Maataloustuottajasta energiantuottajaksi

 

Hufvudstadsbladetissa Paul Riesinger ja Pekka Poutanen käsittelivät 28.12.21 maatalouden haasteita. Mutta kirjoituksista puuttui maanviljelijän uusi rooli sekä ruuan, että energiatuottajana, mistä käydään kiivasta keskustelua Saksassa, jossa uusi hallitus aikoo aikoo saattaa ydinvoiman käytöstäpoiston päätökseen ja on asettanut kunnianhimoisia energiatavoitteita; 80 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030.

Arvostettu Fraunhofer Instituutti arvioi aurinkoenergian potentiaaliksi Saksassa 3160 GW (OL3 = n.1,6 GW). Potentiaali voisi kattaa Saksan energiasiirtymän, jota uudessa hallituksessa johtaa vihreä talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck. Saksassa keskustellaan aurinkomoduulien asentamisesta parkkipaikoille ja moottoriteille, katoille, rekoille, juniin, sopiville vesipinnoille, rautatiekiskoille, melusuojauksiin ja aurinkokennokalvoihin, joita voidaan rullata pinnoille, jotka eivät sovellu perinteisille aurinkopaneeleille. Lisäksi suunnitellaan tuulivoiman - ja vetytuotannon laajentamista.

Uudet energiateknologiayritykset saavat jalansijaa ja mm. Saksan toiseksi suurin energiayhtiö RWE investoi voimakkaasti. Yritysjohtaja Katja Wünschelin mukaan kaikki Saksan toteuttamiskelpoiset uusiutuvan energian hankkeet on otettava käyttöön.

Saksan energiamuutos koskee myös maataloutta. Vaihtelevien ja laskevien tuottajahintojen, kohonneiden kustannusten, lisääntyvien eläin- ja ympäristönsuojeluvaatimusten sekä tulevaisuuteen suuntautuneen toiminnan taloudellisen selviytymisen vuoksi monet viljelijät etsivät vaihtoehtoja. Yksi tällainen on uusiutuvan energian tuotanto, joka tarjoaa tervetulleen maataloustulojen monipuolistamisen. Iskulause ”maataloustuottajasta energiatuottajaksi” saa yhä enemmän huomiota.

”Agrifotovoltaik (Agri-PV)” tarkoittaa, että maataloustuotteiden tuotanto tapahtuu joko maahan asennettujen aurinkopaneelijärjestelmien alla tai niiden välissä, mikä optimoi sekä aurinkoenergian että ruoan sadon. Ilmastonmuutoksen rajujen säänmuutosten aikana Agri-PV tarjoaa suojan rakeita ja rankkasateita vastaan, sekä auttaa suojaamaan viljelykasvejakasveja pakkaselta sekä kuivuudelta, koska varjovaikutus vähentää haihtumista. Teknisen Agri-PV - potentiaalin Saksassa arvioidaan olevan n.1700 GW asennettua kapasiteettia (GWp)

Ydinvoimattomassa Itävallassakin keskustellaan myös maanviljelijän roolista energian tuottajina. Vihreän ilmastonsuojelu-, ympäristö-, energia-, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministerin, Leonore Gewesslerin, mukaan aurinkoenergian tuotanto tarjoaa suuret mahdollisuudet ympäristöystävälliseen energiaan siirtymiseen, jossa maataloudella on tärkeä rooli. Hän katsoo, että maatalouden aurinkokennot tarjoavat itävaltalaisille maaviljelijöille mahdollisuuksia ryhtyä energiaviljelijöiksi.

Sveitsissä, jossa vuoden 2017 kansanäänestyksessä vahvistettiin asteittainen ydinvoimasta luopuminen, maatalouden uusiutuva sähköntuotanto on lisääntynyt jyrkästi viime vuosina. Sekä maatalouden biokaasulaitokset että aurinkosähkötuotanto osoittavat suurta kehityspotentiaalia.

Energiaviljelijän liiketoiminta-alue on erittäin laaja: biokaasua sähkön ja lämmön tuotantoon, biometaani polttoaineena, suur- ja pienimuotoista tuulituotantoa, biogeenisiä polttoaineita kuten biodiesel ja bioetanoli, nopeasti kasvavien kasvien biomassaa jne.

Saksassa ja Itävallassa maanviljelijät vihreiden ministerien johdolla painavat kaasua ja ajavat kohti uutta tulevaisuuteen suuntautuvaa energia- ja elintarviketuotannon aikakautta. Suomessa Keskustapuolueen ja vihreiden ministerien holhouksessa ja taloudellisesti ahdingossa olevat talonpojat ovat menneen ydinvoima-aikakauden panttivankeja. Suomi lobbaa ydinasevaltio Ranskan ja entisten itäblokkimaiden johdolla ydinvoiman sisällyttämistä vihreänä energiana EU:n taksonomiasäännöksiin.

Suomalaisen maanviljelijän valoisa tulevaisuus on tarjota peltonsa pienten modulaaristen ydinvoimaloiden (SMR) kehittämiseen, jota varten Suomen hallitus valmistelee ydinenergialain uudistusta. Toinen kannattava liiketoiminta olisi korkea-aktiivisen  reaktoripolttoaineen loppusijoitus.

Säteilyturvakeskuksen entisen päällikön, nyt venäläisen ydinteollisuusyhtiön Rosatomin juoksupojan, Jukka Laaksosen mukaan, Suomessa on yli 350 paikkakuntaa, joista löytyy sopivaa peruskalliota tämän ikuisesti säteilevän ”vihreän” perinnön loppusijoitusta varten.

 

Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan, Naiset Rauhan Puolesta

https://www.hbl.fi/artikel/bonder-kan-ga-fran-lantbruksproduktion-till-energiproduktion/

   

 

Kiitos Ulla !