5G:n turvallisuus testaamatta
5G:n haitattomuutta ihmisen terveydelle ei ole osoitettu vielä missään ennen
sen markkinoille päästämistä. Mitään turvallisuustutkimuksia ole tehty.
Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöväntutkimusinstituutti IARC
luokitteli radiotaajuisen säteilyn vuonna 2011 mahdollisesti karsinogeeniseksi.
Luokittelu kattaa muun muassa älypuhelinten, WiFin ja matkapuhelintukiasemien
säteilyn (IARC 2011).
Kännykänkäyttö yhdistyy suurempaan aivosyöpäriskiin (Prasad 2017, Bortkiewicz
2017, Yang 2017).
Pukki kaalimaan vartijana
Säteilyturvakeskus STUK ja eduskunta ovat pesseet kätensä:
- Vuonna
2018 säteilyasetusta muutettiin niin, että se eräin ehdoin sallii 20 kertaa
voimakkaamman säteilyn kuin aiemmin. Maksimitehotiheys on piilotettu asetuksen
liitetiedoston taulukon 1.5 alaviitteeseen, jossa sanotaan:
Taulukossa 1.5
paikallinen tehotiheys, joka määritellään keskiarvona 1 cm2:n pinta-alalta, ei
saa olla suurempi kuin 200 W/m2.”
Ovatko kansanedustajat
edes tienneet, että he ovat hyväksyneet radiotaajuisen säteilyn raja-arvon noston
20-kertaiseksi aiemmasta ? Onko asetus on ajettu läpi sammutetuin lyhdyin?
Vastuu raja-arvoista on
viranomaisilla, vastuu niiden noudattamisesta on operaattorilla
Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille
kentille on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Raja-arvojen
määräämisessä on oltu hyvin varovaisia. Radiotaajuisen säteilyn ainoa
tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi
määrätyn säteilyannoksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten
lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali.
STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon
kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä riippumattomien kansainvälisten
asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin
kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi
STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja
aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi.
Miten Olli Tammilehto oikoo
Ylikansallinen auktoriteetti
”STUK omaksuu säteilyn
vaikutuksia koskevat näkemyksensä alan globaaleilta byrokraateilta ja
normittajilta kuten Maailman terveysjärjestöltä, WHO:lta ja Kansainvälinen
ionisoimatonta säteilyä käsittelevältä suojelukomissiolta eli ICNIRP:lta.
Ts. säteilyturvakeskuksen
sijasta meitä suojelee WHO ja ICNIRP?
Onko luottamista ?
Nykyinen ”corporate capture”
-ilmiöstä seuraa, että nämä järjestöt ovat suurten yhtiöiden talutushihnassa.
On helpompi kaapata muutama kansainvälinen elin kuin lukuisia kansallisia.
ICNIRP on yksityinen saksalainen järjestö, jonka alkuperästä ja rakenteesta ei
ole selvyyttä ja jonka epäillään olevan lähellä alan teollisuutta. Se valitsee
itse uudet jäsenensä eroavien tilalle. Useat sen jäsenistä ovat saaneet
tutkimuksiinsa rahaa kännykkäteollisuudelta. WHO:n sähkömagneettisen säteilyn
säätelyä käsittelevä työryhmä on toiminut läheisessä yhteistyössä ICNIRPin
kanssa. Se on kutsunut teollisuuden edustajia luonnostelemaan säteilynormeja.”
STUK, WHO, ICNIRP, EU,
Suomen eduskunta, - kollegiaalinen virkakorruptio yhdistettynä globaaliin yhtiövaltaan ? Niin se totalitarismi toimii, kun kansanvalta ensin kumottiin..
Blogisti ja tietokirjailija
Juhana Harju on mitannut säteilyä Helsingin keskustassa.
Senaatintorilla radiotaajuista säteilyä on keskimäärin 45 000 µW/m2,
korkeimmillaan
131 000 µW/m2. Senaatintori ei ole vain läpikulkupaikka, vaan torilla voidaan viettää pitkiäkin aikoja esimerkiksi portailla istuen tai kun torilla järjestetään myyjäisiä tai juhlia.
131 000 µW/m2. Senaatintori ei ole vain läpikulkupaikka, vaan torilla voidaan viettää pitkiäkin aikoja esimerkiksi portailla istuen tai kun torilla järjestetään myyjäisiä tai juhlia.
Rajua tukiasemasäteilyä
Helsingin keskustassa
Juhana kävi mittailemassa
Helsingin keskustoja säteilytasoja ja totesi, että mm.
Valtioneuvoston
linnan edustalla on tukiasemasäteilyä keskimäärin noin
50 000 µW/m2 ja
enimmillään 105 000 µW/m2.
Tukiasemapaneelin suunnasta voi päätellä, että
voimakasta säteilyä suuntautuu myös kohti Valtioneuvoston linnan ikkunoita ja
Aleksanterinkadun puoleisia sisätiloja.
Herää kysymys,
missä määrin viime vuosien hallitusten hätäisesti valmistellut päätökset
johtuvat siitä, että valtioneuvoston tiloissa on voimakasta radiotaajuista
säteilyä. Radiotaajuisella säteilyllähän on havaittu olevan haitallisia
neuropsykiatrisia vaikutuksia (Pall 2016).
Raju
tukiasemasäteily johtuu operaattorien kilpailusta
Raju
tukiasemasäteily Helsingissä ja muuallakin Suomen kaupungeissa johtuu
operaattorien välisestä kilpailusta. Ne kilpailevat keskenään mobiilidatan
nopeudessa. Operaattorit ovat saaneet voimakkaalla mainonnalla kuluttajat
uskomaan, että mahdollisimman nopea mobiilidata hintaan mihin hyvänsä olisi
heidänkin etunsa, vaikka niin ei tietysti ole. Kansalaisten etu olisi, että
heidän terveytensä asetettaisiin etusijalle.
Toinen syy
voimakkaaseen tukiasemasäteilyyn on operaattorien liiketaloudellista
laskelmista johtuva. Kun tukiasemissa väännetään nupit kaakkoon, operaattorit
pystyvät kattamaan suuremman alueen pienemmällä tukiasemamäärällä. Siinäkään ei
ajatella kansalaisten terveyttä.
Suomessa
käytössä tieteellisesti vanhentuneet säteilyn raja-arvot
Kansalainen
saattaa kysyä, eikö Suomessa ole säteilyn raja-arvoja. On kyllä mutta
radiotaajuisen säteilyn huikean korkeat raja-arvot eivät suojaa väestöä.
Suomessa ovat käytössä ICNIRPin radiotaajuisen säteilyn raja-arvot. Se on järjestö, joka on surullisenkuuluisa yhteyksistään mobiiliteollisuuteen (Investigate Europe).
Suomessa ovat käytössä ICNIRPin radiotaajuisen säteilyn raja-arvot. Se on järjestö, joka on surullisenkuuluisa yhteyksistään mobiiliteollisuuteen (Investigate Europe).
Radiotaajuisen
säteilyn voimassa olevat raja-arvot suojaavat vain 6-30 minuuttia kestävältä
lämpövaikutukselta. Ne eivät suojaa radiotaajuisen säteilyn pitkäaikaisilta
biologisilta vaikutuksilta, kuten syövältä.
On
tieteellisesti osoitettu, että radiotaajuisella säteilyllä on biologisia
vaikutuksia ja terveysvaikutuksia, joita aiheutuu paljon alle vanhentuneiden
ICNIRPin raja-arvojen (Belpomme 2018).
Tutkijat
vaativat varovaisuusperiaatteeseen perustuvia raja-arvoja
Nykyiset
radiotaajuisen säteilyn raja-arvot suojaavat vain teknologiateollisuuden etuja,
eivät väestön terveyttä.
Jos Suomessa välitettäisiin kansalaisten terveydestä, myös täällä
asetettaisiin tukiasemasäteilylle varovaisuusperiaatteeseen nojaavat raja-arvot
ja operaattorit pantaisiin kuriin.
Tukiaseman
rakentamista on valitettavasti vaikeaa estää mitenkään. Joissain harvoissa
paikoissa se on onnistunut paikallisella kansanliikkeellä. Säteilyturvakeskus
pitää tukiasemia terveydelle vaarattomina, vaikka uusi tutkimustieto ei tue
oletusta:
?
Eräät
kansanedustajat ovat tehneet kirjallisia kysymyksiä sähkömagneettiseen
säteilyyn, kuten tukiasemiin, kännykkäsäteilyyn ja sähköherkkien
sosiaaliturvaan liittyen. Ne eivät ole johtaneet mihinkään vaan asianosaiset
vastuuministerit ovat aina torjuneet ajatukset, että langattoman teknologian
säteilystä voisi olla mitään haittaa. Vastuuministerien haamukirjoittajana on
oletettavasti ollut Säteilyturvakeskus, joka denialistisesti kieltää
tieteellisissä tutkimuksissa havaitut haitat.
Harvardin
yliopiston etiikan laitoksen julkaisemassa Norm Alsterin e-kirjassa Captured Agency: How the Federal Communications Commission is
Dominated by the Industries it Presumably Regulates(2015) on kuvattu
vakuuttavasti, miten teknologiateollisuus on onnistunut kaappaamaan FCC:n, joka
on sikäläinen valvontaviranomainen, jonka pitäisi valvoa ja rajoittaa
langattoman teknologian säteilyä, Se, miten kirjassa kuvataan FCC:tä, pätee
yleisellä tasolla myös Säteilyturvakeskukseen. Myös se toimii täysin
mobiiteollisuuden toiveiden mukaisesti ja eikä suojele väestöä — meitä —
radiotaajuisen säteilyn haitoilta.
Kiitos Juhana
Harjulle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti