tiistai 16. toukokuuta 2017

Hakkuusopimuksen laillisuus selvitettävä

Hakkuut Jyväskylässä on keskeytettävä välittömästi.

Jyväskylän ja Metsä Groupin puukaupan runkosopimuksella Jyväskylää on parturoitu jo vuosikausia.
Jälki massiivisen puukaupan jäljiltä on karmaiseva. Parhaat puut on kaadettu ja huonot jätetty pystyyn. Lähimetsät on hävitetty ja jäljelle jääneet puustot on harvennettu äärimmilleen tai avohakattu talousmetsien malliin, vastoin kaikkia taajamien luonnon monimuotoisuutta vaalivia lähimetsän hoito-ohjeita.
On selvää, että myös lintukannat on jo menetetty.
Ennen kuin osapuolten runkosopimuksen laillisuus on selvitetty, hakkuut Jyväskylässä on keskeytettävä välittömästi.
Metsä Groupin neljä monitoimikonetta parturoi Palokasta viime talvena noin 15 000 mottia parasta puuta, josta kaupunki sai korvauksia noin 500 000 euroa.
Tili tuli, mutta mikä unohtui?
Taajamien ja kaupunkien asemakaavamääräykset säätelevät hyvin tarkasti maisemaa muuttavia toimenpiteitä. Varsinkin kaupunkien keskusten puunkaato on äärimmäisen kontrolloitua kaavoittajan ja maisemoinnin näkökulmasta.
Rakennus- ja maankäyttölain 128 § edellyttää luvat puunkaatoon.
Jos tontilta kaadetaan yli 10 puuta, tarvitaan maisematyölupa, jonka voi tarvittaessa riitauttaa. Luvat tarvitaan myös kaupungin asemakaavojen viheralueille.
Voidaanko puukaupan runkosopimuksella tuhota koko kaupungin paras puusto myyntiin vastoin kaikkia kaupungin omia lähimetsän hoito-ohjeita ja ilman mitään lupia? Mihin hävisivät lailliset pelisäännöt?
Kuka on vastuussa kaupunkiympäristön systemaattisesta tuhoamisesta minkään viranomaisen puuttumatta? Kuka vastaa mittavista vahingonkorvauksista? Valtuusto, lautakunta vai virkamiehet? Kuka määrittelee vahingot Jyväskylän ympäristötuhosta, ja kenen ne kuuluu maksaa?
Vai unohdetaanko koko juttu?





Ei kommentteja: