona voidaan pitää sotilasdiktatuureja. Silloin sotilaat, niin kuin nyt Yhdysvaltojen Pentagon ovat jo tehneet sotilasvallankaappauksen ja ottaneet koko valtiovallan käsiinsä eikä kansalaisilla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. -Tuntuuko tutulta?
Yhdysvaltojen
sotilasvallankaappaus toteutettiin myös Suomessa pitkän valmistelun jälkeen
ensin EU:n Bilderberg- järjestösopimuksena. Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen
DCA-puolustus- ja miehityssopimus allekirjoitettiin jo viime joulukuussa ilman
eduskunnan suostumusta. Yhdysvaltojen militaristisen vallankaappauksen seurauksena
Suomen presidentille on jo ennakkoon varmistettu 1998 perustuslain vastainen syytesuoja,
valtio-, maanpetos-, hyökkäys- ja sotarikoksista. Myös eduskunta on syyntakeeton
ilman valtaoikeuksia. Puolustusvoimien ylipäällikkyys on Pentagonissa?
Amerikkalainen rauhantutkija Betty Reardon määrittelee militarismin "uskomusjärjestelmäksi, joka perustuu käsitykseen, että ihminen on luonnostaan väkivaltainen, hyökkäävä ja kilpailunhaluinen. Tästä seuraa käsitys, että yhteiskunnallista järjestystä täytyy pitää yllä voimakeinoin. "Tämän maailmankatsomuksen mukaan arvovalta perustuu kykyyn hallita ja käyttää voimakeinoja yhteiskunnallisen kontrollin toteuttamiseksi ja ihmisten käyttäytymisen ohjailemiseksi.
On sanottu, että patriarkaalinen valtio joko on parhaillaan sodassa, toipumassa sodasta tai varustautumassa sotaan. Naisten näkökulmasta ja heidän kokemustensa perusteella patriotismissa vallitsee aina sotatila.
Mitä patriarkaatin jatkuva valmentautuminen sotaan merkitsee niin naisille kuin miehillekin, siitä antaa Birgit Brock-Utne (l985) hyvin valaisevan kuvan verratessaan ihanneäidin ja ihannesotilaan malleja tällaisessa yhteiskunnassa:
Betty Reardon on todennut (1981), että nainen on vuosisatojen mittaan uhrannut perheen puolesta saman, mitä sotilas on antanut isänmaalleen tai heimosoturi tehnyt heimonsa puolesta. Nainen on harjoitettu sublimoimaan omat tarpeensa palvelemalla toisia: "Vaikka yhtäläisyys äidin ja sotilaan ihanteiden välillä on hämmästyttävä, niiden välillä on kuitenkin myös selvä ero. Molempia vaaditaan uhraamaan itsensä, molempia harjoitetaan tottelevaisuuteen ja alistuvuuteen, mutta äidit synnyttävät elämää ja yrittävät suojella sitä, kun taas sotilaat on harjoitettu tappamaan."
Sisilialaiset naiset osoittivat myös yhden ja saman yhteiskunnan epäloogisuuden kun puhutaan naisten oikeudesta turvalliseen aborttiin. "... me muistamme yksinäisyytemme, kun meidän täytyi kohdata abortin tuska... ja meitä syytti murhaajiksi se sama rintama, joka pitää ydinsotaan varustautumista 'luonnollisena' ja valmistelee mitä mielettömintä kuolemaa meille kaikille!”
Tällaisten vaihtoehtojen edessä ei naisia huvita olla "sen enempää suloisia kuin kärsivällisiäkään tai alistua kohtaloonsa, ei hoivaajia ja kaikkein vähiten naissotilaita".
Naisliike ei näe suurta eroa väkivallan eri muotojen kesken. Naiset näkevät, että perheväkivallan, katujen, raiskausten ja militarismin väkivallan välillä on suora yhteys, ne kaikki ovat samaa juurta, ne manifestoivat väkivaltakulttuuria, jonka miehet ovat keskuuteensa luoneet.
Tämän näkemyksen, että väkivalta eri tasoilla ja eri muodoissaan on samaa juurta, ovat nyt myös hallitukset virallisesti hyväksyneet.
Patriarkaatti on ottanut ohjat suoraan omiin käsiinsä, se ei enää välttämättä tarvitse sotilaita välikäsinä. Ja kansanvaltaisilla instituutioilla on täysi työ yrittää salata, että todellinen valta onkin jo karannut niiden käsistä. Patriarkaatti käy myös sotaa eikä tarvitse enää siihenkään sotilaita. Taistelu markkinoista, raaka-ainelähteistä ja energiasta, tekniikan, patenttien ja omistusoikeuksien hegemoniasta, jopa ihmisten luovien kykyjen valjastamisesta on kolmatta maailmansotaa, jota käydään kautta maailman.
Vertauskuvat ja ihanteet ovat vaihtuneet vastaavasti. Nyt suurinta isänmaallisuutta on kansainvälinen kilpailukyky! Sankareita ovat ne, jotka uhraavat kaikki aikansa, voimansa, lahjakkuutensa, perheensä, usein myös terveytensä ja jopa henkensä yhtiön menestykseksi, vuosi vuodelta kasvavan tuotoksen ja voiton alttarille.
Uhreja eivät ole vain ihmiset, miehet, naiset ja lapset niin kuin aina sodassa, vaan nyt myös kulttuuri, kaupunkien kauneus ja perinteet, maaseudun kylät, historialliset paikat ja rakennukset, koko ihmiskunnan aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö, jos se ei ole tuottavaa eikä kannattavaa. Mutta nyt on uhrina myös Äiti Maa, jota raiskataan, riistetään ja nöyryytetään yli kaikkien rajojen, myös palautumisen ja sietokyvyn rajojen.
Emme huomaa, että olemme suuren kollektiivisen petoksen uhreja. Meidät on saatu uskomaan, että kaikki inhimilliset tarpeet voidaan tyydyttää rahalla ja tavaroilla. Meidät on pyydystetty kerskakulutuksen hämäävään häkkiin - emmekä osaa edes kuvitella vaihtoehtojen vapautta.
Me tarvitsemme ruohonjuuritason vaihtoehtoliikkeen ja kansalaisrintaman patriarkaalisen globalisaation purkajaksi ja elämän pelastajaksi.
Me tarvitsemme solidaarisen vapautusliikkeen vapauttaaksemme itsemme tästä sotien panttivankidraamasta takaisin ihmisarvoiseen elämään, joka kunnioittaa luontoa ja elää tasapainossa sen kanssa.
Entäs miehet? Miehet tarvitsevat enemmän kuin koskaan naisten korvaamatonta kumppanuutta ja apua vapautuakseen valheellisen maailmankuvan vuosituhantisesta sotimisen kirouksesta!
Linkeissä lisää:
https://sinikkatyynela.blogspot.com/2024/05/tana-aitienpaivana-haluan-kiittaa-ja.html?m=1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti