tiistai 18. heinäkuuta 2023

Äiti maa itkee

Muokkasin maan, kitkin juurakot ja kylvin keväällä unikonsiemeniä. Kastelin ja odotin kärsivällisesti. Tällä viikolla hennot nuput ja tummanpunaiset kukat aukesivat. Yllätys oli suuri. Unikoita on monia lajeja ja samoin värejä, mutta pihallani tuulessa huojuvat unikot ovat verenpunaisia. Hätkähdin. 

-Kuin maa itkisi?

Elämän ihme? Pienenpieni siemen itää, kasvattaa juuret ja varren. Tarvitaan valtava työ, ennen kuin kukka aukeaa, sitten terälehdet tippuvat jo parin päivän päästä. Valtavaa haaskausta, kukan lakastuminen tapahtuu melkein saman tien. Jotakin samaa tapahtuu nyt koko kulttuurissamme. Verenhimoinen ja sotaisa väkivaltakulttuurimme elää kuoleman kouristuksissa. Voiko päättymättömään sodankäyntiin  mitenkään vaikuttaa?

Liettuassa pidetyssä Naton huippukokouksessa myös Ruotsi liittyi länsimaitten tekopyhään ydinasekoalitioon. Sekä Yhdysvallat, että Saksa olivat tehneet jo ennen huippukokousta selväksi, että ne estävät Ukrainan liittymisen Naton sotilasliittoon sotatilan jatkuessa. Ukrainan presidentti Zelensky raivostui.

Nato on kaksinaamainen peto

Ukraina on suurvaltasodan sijaiskärsijä. Nato on vastuussa asetoimituksillaan sodan ylläpitämisestä, päättymättömästä sodankäynnistä, eikä pane tikkua ristiin sodan lopettamiseksi. Läntiset liittolaiset eivät halua avointa sotaa Venäjän kanssa, sehän saattaisi häiritä ohjuksillaan mukavasti sohvalta löhöävää sotapeliä käyvää valtaeliittiä. - Tätä se on, uusi uljas Euroopan terroristinen ja sadistinen sotatalous! 

Myös Venäjän maksaa hirvittävän hinnan erikoisoperaatiostaan Ukrainassa. Sota esti Ukrainan liittymisen sotilasliittoon ja Naton uuden ydinasetukikohdan perustamisen minuutin päähän Moskovasta. Ainakin Zelenskyllä pitäisi jo raskaiden tappioiden jälkeen olla jonkinlainen käsitys geopoliittisesta asemasodasta, mutta kun ei? Zelensky ryhtyi kansansa tapattamiseen ja jatkuvaan sotaan mieluummin kuin neuvotteluihin ja puolueettomuuteen. Samaan aikaan länsi käy jo epätoivoiseksi. Kun aseet alkavat loppua, turvaudutaan jo rypälepommeihin.

Rypälepommit - sotarikos

Bidenin hallinto teki päätöksen rypälepommien toimittamisesta Ukrainalle. Rypäleammukset ovat pieniä pommeja, kuin ilotulitusraketteja, joiden pikku miinat voivat räjähdellä vielä vuosikymmenten päästä tappaen ja vammauttaen erityisesti siviilejä. Länsi käyttää nyt Ukrainassa jo häviölle jäävän maan julminta poltetun maan taktiikkaa, jonka jälkeen maa jää asumiskelvottomaksi. Britannian toimittamat köyhdytetyt uraaniaseet varmistavat, että maa saastuu vuosimiljardeiksi. Köyhdytetyn uraaniaseiden laskeumat aiheuttavat synnynnäisiä epämuodostumia ja syöpää hamaan ikuisuuteen.

Valkoinen talo on aiemmin ollut valmis tuomitsemaan rypälepommien käytön sotarikoksena kun Venäjää syytettiin niiden käytöstä. Nyt Washington sysää Kiovalle samat sotarikokset, vaikka yli 110 valtiota on jo ratifioinut rypäleammukset kieltävän yleissopimuksen vuonna 2008. Myös Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier allekirjoitti sopimuksen aikaisemmassa roolissaan ulkoministerinä, käänsi kelkkansa presidenttinä ja selitteli, ettei Berliinin  pitäisi estää Yhdysvaltoja, koska se "merkitsisi Ukrainan loppua".

Onko rypälepommeihin turvautuminen lännen lopullinen kuolinisku Ukrainalle, sodassa, jota se ei voi voittaa?

Yhdysvallat ja Nato ovat tietoisia rypälepommien käytön seurauksista. On arvioitu, että Yhdysvallat pudotti aikoinaan, yli puoli vuosisataa sitten, 270 miljoonaa ammusta Laosiin. Jopa 80 miljoonaa ammusta ei räjähtänyt. Kun pommitukset päättyivät vuonna 1973, vähintään 25 000 ihmisen, joista 40% oli lapsia, raportoitiin kuolleen tai loukkaantuneen. Luin Global Researchista  Kambodžan pääministeri Hun Senin kannanoton, jossa hän muistutti maailmaa odotettavissa olevista rypälepommien kauhuista. Hän huomautti, että puolen vuosisadan jälkeen Kambodža ei ole vieläkään löytänyt tapaa tuhota kaikkia räjähteitä ja että rypälepommien uhrit ovat tällä kertaa ukrainalaisia. Myös ihmisoikeusryhmät ovat dokumentoineet Kiovan ampuneen rypäleammuksia omaa väestöään vastaan ​​Itä-Ukrainassa jo vuodesta 2014 lähtien. Human Rights Watchin tutkimuksen mukaan Ukrainan joukot ampuivat rypäleammuksia Ukrainan Iziumin kaupunkiin viime vuonna tappaen ainakin kahdeksan siviiliä ja haavoittaen 15 muuta.

Bidenin on turha odottaa vakuuksia Zelenskyltä, että rypäleammukset olisi tarkoitettu vain venäläisiä varten. Selvää, että niitä käytetään myös siviilialueilla Itä-Ukrainassa. Ammukset eivät valitse itse uhrejaan.

Muistuu mieleen jonkun viisaan mietelause: ”Kukkaa kannattaa kasvattaa vaikka tulivuoren juurella”

Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, kun maailma raaistuu ja väkivaltaistuu entistä nopeammin? Suomi ei ole ottanut mitään kantaa Ukrainaan vietyihin rypälepommeihin tai uraaniaseisiin. Suomea kiinnostaa vain Naton pohjoinen esikunta. Suomi ja enemmistö kansakunnasta elää pienessä kuplassa ja valheellisessa turvallisuuden tunteessa...

Pihallani kukkii verenpunaiset unikot. Äiti maa itkee verikyyneleitä. Milloin kärsimys loppuu? Biden kylvää rypäleammuksia, tämä tyttö unikonsiemeniä ja elää hetkessä..

Yhdysvaltojen Afganistanin sodan aikana maanviljelys tuhottiin ja sotakuluja rahoitettiin silmän kantamattomiin ulottuvilla unikkopelloilla. Huumekauppa kukoisti. Odottaako Ukrainaa sama kohtalo, kun sota on joskus ohi?  Silloin Euroopan vilja-aitta ja rehevin mustan mullan alue on jo myrkytetty ja tuhottu rypälepommein, uraaniasein ja mahdollisesti ydinasein. Jo Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen radioaktiivinen laskeuma saastutti etenkin Ukrainan mustan mullan alueen. Äiti maa itkee…

Siitä huolimatta! Kukkaa kannattaa kasvattaa vaikka tulivuoren juurella.


https://mvlehti.net/2023/07/19/aiti-maa-itkee-mielipide/

 

 

 

 

Ei kommentteja: