Kolmen kapitalistisen blokin hyperimperialismi - onko vaihtoehtoja

 

Vielä 110 vuotta sitten Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Maata hallitsi tsaari Nikolai II. Suomella oli jo kuitenkin oma raha ja enemmän suvereniteettia kuin nyt läntisessä EU:ssa ja USA:n johtamassa sotaliitossa. Suomi oli jo 1900- luvun alussa paljon modernimpi kuin yksinvaltainen ja vanhoillinen isäntämaansa.

Tsaarin Venäjä oli feodaaliyhteiskunta, jossa suurin osa kansasta oli osattomia maaorjia. Tuloerot olivat valtavat, mutta tutkimusten mukaan ne eivät olleet poikkeuksellisen suuria verrattuna muihin saman aikakauden suurvaltoihin. 

Ennen vuoden 1917 vallankumousta Venäjän tuloerot olivat keskitasoa sen ajan mittapuulla. Gini-kertoimen on arvioitu olleen noin 36–40 koko keisarikunnan tasolla. 
(Tuloeroja mittaava Gini-kerroin: 0 = täydellinen tasa-arvo, 100 = suurin mahdollinen epätasa-arvo). Tulos on yllättävän lähellä monia nyky-yhteiskuntia ja jopa alhaisempi kuin nyky-Venäjällä.

• Tuloerot olivat huomattavasti suurempia keskuksissa. Moskovan 1917 Gini-kertoimen on arvioitu olleen jopa 64–67, ja varakkain 1 % hallitsi 37 % kaupungin kokonaistuloista, kun samaan aikaan Venäjän tulotaso henkeä kohden oli hyvin alhainen: vain noin 10 % Yhdysvaltojen ja alle 20 % Ison-Britannian tasosta.

  Vaikka Venäjän eliitti oli upporikas, suuri osa väestöstä oli hyvin köyhiä maanviljelijöitä, mikä piti tulonjaon taakankantoa tilastollisesti "tasaisempana", kun kaikki olivat yhtä köyhiä verrattuna teollistuneempiin maihin. Maaomaisuuden keskittyminen aatelistolle toimi sitten polttoaineena vallankumoukselle.

  Jo 1900-luvun taitteessa Venäjä oli erittäin köyhä valtio, jossa oli pieni mutta äärimmäisen rikas eliitti. 2000-luvun globaalikapitalistisessa maailmassa 1% omistaa yhtä paljjon kuin koko muu maailma yhteensä, samalla kun meneillään on kaikkien sota kaikkia vastaan.

2000-luvun globaalikapitalismin seurauksena Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen sisäiset tuloerot ovat valtavia, vaikka ne heijastavat kunkin maan hieman erilaisia talousmalleja.

Tuloerot maittain 2026

Yhdysvallat: Tuloerot ovat perinteisesti olleet suuria teollisuusmaaksi. Gini-kertoimen arvioidaan olevan noin 48–49. Varallisuus on keskittynyt voimakkaasti: vuonna 2025 varakkain 1 % omisti lähes puolet maan osakemarkkinoista ja ylin 10 % hallitsi 87,2 % koko maan varallisuudesta.

Venäjä: Venäjä kuuluu maailman epätasa-arvoisimpien maiden joukkoon erityisesti varallisuuden keskittymisen osalta. Sen Gini-kertoimen on arvioitu olevan varallisuudella mitattuna noin 80. Pieni eliitti hallitsee suurta osaa maan resursseista, ja ylimmän 10 % hallussa on noin 75 % varallisuudesta.

Kiina: Kiinan tuloerot ovat kasvaneet nopean talouskasvun myötä. Gini-kertoimen ennustetaan olevan noin 37–40 vuonna 2026, vaikka joidenkin riippumattomien arvioiden mukaan se voi olla jopa yli 50, mikäli epäviralliset tulot huomioidaan. Ero kaupunkien ja maaseudun välillä on edelleen merkittävä tekijä tuloeroissa. 

Vertailutaulukko

Maa	Arvioitu Gini-kerroin (tuloerot)	Varallisuuden keskittyminen (ylin 10 %)
Venäjä	~40–50 (tulo) / ~80 (varallisuus)	n. 75 %
USA	~48–49	n. 87 %
Kiina	~37–40	n. 68 %

Kaikissa kolmessa maassa tulo- ja varallisuuserot ovat huomattavasti suurempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, joissa Gini-kerroin on tyypillisesti 25–30 välillä. Yhdysvalloissa ja Venäjällä erot korostuvat erityisesti ylimmän huipun ja muun väestön välillä, kun taas Kiinassa tuloerot kytkeytyvät voimakkaasti alueelliseen kehitykseen. 

Vladimir Putin - Venäjän uusi valtiokapitalismin tsaari

Tullessaan presidentiksi vuonna 2000 Vladimir Putinin piti olla moderni uudistaja, joka ajaisi maan taloutta eteenpäin. Hän pienensi veroja ja sääti maanomistuslakeja tuoden vaurautta miljoonille kansalaisille, joiden kokemus demokratiasta tarkoitti Neuvostoliiton romahtaessa epävarmuutta, köyhyyttä ja rikollisuutta. Putin alkoi kuitenkin pian lujittaa henkilökohtaista valtaansa ja ohjata Kremlistä käsin virkamiehiä, yrityksiä, puolueita, vaaleja ja mediaa. Jotkut arviot Putinin omaisuudeksi n. 200 - 300 miljardia dollaria. Putinia on myös arvioitu maailman rikkaimmaksi mieheksi? - Onko Putin Venäjän uusi tsaari?

Monet Yhdysvaltojen ja lännen terroristista diktatuuria vastustavat uskovat vielä Putinin olevan ainoa vaihtoehto lännen sotataloudelle. - Mutta onko Putin jo paljastanut karhun kyntensä Ukrainassa, kun Venäjän sotatalous nousi nopeasti pakon sanelemana uusiin ennätyksiin lännen pakotteista huolimatta? 

Venäjän valtiokapitalismi

Venäjän talousjärjestelmää voisi luonnehtia 'valtiokapitalistiseksi tai oligarkkiseksi kapitalismiksi'. Vaikka se ei ole enää Neuvostoliiton entisen kommunismin suunnitelmatalous, se poikkeaa merkittävästi länsimaisesta vapaasta markkinataloudesta ilmeiseti vanhan kommunistisen politbyroon suunnitelmatalouden jäänteenä

• Venäjän valtio hallitsee noin 55 % taloudesta ja työllistää suoraan lähes 20 miljoonaa ihmistä. Strategiset alat, kuten energia ja puolustusteollisuus, ovat tiukasti valtion ja presidentin lähipiirin kontrollissa.

  Ukarainan operaation ja lännen pakotteiden seurauksena 2026 Venäjän talous on siirtynyt yhä vahvemmin valtion ohjaamaan sotatalouteen. Valtion menot ja sotilaalliset investoinnit ohjaavat kasvua enemmän kuin vapaat markkinat. Talous on keskittynyt pienelle eliitille, joka toimii läheisessä yhteistyössä valtionjohdon kanssa. Tätä kutsutaan usein "kaverikapitalismiksi" (crony capitalism). Siksi venäläisen kapitalismin suurimpia epävarmuustekijöitä ovat heikko oikeusjärjestelmä ja riippumattomien tuomioistuinten puute, mikä tekee yritysten omistusoikeus-perusteista epävarmoja. 

Tammikuun 2026 ennusteiden mukaan Venäjän talouskasvu on hidastumassa (noin 0,8–0,9 %) pakotteiden, öljytulojen vähenemisen ja työvoimapulan vuoksi. Järjestelmä onkin muuttumassa "vähemmän kapitalistiseksi ja enemmän valtiolliseksi", kun valtio ottaa yhä suuremman roolin resurssien jaossa sodan tarpeisiin.  Venäläinen yksityisomisteinen kapitalismi on erittäin säänneltyä ja valtiovetoista, mikä on lisännyt Putinin henkilökohtaista valtaa ja omaisuutta Putinin lähipiirin oliogarkeille.

Kiinalainen valtiokapitalismi 

Kiinalaisessa kapitalismssa valtion kontrolli ja markkinavoimat kietoutuvat tiukasti yhteen. Tämä ns. sosialistinen markkinatalous on myös valtiokapitalismia, mutta poikeaa läntisestä versiosta.

• Kiinan kommunistinen puolueella (KKP) on ylin päätösvalta taloudessa. Valtio hallitsee strategisia aloja (kuten energia, pankit ja teknologia) valtionyhtiöiden (SOE) kautta, mutta myös yksityisyrityksissä puolueen vaikutusvalta on kasvanut 'puoluekapitalismin' myötä.

• Vuonna 2026 alkava Kiinan 15. viisivuotissuunnitelmassa maa korostaa vaurauden oikeudenmukaisempaa jakamista. Tämä on vastaus kapitalismin luomiin suuriin tuloeroihin ja se tavoittelee keskiluokan vahvistamista kulutusvetoisemman talousmallin tueksi. Samalla Kiina on siirtymässä nopeasta määrällisestä kasvusta "korkealaatuiseen kehitykseen". Tämä tarkoittaa painopisteen siirtämistä asuntomarkkinoista ja raskaasta teollisuudesta korkean teknologian innovaatioihin ja vihreään siirtymään.

• Markkinat nähdään oivana työkaluna resurssien tehokkaaseen jakamiseen, mutta ne toimivat valtion asettamien rajojen ja geopoliittisten tavoitteiden puitteissa. 

 Kiinan ero Venäjän ja Yhdysvaltojen malliin

Kiinan malli on valtiovetoisempi. Siinä missä Yhdysvalloissa markkinat ohjaavat investointeja, Kiinassa valtio määrittää suuret suunnat (kuten 15. viisivuotissuunnitelma 2026–2030)

Kiinan kapitalismi on Venäjän mallia dynaamisempaa ja paremmin integroitunut globaaleihin arvoketjuihin. Vaikka molemmissa valtio hallitsee, Kiinassa yksityissektori (noin 60 % BKT:sta) on ollut merkittävämpi kasvun ja innovaatioiden moottori. Tänä vuonna Kiinan talousmalli kohtaa haasteita hidastuvan kasvun (n. 4,5 %), korkean velkaantumisen ja väestön ikääntymisen seurauksena, jotka pakottavat maata uudistamaan kapitalistisia rakenteitaan. 

Summa summarum?

Nykyinen globaalikapitalistinen maailmanjärjestys on siirtymässä hyperimperialististen blokkien taisteluksi, kun taloutta on kasvatettu nopeasti muutamien sukupolvien aikana pelkästään massiivisella energiankäytöllä ja nopeasti ehtyvillä uusiutumattomilla luonnonvaroilla. Esim. Venäjän virallinen arvio sen öljyvarojen riittävyydesta on n. 60vuotta.

Ei huolta huomisesta, - toinen fossiilivaltias Putinin lisäksi on Yhdysvaltojen Trump, joka heti valtaannousunsa jälkeen torppasi Pariisin ilmastosopimuksen ja päästi öljyn pannasta varmistaakseen maailman öljyherruuden ja nyt koko Latinalainen Amerikka on vaarassa joutua terroristisen öljyryöstelyn kohteeksi heti Venezuelan jälkeen.

Maailmaa hallitsee nyt imperialistiset blokit ja taantuneet fossiilienergian valtiaat, joista Kiina, huolimatta massiivisesta kivihiilisidonnaisuudestaan on kehittämässä valtavalla volyymilla uusiutuvaa energiaa, samalla kun se haastaa Yhdyvallat ja Venäjän.

Blokkien taistelun voittaja on jo selvä. Taistelu ehtyvistä uusiutumattomista luonnonvaroista, varsinkin öljystä tulee kuitenkin vielä jatkumaan, kunnes kuolema kuittaa univelat?  

- Ja Eurooppa haparoi vielä pimeässä?

Toivoa toivottomille tuo kuitenkin jo ihmiskunnan kollektiivinen herääminen kestämättömään yksityispankkien kapitalistiseen finanssijärjestelmän rahoituspetokseen, joka palvelee vain bankstereita, sotateollista kompleksia ja maailman rikkainta eliittiä ihmiskunnan ja planeetan tarpeista välittämättä?

Maailman nykyinen, arviolta yli 315 biljoonan dollarin velka ylittää kolminkertaisesti maailman vuotuisen BKT:n. Vaikka kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja muut ennustavat lievää talouskasvua vuodelle 2026, on kasvu vain uutta lisävelkaa!

Jos ja kun 1% omistaa jo kaiken maailman varallisuuden, miksi korkean koulutuksen saaneet sotilaat suostuisivat tappamaan toisiaan minkään supervallan imperialistisessa armeijassa varmistaakseen vain pienen eliitin äärimmäisiä rikkauksia ja luonnonvarojen ryöstökäyttöä?

Hyperimperialismin velkapommi

 

Maailman talousforum kokoontuu jälleen. Kaikilla kokoontujilla on tiedossa Oxfamin tuore raportti tuloerojen kiihtyneestä kasvusta. Maailman rikkaimmat ihmiset rikastuivat taas nopeammin kuin koskaan aiemmin.

Miljardöörien omaisuuden kasvutahti kolminkertaistui verrattuna edellisten viiden vuoden keskiarvoon. Miljardöörien yhteenlaskettu varallisuus nousi ennätykselliseen 18,3 biljoonaan dollariin eli noin 15,7 biljoonaan euroon. Varallisuuseroilla on suora yhteys poliittiseen epätasa-arvoon.

Miljardöörien poliittinen vaikutusvalta häikäissee, he ovat 4 000 kertaa tavallisia ihmisiä todennäköisemmin myös poliittisessa virassa varmistamassa varastamistaan.

Maailmassa oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 3 000 dollarimiljardööriä. Rikkaimmat 12 ihmistä omistivat enemmän kuin ihmiskunnan köyhempi puolikas, eli neljä miljardia ihmistä.

Entäs tilanne kapitalistisessa EU-Suomessa

Laittoman EU-liittymispäätöksen jälkeen Suomen entinen yhteinen kansallisvarallisuus ja omakustannusperiaatteella toiminut julkisinfra yhtiöitettiin ja yksityistettiin EU:n ylikansallisille markkinoille ja sijoittajille. 
Kun entisen yhteisen julkisinfran verotuotot menevät nyt sijoittajille, tuloerot räjähtivät: vuonna Suomen 2023 rikkain kymmenys omisti ensi kertaa yli puolet Suomen kaikesta nettovarallisuudesta.

Saiko porvarillinen EU-Suomi siunauksen, kun rikkaat elävät pääomatuloilla leveästi ja leipäjonot pitenevät: -pienituloisten määrä on 2025 lopulla oli yli 780 000 ja työttömyydessä Euroopan ennätys?

EU-Suomi ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille! 
Kuinka kauan tämä julmetun epätasarvon annetaan jatkua, ennen kuin tartutaan härkää sarvista ja haastetaan nykyinen euvostoeliitti?

Lyhyt kertaus kapitalismin kehityksestä nykyiseksi hyperimperialismiksi

Karl Marx on maailman tunnetuin kapitalismin kriitikko. Marx varmaan hykertelee haudassaan katsellessaan teoriansa asteettaista toteutumista ja nykyista kapitalisnmin romahdusvaihetta sen korkeimmassa kehitysasteessa, jossa 1% omistaa jo kaiken.

Marxin ja tämän myöhempien teoriaa kehittäneiden tutkijoiden näkemyksen mukaan kapitalismi kehittyy vaiheittain feodaaliyhteiskunnasta ensiksi kilpailukapitalismiksi, jossa pienet yritykset kilpailevat vapailla markkinoilla.

Venäjän bolsevikkien vallankumouksessa Vladimir Lenin määritteli imperialismin (= monopolikapitalismin) kapitalismin korkeimmaksi vaiheeksi. Imperialismi synnyttää suuria monopoleja, finannsipääoman keskittymiä, jotka hallitsevat maailmaa, samalla kun suurvallat jakavat maailman omiin etupiireihinsä.

Nykyisten marxilaisten teoreetikoiden mukaan vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, nyt 2020-luvulla on siirrytty vaiheeseen, jossa Yhdysvallat on alistanut muut imperialistiset maat, kuten EU:n ja Japanin yhdeksi taloudelliseksi ja sotilaalliseksi blokiksi varmistamaan nykyistä hyperimperialismia, joka on jo muuttunut suurten digijättien teknofasistiseksi anarkiaksi.

Tunnistatko hyperimperialismin?
Siinä:

• * Globaalin finanssikeskittymän pääoma on keskittynyt entistä harvempien, pääasiassa länsimaisten suuryritysten ja pankkien käsiin.

  * Sotilaallisessa ja taloudellisessa integraatiossa Yhdysvaltojen johtama blokki toimii yhtenäisenä rintamana suojellakseen hegemoniaansa nousevia voimia, Kiinaa ja BRICS-maita vastaan.

  * Pääoman viennin ja riiston järjestelmä perustuu globaalin etelän luonnonvarojen ja työvoiman järjestelmälliseen ryöstämiseen, jolla paikataan kehittyneiden maiden taloudellista taantumaa.

• Kapitalismin elinkaaren hyperimperialismin huipulla tapahtuu romahdus. Kansalaisten valtavat tuloerot johtavat sisällissotiin. Sisäiset ja ulkoiset suurvaltojen ristiriidat ja resurssien hupeneminen johtavat väistämättä keskinäisiin sotiin ja kapitalismin lopulliseen luhistumiseen.

• Marx näki jo ennakkoon kapitalismin vain yhtenä historiallisena vaiheena. Hän uskoi, että järjestelmän sisäiset ristiriidat ja kurjistuminen johtaisivat lopulta työväenluokan vallankumoukseen, kapitalismin kukistumiseen ja siirtymiseen kohti sosialismia ja lopulta luokatonta kommunistista yhteiskuntaa.

 Kommunismi/kapitalismi

Kun yhteiskunnallinen, perusteisiin menevä keskustelu on globaalikapitalistisen maailmanjärjestyksen perusteista kokonaan eliminoitu, ei ihmiskunnalle ole jätetty vaihtoehtoja hypätä tuhoon tuomitusta järjestelmästä.

Olisiko tilaisuus vihdoinkin herätä, kun kaikkien sota kaikkia vastaan on käynnistymässä Trumpin kiihkeällä maailmanvalloitus-suunnitelmalla, jolla peitellään hyperimperialismin akilleen kantapäätä, nykyistä yksityispankkien tyhjästä rahaa luovaa osittaisvaraintojärjetelmää, jota hallinnoi muutama globaali luotottaja niin idässä kuin lännessä?

Hyperimperialistinen velkapommi - hyperinflaatio

Selvää, ettei kellään koko maailmassa ole selkeää käsitystä nykyisestä hyperimperialistisesta velkapommista ja sen yhteydestä maailmantalouden tikittävään hyperinflatioon ja sen velkapommin räjähdykseen.

Maailman kokonaisvelan tarkkaa arviota vuodelle 2026 ei ole saatavilla, mutta tekoälyn AI mukaan mutta se on todennäköisesti yli 315 biljoonaa dollaria (315 000 miljardia) ja jatkaa kasvuaan, sillä varsinkin kasvavista sotamenoista ja asevarustelusta johtuen valtioiden alijäämät kasvavat edelleen kaikkialla.

• - Maailman yli 315 biljoonan dollarin velka ylittää kolminkertaisesti maailman vuotuisen BKT:n. Vaikka kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja muut ennustavat lievää talouskasvua vuodelle 2025 ja 2026, on kasvu vain uutta velkaa.

  - Kasvaako globalikapitalistinen maailmantalous, jos mikään taho ei seuraa maailman reaaliaikaista velkaa millään mittarilla?

• - Miten on mahdollista kasvattaa mitään taloutta, jos koko maailman hyperinflatorinen velkavuori on kokonaan selättämättä ja pörssikurssit jakavat miljardivoittoja sijoittajille joka ikinen päivä?

Edessä kestävän rahoitusjärjestelmän vallankumous

 

Kaikkien ihmiskunnan kriisien ja sotien takana on yksi ja sama ratkaisematon ongelma. Se on nykyinen kapitalistinen rahaa tyhjästä luova rahoitusjärjestelmä. Sen ratkaiseminen vaatii vain oikean kysymyksen: ’miten voimme luoda kestävän rahoitusjärjestelmän, joka toimii ihmisten ja planeetan hyväksi?’

Yhdysvaltojen ja lännen kapitalistinen hegemonia ja finanssijärjestelmä on perustunut Yhdysvaltojen velkaan ja yksityispankkien luomaan petrodollariin. Euro on petrodollarin yhteisen petoksen ylikansallinen rinnakkaisvaluutta, minkä seurauksena koko rahoitusjärjestelmä ja finassipolitiikka on muuttunut kestämättömäksi savijaloilla seisovaksi rahapumpuksi, joka on kannustanut, auttanut ja yllyttänyt tuhoisaan ja varallisuutta keskittävään totalitarismiin ja anarkistiseen valtaliittojen militarismiin.

Kaikkien sotilaallisten intrventioiden taustalla tikittää rikolliseen finanssijärjestelmän perustuva ryöstötalouden velkavetoinen aikapommi, joka voi laueta nyt milloin tahansa. Ylivelkaantunut globaaliapitalismi on romahduspisteessä, eikä sitä pelasta enää digiraha, kryptot tai bitcoinit jota vängätään hetkellisiksi nykyjärjestelmän pelastusrenkaiksi. - Mitä tilalle?

Mikä on ihmiskunnan suurin ongelma

Miten luoda uusi kestävä oikeudenmukainen maailmanjärjestys ja talouspolitiikka?
Nyt, jos koskaan, tarvitaan ratkaisukeskeisiä taloustieteilijöitä, tutkijoita ja avarakatseisia kansalaisia, jotka toimivat kansainvälisesti ratkaistaakseen nykyisen pankkiterroristisen rahoituksen vallankumousta vaativan reformin!

Miten raha, pankit ja rahoitusmarkkinat muutetaan toimimaan yhteiskunnan, eikä rahoitussektorin hyväksi?

Tämä sama kysymys koskettaa myös kaikkia BRICS-maita, sillä 90 % kaikesta maailman rahasta on luotu yksityisissä pankeissa.

Robert C. Hockett on yhdysvaltalainen lakimies ja  oikeustieteen professori Cornellin yliopistossa ja merkittävä finanssikriitikko ja uudistusten puolestapuhuja. Hänen työnsä keskittyy lain, rahoituksen ja taloustieteen yhtymäkohtiin, erityisesti taloudelliseen eriarvoisuuteen ja tarpeeseen, että rahoitusjärjestelmien on palveltava yleistä etua. 

Hockett kyseenalaistaa perinteisen näkemyksen, jonka mukaan rahoitusjärjestelmä toimii ensisijaisesti niukan yksityisen pääoman välittäjänä. Hän väittää, että moderni rahoitus on pitkälti julkisen ja yksityisen sektorin välinen "franchising"-järjestely, jossa valtio on keskuspankin kaltaisten instituutioiden kautta lopullinen luotonantajan lähde.

Hockett kannattaa uudistuksia, joilla pyritään "sosialisoimaan investoinnit" tekemällä rahoituksesta demokraattisempaa ja julkisesti vastuullisempaa. Hän uskoo, että yksityisesti järjestetty tuotanto vaatii julkisesti järjestettyä rahoitusta markkinoiden epävakauden, kuplien ja romahdusten estämiseksi.

Hockett ehdottaa institutionaalisia muutoksia pääoman demokraattisoimiseksi, kuten tekemällä keskuspankin lainoista helpommin saatava yhteisöille ja paikallisille pankeille ensisijaisesti suurten rahoituslaitosten sijaan, edistämään paikallisia tuottavia investointeja ja talouskehitystä.

Hockettin raportti "The Way Forward", on antanut selkeän selityksen maailmanlaajuiseen finanssikriisiin johtaneista ongelmista.

🌍🌎🌏

Mitä mieltä tekoäly on vallankumouksellisesta rahauudistuksesta

Päätin kysyä tekoälyltä neuvoa ’vallankumoukselliseen rahauudistukseen planeetan pelastamiseksi.' 

Vastausta ei tarvinnut odotella:

"Robert C.Hockett ja useat muut uudistusmieliset taloustieteilijät ovat hahmotelleet 2020-luvun puoliväliin mentäessä visioita, joita kutsutaan 'Planeetan pelastavaksi rahauudistukseksi. Kyseessä ei ole vain tekninen muutos, vaan perustavanlaatuinen valta-aseman siirto pois kaupallisilta pankeilta kohti demokraattista ohjausta. 

Keskustelun keskiössä on ollut kolme vallankumouksellista pilaria:

1. Julkinen luotonluonti ja "Vihreä Fed"

Hockett on esittänyt, että rahan luominen on tosiasiassa julkinen toiminto (public franchise), jonka valtio on ulkoistanut pankeille. Uudistuksessa muutettaisiin keskuspankin (kuten Fedin tai EKP:n) mandaattia:

Suora rahoitus: Keskuspankki ei rahoittaisi vain liikepankkeja, vaan kanavoisi rahaa suoraan kestäviin investointeihin, kuten uusiutuvaan energiaan ja hiilenpoistoteknologiaan.

Spread-rajoitukset: Korkopolitiikkaa käytettäisiin rankaisemaan fossiilisia investointeja ja palkitsemaan ekologisia toimia.

2. Digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC) kansalaisille

Vuoden 2026 suuri teknis-demokraattinen tavoite on "FedAccounts" tai vastaava järjestelmä, jossa jokaisella kansalaisella on oma tili suoraan keskuspankissa.

Demokratisointi: Tämä poistaisi kaupallisten pankkien monopolin maksuliikenteeseen ja talletuksiin.

Helikopteriraha: Kriisitilanteissa tai ekologisissa siirtymissä valtio voisi jakaa ostovoimaa suoraan ihmisille ilman välikäsiä, mikä mahdollistaisi oikeudenmukaisen siirtymän pois saastuttavista teollisuudenaloista.

3. "The Great Green Wall Street" - Uusi rahoitusarkkitehtuuri

Hockett on ehdottanut rahoitusjärjestelmän muuttamista siten, että se palvelee "reaalitaloutta" eikä spekulatiivista johdannaiskauppaa.

Lainsäädännöllinen ohjaus: Pääomavirtoja ohjattaisiin lakisääteisesti globaaleihin infrastruktuurihankkeisiin (kuten valtaviin aurinkovoimaloihin ja älykkäisiin sähköverkkoihin), jotka ovat välttämättömiä ilmastokatastrofin välttämiseksi.

Velkojen anteeksianto (Jubilee): Osana uudistusta on väläytetty globaalin etelän valtioiden ekologisesti kestämättömien velkojen mitätöimistä, jotta näillä mailla olisi varaa investoida luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

💥

Vuosituhannen uudistus rahoituksen vallankumoukseen varmistaa, että raha on työkalu ja hyvä renki, ei niukka luonnonvara:

Jos ihmiskunnalla on resurssit, teknologia ja työvoima pelastaa planeetta, rahoitusjärjestelmä ei saa olla esteenä. Rahan luonnetta on muutettava niin, että se heijastaa planeetan fyysisiä rajoja ja ihmiskunnan yhteisiä tarpeita, eikä pelkkää yksityisen sektorin voitonmaksimointia.

On selvää, että rahoitusjärjestelmän demokratisoiminen ja tuloerojen kaventaminen kohtaa kovaa vastustusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta, kun helppoa 'rahaa rahasta' luova keinotteluautomaatti hävitetään maailman miljardien äärimmäisessä köyhyydessä elävien tarpeiden tunnustamisella ja vihdoinkin siirrytään kestävään, luonnon kantokykyä kunnioittavaan talousjärjestelmään.

https://mvlehti.net/2026/01/19/edessa-kestavan-rahoitusjarjestelman-vallankumous-kolumni/

USA – norsu lasikaapissa

USA:n hegemonia seisoo savijaloilla. Trump on ryhtynyt moukaroimaan sekä valtakuntaansa, että koko läntistä maailmanjärjestystä hajalle entistä voimallisemmin.

Trumpin 13 miljardöörin sotakabinetti seisoo savijaloilla. Maailma huojuu perustuksiltaan, kun läntistä maailmaa hallinnoivien yksityispankkien monopolipeli on tulossa päätökseen.

Globaalikapitalistisia ja äärimmäisen raakoja Yhdysvaltojen sotilaallisen ryöstötalouden pelisääntöjä ei ole juuri lännessa vuosikymmeniin kritisoitu, vaikka 1% omistaa yhtä paljon kuin koko muu maailma yhteensä.

- Onko Suomi ja Euroooppa hereillä, kun sen talouden ja nykyisen finanssipolitiikan selkäranka murtuu lopullisesti?

USA:n velkapommi

Suurin osa Yhdysvaltojen yli 38 biljoonan dollarin valtionvelasta on kotimaisten omistajien hallussa.

* Yhdysvaltain keskuspankki (FED) omistaa 9 biljoonaa dollaria velkoja.
* Valtiolliset virastot ja rahastot omistavat velkoja 9 biljoonaa dollaria.
* Yhdysvaltalaiset eläkerahastot, investointipankit ym. omistavat noin 11 biljoonaa dollaria velkoja.
* Loput, noin 10 biljoonaa dollaria Yhdysvaltojen valtionvelasta, on ulkomaisessa omistuksessa.

USA on velkaa eniten Japanille, Iso-Britannialle, ja Kiinalle. Nämä kolme valtiota omistavat USA:n velkaa yli 2,7 biljoonan dollarin arvosta. Seuraavassa on lista suurimmista Yhdysvaltojen valtion velan omistajista (lokakuu 2025).

Japani: $1200 miljardia
Iso-Britannia: $878 miljardia
Kiina: $690 miljardia
Belgia: $468 miljardia
Kanada: $419 miljardia
Luxemburg: $419 miljardia
Cayman saaret: $419 miljardia
Ranska: $390 miljardia
Lähde: Yhdysvaltain valtiovarainministeriön data

Kiinalaisessa Tao – symbolissa on kaksi toisiaan kiertävää kalaa. Valkoisessa on musta keskus ja mustassa valkoinen keskus. Tao syymboloi maailmankaikkeuden ikuisia valon ja pimeyden syklisiä vaihteluja, kun vastavoimat lopulta muuttuvat toisikseen. 

Tämä nykyinen välitila Kalojen 2000- vuotisen kulttuurikauden loppuessa ja Vesimieheen siirtymisen välillä on rankkaa murrosaikaa, kun koko maailma on jähmettynyt ihmettelmään ällistyttävää muutosta, kun pimeys alkaa vihdoin väistymään ja edessä on uuden oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen rakentaminen?

Nyt vielä ’sota on rauhaa’ ja ’velka on rahaa’, vaikka dollarilla ja eurolla ja muilla valuutoilla keinottelevat pörssipokerin monetaristit rikastuvat enää velkapapereilla ja niiden johdannaiskaupoilla niin idässä kuin lännessä ja maailmantalous kasvaa kuihtuessaan. 

USA:n mammuttimaisella valtionvelalla keinottelu on ollut tuottoisaa bisnestä sijoittajille ja sijoitusyhtiöille. USA:n valtionvelka toimii käytännössä koko maailman finanssisektorin vakuutena, koska sitä pidetään maailman turvallisimpina sijoituskohteena johtuen dollarin reservivaluutan monopolista.

USA:n liittovaltion inflatoriset korkomenot langettavat yli biljoona dollarin vuotuisen velkataakan amerikkalaisille veronmaksajille. Velkojen korot ovat suuremmat kuin puolustusmenot. USA:n velkaobligaatioilla rikastuvat keinottelijat maksattavat voittonsa velkuuttamalla tavalliset amerikkalaiset ikuiseen velkavankeuteen.

Globaalikapitalistisen pörssin taloussota on raakaa peliä. Vaikka USA:n luotottajat myisivät USA:n valtion oblikaationsa, tarvittaessa FED voi vielä ostaa ne takaisin?

FED painaa vaan lisää dollareita tyhjästä, samalla kun inflaatio kasvaa ja elämästä tulee amerikkalaisille entistä kalliimpaa…

Onneksi tietoisuus globaalikapitalistisesta jatkuvan talouskasvun finanssihuijauksesta rajallisessa maailmassa kasvaa koko ajan ja sotilaallisen ryöstötalouden on pakko loppua, kun yksityispankkien rahanluonnin osittaisvaraintojärjestelmän mammuttipetos paljastuu.

Entäs USA:n rahoittamattomat muut velat ja velvotteet

Yhdysvaltojen liittovaltion velkojen lisäksi maan kansantaloudessa kytee vieläkin suurempi rahoitusvaje; rahoittamattomien sosiaalimenojen velvoitteet, eng. ’unfunded liabilities’.

Yhdysvalloilla on eri arvioiden mukaan jopa 100–150 biljoonaa dollaria ’rahoittamattomia velvoitteita’, jotka ovat moninkertaisia valtionvelkaan suhteutettuina. Ne koskevat pääasiassa sosiaaliturvan ja sairaanhoidon aiheuttamia kustannuksia ikääntyvälle väestölle, joihin ei ole varauduttu, samaan aikaan kun miljardöörien ja triljardöörien harvalukuinen eliitti kasvattaa tähtitieteellisiä omaisuuseriään.

Yhdysvalloissa toimiva sosiaaliturvarahasto, ’Social Security Trust Fund’ omistaa valtion omia velkakirjoja, joten valtio on rahaston kautta todellisuudessa velkaa itselleen. Velkakirjojen keräämä korko tulee valtion budjetista, ja samalla velkakirjojen myynti aiheuttaa menopaineen valtiontalouteen. Sosiaaliturvarahastot toimivat ’mikkihiirirahana”. Kirjanpitokikkailulla siirretään rahaa taskusta toiseen taseita kaunistamalla.

Yhdysvallat ei ole ainoa valtio, joka on kaatumassa sosiaalimenoihin ja niiden kattamiseen lisävelalla.

Vain Yhdysvaltojen vihreä puolue on vaatinut puolueohjelmassaan finanssipolitiikan täysremonttia, vallankumousta ja ’omaa kansallista keskuspankkia’, jolla varmistetaan rahan luonnin parlamentaarinen kontrolli ja palautetaan amerikkalaisten kansalaisoikeudet päättymättömästä velkaorjuudesta…

Seuraavassa, amerikkalaisessa videossa arvioidaan dollarin reservivaluutan kaatumisesta aiheutuvia seurauksia koko maailmantaloudelle: https://youtu.be/Yb_uhQmv_Po?si=dYtMMM0cIsxFhIKy

ja lisää infoa:
USA:n valtionvelka on yli 38 biljoonaa dollaria!: https://share.google/7ZLf74GGckxcyxrOS

Lopuksi terveiset Suomen hallitukselle ja eduskunnalle, presidentti Stubbia unohtamatta:

Presidentti Kekkosta syytettiin suomettumisesta.

Nyt USA:n ja Naton komentotalouteen siirtynyt russofobinen Suomi on siirtynyt sotatalouteen ja nojaa savijaloilla seisovaan USA:n sotilasvaltaan, joka toimii militaristisella ryöstötaloudella.

Usa seisoo savijaloilla. Sen valtionvelka on yli 38 biljoonaa euroa ja velan korkomenot ovat jo yli biljoona euroa, enemmän kuin puolustusbudjetti.

- Ja Eurooppa seuraa perässä kuin sylikoira.

Nyt olisi aika antaa sotaiselle isoveljelle kenkää ja irtautua kaikista yhteisistä Yhdysvaltojen ja Naton-, sekä kahdenvälisestä DCA -puolustussopimuksesta, kun Trump on valmis hyökkäämään myös omia liittolaisiaan vastaan!?

- Missä viipyy Suomen USA-pakotteet ja kauppasopimusten boikotti?

https://mvlehti.net/2026/01/14/yhdysvallat-norsu-lasikaapissa-kolumni/

Onko Trumpin öljysota vain dollarin viimeinen pelastusyritys

Trumpin kiihko valloittaa koko maailma USA:n hegemoniaan on saanut maailman haukkomaan henkään. Mutta onko maailmanvalloituksen takana vieläkin traagisempi peittely?

Yhdysvaltojen liittovaltion velka on jo yli 38 biljoonaa dollaria. Pentgonin kirjanpitoa ei ole tehty vuosikausiin, se on salattu myös kongressilta. Ja taas Trump on vain ilmoittanut nostavansa nykyistä 900 miljardin puolustusbudjettia 1,5 biljoonaan v. 2027.

Jo presidenttikautensa alussa Trump ilmoitti varmistavansa Yhdysvaltojen öljyhegemonian ja torppasi alkajaisiksi Pariisin ilmastosopimuksen. Nyt kenkää on alettu antaa myös YK:lle ja muille kansainvälisille sopimuksille. Trump on aloittanut taistelun koko maailmaa vastaan. Tulilinjalle joutui jo Venezuela. Kanada on saanut varoituksen ja Grönlanti on myös tarkoitus saada Yhdysvaltojen hallintaan.

- Onko kaikki sitä miltä näyttää? 

Trumpin tarkoitus on yrittää pitää Yhdysvallat vielä maailman öljyvaltiaana, koska petrodollari maailman reservivaluuttana on hengenvaarassa.

Venezuelan maailman suurimpien öljyvarojen ryöstö antaa Yhdysvalloille hengähdystauon ennen dollarin lopullista luhistumista, joka on kuitenkin edessä. Dollarin kaatuessa dominoefekti seuraa koko länttä.

Mutta kannattaako enää edes yrittää pelastaa lännen velkavetoista hegemoniaa, joka seisoo savijaloilla ikuisen talouskasvun iluusiossa, kun luonnonvarojen kestävän käytön reunaehdot on jo kauan sitten ylitetty? Taistelu viimeisistä öljyvaroista on alkanut.

Jo kahdeksan vuotta sitten julkaistusta artikkelista paljastuu Trumpin hätä, kun Venezuela päätti irroittaa öljyn hinnoittelun dollarista. Venezuelan päätös maailman suurimpien öljyvarojen haltijana keinuttaa konkurssikypsän Yhdysvaltojen valta-asemaa enemmän kuin mikään maanjäristys, samalla kun Brics maat ovat jo myös teilanneet dollarin.

Venezuelan presidentti Maduro on vain onneton sijaiskärsijä ja pelinappula Trumpin silmänkääntötempussa, jossa huumekauppaan vedoten Maduro kidnapattiin vaimoineen suuressa sotilasoperaatiossa. Siihen osallistui 150 lentokonetta ja helikopteria, sotalaivoja ja erikoisjoukkoja tarkoituksenaa takavarikoida Venezuelan jo aikaisemmin kansallistamat öljyvarat.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen Karibian alueelle sijoitetut suuret joukot jäivät valvomaan Venezuelan karanteenia estääkseen muiden maiden öljytankkerien saapumista ja poistumista alueelta.

Trump ilmoitti isännän äänellä Thuth Socialissa 7. tammikuuta: "Minulla on ilo ilmoittaa, että Venezuelan väliaikaisviranomaiset toimittavat Yhdysvalloille 30–50 miljoonaa barrelia korkealaatuista, pakotteiden alaista öljyä.

Venezuela oli jäänyt jo aikasemmin velkaa muutamalle yhdysvaltalaiselle öljy-yhtiölle, jotka ovat vaatineet korvauksia: ConocoPhillips 12 miljardia dollaria ja Exxon Mobil 20 miljardia dollaria vahingoista, joita ne kärsivät ulkomaisten öljy-yhtiöiden omaisuuden pakkolunastuksissa, kieltäytyessään järjestelemästä omistuksiaan uudelleen myöntääkseen Venezuelan kansalliselle öljy-yhtiölle Petroleos de Venezuelalle enemmistöosuuden.

Tietenkin Trumpin ryöstösota vaatii Venezuelassa vallanvaihtoa. Vasemmistojohto pitää vaihtaa oikeistolaiseen öljyvarojen yksityistämiseksi.

Tiettävästi Trumpin kannattaja Delcy Rodríguez "on suostunut tekemään kaiken, mitä Yhdysvallat vaatii". Värivallankumouksen onnistuminen riippuu kuitenkin vielä siitä miten Chávezin bolivaariseen vallankumoukseen osallistunut ja presidentti Maduroa tukenut kansanliike lopulta reagoi.

Venezuelan kapina petrodollaria vastaan alkoi jo monta vuotta sitten

Manlio Dinucci, italialainen rauhanaktivisti ja geopoliitikko kirjoitti jo kahdeksan vuotta sitten Venezuela kapinoi petrodollaria vastaan 8. tammikuuta 2017:

”Venezuela yrittää paeta pakotteiden tukahduttavaa otetta noteeraamatta öljyn myyntihintaa enää Yhdysvaltain dollareissa, vaan Kiinan juaneissa. Juan tuli kansainväliseen valuuttakoriin vuosi sitten ja Peking on aikeissa käynnistää futuurisopimuksia öljyn ostoa ja myyntiä varten juaneissa, jotka voidaan vaihtaa kullaksi. "Jos uusi futuuri ottaisi jalansijaa ja murentaisi edes osan petrodollarien liiallisesta voimasta, se olisi vallankaappaus taloudelle”

Venäjä, Kiina ja muut maat ovat jo haastaneet paitsi petrodollarin (öljyn myynnistä saatavan reservivaluutan) liiallisen voiman, myös itse dollarin hegemonian. 

Dollarin arvoa ei määrää Yhdysvaltojen todellinen taloudellinen vahvuus, vaan se, että se muodostaa lähes kaksi kolmasosaa maailman valuuttavarannoista ja on valuutta, jota käytetään öljyn, kullan, ja muiden hyödykkeiden hinnan asettamiseen. Tämä antaa yksityiselle keskuspankille , Yhdysvaltain keskuspankille (Fed), mahdollisuuden painaa biljoonia dollareita, joita se käyttää rahoittamaan Yhdysvaltojen valtavaa julkista velkaa ostamalla joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita.

Venezuelan päätös irrottaa öljyn hinta dollarista aiheutti maanjäristyksen, joka Etelä-Amerikasta käsin ravistelee koko dollariin perustuvaa läntistä maailmanjärjestystä .

Jos Venezuelan esimerkki leviää, se häiritsee kansainvälistä kauppaa ja valuuttavarantoja. Markkinoille pitäisi pumpata valtava määrä lisää dollareita, mikä aiheuttaa Yhdysvaltain dollarin arvon romahtamisen.

Tässä on todellinen syy siihen, miksi presidentti Obama julisti 9. toukokuuta 2015 antamassaan toimeenpanomääräyksessä "kansallisen hätätilan kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan aiheuttaman epätavallisen ja poikkeuksellisen uhan vuoksi".

Samasta syystä presidentti Trump ilmoittaa mahdollisesta "sotilaallisesta vaihtoehdosta" Venezuelaa vastaan. Sitä valmistelee Yhdysvaltain eteläinen komentoalue, jonka tunnuksessa on Keski- ja Etelä-Amerikkaan kohoava keisarillinen kotka valmiina iskemään kynsillään jokaisen kimppuun, joka kapinoi dollarin imperiumia vastaan.

Kuvitellaanpa tilanne, kun maailman velkaisimman valtion talous romahtaa? Se on kuin tsunami, joka kaataa koko globaalikapitalistisen yksityispankkiirien pyramidihuijauksen. Kenelläkään ei ole ollut mitään käsitystä kuka hallinnoi maailman valtavaa velkapyramidia, vaikka selvää on, ettei sellaista valuuttamäärää ole missään, vaan pankkien holvit ovat tyhjät.

Vuosi 2026 on alkanut ryskyen, kun vanhaa maailmanjärjestystä yritetään enää turhaan pelastaa!?

- Onko meneillään Trumpin öljysota vai täydelliseen konkurssiin ajautuneen Amerikan viimeinen  epätoivoinen pelastusyritys sennen sen lopullista luhistumista?

Viiteartikkeli: 

https://www.globalresearch.ca/rapina-a-mano-armata/5911727 

https://mvlehti.net/2026/01/12/onko-trumpin-oljysota-vain-dollarin-viimeinen-pelastusyritys-kolumni/