YDINVOIMAN KÄÄNTÖPUOLI

16.9.2008
Keskisuomalainen


Fennovoiman suunnitteilla olevan 2 500 MW:n ydinvoimalan paikkaa haetaan ja sen YVA on vielä tekemättä? Kuka tai mikä puolueeton instanssi laskisi nyt rehellisesti vesivoiman ja atomisähkön tuottajien todelliset ylivoitot? Helsingin Sanomien mukaan sähkön ja päästöoikeuksien pörssikeinottelu- ja hinnoittelu, sekä erityisesti vesivoima- ja atomisähkön tuottajien ylivoitot ovat 2 000 000 000 euroa.

Mikä on Suomen holtittoman energiapolitiikan ja varsinkin atomisähkön ylivoittojen tai ylitappioiden todellinen määrä ja kuka on niistä vastuussa?

Ministeri Pekkarinen taitaa nyt hääriä Suomen energiapolitiikan kipparina täysin uppoavassa laivassa?

Suomesta on tulossa Euroopan ydinsähkön tuottaja taitamattomissa käsissä. Ministeri on itse tähdentänyt, että ydinvoimavaltion pitää olla omavarainen. Uraania on alettava louhimaan myös Suomesta. Suomen kaivoslaki on vuodelta 1965. Ydinvoimaa ja uraanin louhintaa Suomessa puoltaa se, että maanomistajilla tai kunnilla ei ole edes veto-oikeutta estää alueellaan aloitettavaa kaivostoimintaa.

Olisiko nyt rakenteilla ja suunnitteilla olevat 3-5 ydinvoimalaa nykyhallituksen tuella Suomen kansantalouden lottovoitto vai lopullinen alasajo?

Katkeaisiko lisäydinvoimalla Suomen metsäteollisuudenkin selkäranka?
EU:han vaatii tuottamaan 38 prosenttia uusiutuvaa energiaa jokaista ydinsähkökilowattia kohden. Ja siitähän ei Suomi selviä kuin puuta polttamalla - ja metsäteollisuuden alasajolla?
Muuttuvatko vesivoiman ja atomisähkön päästökauppa ja pörssivoitot koko metsäteollisuuden lopulliseksi tappioksi?

Onko Suomen hallitus edes ymmärtänyt asian puukaupan verohelpotuksien ohella?
Ymmärretäänkö ja muistetaanko vielä edes sitä periaatetta, että metsät ovat maapallon keuhkot ja kaikkein tehokkain hiilinielu ilmastomuutoksen torjunnassa?

Entäpä, jos metsiä ei enää hakattaisikaan ilmastomuutoksen torjumiseksi?

Työ- ja elinkeinoministeriön pallo on nyt hukassa: suurten monopoliyhtiöiden, mm. Fortumin monien ydinvoimaloitten yhteisomistus ovat vastoin kilpailulainsäädäntöä ja uusiutuvan energian käyttöönoton este.

Ydinvoimasta ja sen lisärakentamisesta loppusijoituksineen tulee näillä näkymin Suomen kohtalonkysymys: edes suuret ydinvoimavaltiot eivät ole kyenneet ratkaisemaan loppusijoitusta! Suomi ainoana valtiona maailmassa aikoo haudata jätteet kallioperään miljoonaksi vuodeksi. Yhden prosentin äänivallallaan EU:ssa Suomi ei kykene estämään muualta EU:n alueelta tulevia radioaktiivisia jätteitä, jotka on tarkoitus keskittää Euroopan alueella samaan paikkaan.

Suomen energiapolitiikkaa johtaa nyt pörssikeinottelijat ja Kehittyvien Maakuntien Suomi - kansanedustajat ilman minkäänlaista kontrollia ja vastoin kansantalouden kokonaisetua.

SINIKKA TYYNELÄ Jyväskylä



Tekniikka & Talous 17.9.08
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article131589.ece


Sähköyhtiöiden jättivoittoihin leikkuri

Teknologiateollisuus ehdottaa pohjoismaisille sähkömarkkinoille uutta sähkökauppamallia, joka voi laskea sähkön hintaa jopa 22 prosenttia. Samalla se leikkaisi energiayhtiöiden keräämästä ansiottomasta sähkön ylihinnasta reippaan siivun.
Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotettaisiin toisistaan. Sähkön hinta määräytyisi markkinahinnan ja toteutuneiden päästöjen mukaan. Kuluttajat maksaisivat siten sähkössä vain oikeasti toteutuneiden päästöjen mukaan.
Muutoksen jälkeen tyypillinen sähkölämmitteisessä pientalossa asuva perhe säästäisi sähkölaskuissa lähes 260 euroa vuodessa.

Teknologiateollisuuden energiajohtajan Martti Kätkän mukaan pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin sähköstä 84 prosenttia tuotettiin ilman fossiilisia hiilidioksidipäästöjä viime vuonna. Kuitenkin kaiken tuotetun sähkön hinta määräytyi pääosin kalliimman hiilisähkön ja siihen lisätyn päästöoikeuden mukaan.

Nyt on tarkoitus päästä tästä kytkennästä eroon. Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotettaisiin toisistaan. Tuottaja antaisi tarjouksensa sähköenergiasta ja ilmoittaisi sen tuottamiseen vaadittavien päästöoikeuksien määrän.
Kauppapaikka, esimerkiksi Nord Pool, ostaisi toteutuneiden kauppojen tarvitsemat päästöoikeudet ja jakaisi kustannukset kaiken ostetun sähkön kesken tasan.

Päästöistä maksetaan, jos niitä syntyy

Energian hinta muodostuisi tuotantokustannuksista ja päästöoikeuden hinnasta kuten nykyisinkin, mutta päästöoikeuksista maksettaisiin vain toteutuneiden päästöjen mukaan. Säästö syntyisi tästä.

Päästöoikeuden hintavaikutus tukkusähkön megawattituntihintaan jäisi yhteen neljäsosaan nykyisen kolmeneljäsosan sijasta.
Päästöoikeuden tämän hetkisestä noin 23 euron hinnasta siirtyisi sähkön hintaan vain neljä euroa, kun nykyisin vaikutus on 18 euroa.
Teknologiateollisuus on laskenut, että muutoksen jälkeen esimerkiksi tyypillinen sähkölämmitteisessä pientalossa asuva perhe säästäisi sähkölaskuissa lähes 260 euroa vuodessa.
Tyypillisellä pientalolla Kätkä tarkoittaa 18 000 kilowattitunnin vuosittaista sähkön käyttöä. Sähköenergian hinnaksi on laskettu 6,5 senttiä, joka laskisi 5,1 senttiin kilowattitunnilta. Sähkön siirtohinta ei muuttuisi.

Yli miljardin säästöt

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja samalla Wärtsilän toimitusjohtaja Ole Johansson laskee, että uusi malli alentaisi sähkön hintaa Suomessa kaikkiaan 1,2 miljardia euroa vuodessa. Suurin hyötyjä olisi teollisuus, joka säästäisi sähkönhinnassa sähkön nykyhinnalla 670 miljoonaa euroa – joka vuosi.

”Teknologiateollisuudessa sähkön osuus kuluista voi tuotteesta riippuen olla jopa puolet. Kun sähkön markkinahinta ei ole määräytynyt todellisten tuotantokustannusten mukaan, emme ole päässeet hyötymään pohjoismaisesta, päästöttömästä sähkön tuotannosta. Uusi malli ja sen mukanaan tuoma uusi sähkön hinta hyödyttäisi kaikkia sähkön käyttäjiä”, Johansson sanoo.

Suomen suuria sähkönkäyttäjiä edustavan ElFi Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen kehuu mallia siitä, ettei EU:n päästökauppa- eikä sähkömarkkinadirektiivejä tarvitsisi muuttaa.
Sähkön markkinahinta perustuisi edelleen kysyntään ja tarjontaa, mutta niin sanotut windfall-voitot häviäisivät energiayhtiöiden tuloksesta.

”Ainoastaan Nord Poolin kaupankäyntitapaa pitäisi muuttaa”, Koskelainen sanoo.
On myös helppo arvata, kuka Teknologiateollisuuden esitystä tulee vastustamaan: halventunut sähkö ei olisi sen paremmin ympäristöjärjestöjen kuin ylivoittoja keränneiden energiayhtiöiden mieleen.

Suurimmat menettäjät olisivatkin juuri ne Fortumin ja Vattenfallin kaltaiset energiayhtiöt, jotka ovat pystyneet myymään Nord Poolin tukkusähkömarkkinoille halvalla tehtyä vesi-ja ydinsähköä kivihiilisähkön hinnalla.
Teknologiateollisuuden tekemä ehdotus on hyvä avaus sähkön hintaperusteiden saamiseksi läpinäkyväksi Nord Poolissa. Sen suurin ongelma on se, miten saada suurimmat sähköpörssin sähköntoimittajat vapaaehtoisesti luopumaan nykyisestä päästökaupan tuomasta hinta-automaatista.