keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Onko olemassa maata, jossa presidentin syytesuoja mahdollistaa presidentin oikeudet hyökkäys- ja sotarikoksiin?

Onko olemassa maata, missä presidentin syytesuojalla PE 113§ on varmistettu presidentin oikeus rikosten tekemiseen? Jos et vielä tiedä, niin avaa heti laittoman EU- Suomen perustuslaki 113§! 
Ja jos samalla ymmärrät, että demokratia on muuttunut sotilasdiktatuuriksi, on Suomella vielä toivoa palauttaa laillinen yhteiskuntajärjestys! - Mutta ei ilman riippumatonta perustuslakituomioistuinta, koska Suomi ei ole ollut myöskään päivääkään laillisesti EU:n jäsen!

Valtakunnansyyttäjän päätös 5.4.2024 olla tutkimatta Suomen ylimmän valtiojohdon epäiltyjä valtio- ja maanpetosrikoksia presidentti Koivistosta lähtien oli lähetetty ilman valitusoikeutta. Sain vahvistuksen myöhemmin sähköpostilla: - ei valitusoikeutta

Suomi on täysin laittomassa tilassa

Ts. Ei yksityisellä kansalaisella, eikä koko lainsuojattomalla kansalla ole enää minkäänlaista oikeussuojaa ylimmän valtiojohdon omavaltaisesta käpälöinnistä, jolla Suomen laillista perustuslakia on moneen kertaan rikottu, mutta ei koskaan kumottu. Kuitenkin jokaisen kansalaisen oikeussuoja on varmistettu itsenäisen Suomen perustuslaissa:

PE 21 §:

Suomen perustuslaki turvaa kansalaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi, mutta presidentin tekemiset tai tekemättä jättämiset vahvistetaan erikoisoikeuksilla!

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa vahvistetaan myös oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon; 

"Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt."

PE 113§:

Presidentin syytesuoja on täysin ristiriidassa PE 6§ - kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä. 5.4.2024 SY/890/2023 - päätöksen perusteluissa valtakunnansyyttäjä muistuttaa presidentin rajoitetusta rikosvastuusta ja sen erillisestä menettelystä, minkä vuoksi valtakunnansyyttäjä ei voi käyttää itsenäisiä syyttäjän toimivaltuuksiaan.

Totuus Suomen oikeusvaltion tilasta on nyt todistettu: Suomessa ei ole itsenäisesti toimivaa oikeus-, eikä perustuslakituomioistuinta, jolla ratkaistaan kiista keskenään ristiriidassa olevista perustuslain pykälistä laillisesti toimivan yhteiskuntajärjestyksen varmistamiseksi.

PE 113§ valmistelu

Miten presidentin oikeus rikoksiin valmisteltiin? Kuka oli oikeuskansleri 1998, kun presidentille varmistettiin perustuslainvastainen syytesuoja?

Jorma S. Aalto        1986-1998
Paavo Nikula           1998-2007

Vastaus löytyy kuitenkin vielä hallituksen esityksestä:  

HE 1/1998  - 113 §. Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu:

"Tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta ehdotetaan edelleen nykyisen hallitusmuodon 47 §:n 2 momentin tavoin rajoitettavaksi.

Syyte tasavallan presidentin virkatoimesta voitaisiin nostaa vain, jos presidentin katsottaisiin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan.

- Entä suunnittelu ja valmistelu?

Maanpetosrikoksella viitataan nykyiseen tapaan rikoslain 12 luvussa tarkoitettuihin ja valtiopetosrikoksella rikoslain 13 luvussa tarkoitettuihin rikoksiin.

Presidentin rikosoikeudellinen vastuu ulottuisi tältä osin kaikkiin kyseisissä luvuissa rangaistaviksi säädettyihin rikoksiin.

Ehdotuksen mukaan presidenttiä vastaan voitaisiin aikaisemmasta poiketen nostaa syyte myös rikoksesta ihmisyyttä vastaan.

Rikoksilla ihmisyyttä vastaan tarkoitettaisiin säännöksessä rikoksia, jotka teon laajakantoisiin vaikutuksiin tai erityisen törkeään luonteeseen nähden on katsottava pikemmin ihmisyyteen ja ihmiskuntaan kuin yksityiseen henkilöön kohdistuviksi.

Rikokset useimmiten loukkaavat yksityisiä ihmisiä, mutta erotukseksi muista yksityiseen ihmiseen kohdistuvista rikoksista näihin niin sanottuihin ihmisoikeusrikoksiin sisältyy ominaispiirteenä teon kohteen kuuluminen jollakin tavoin syrjittyyn tai syrjimisvaarassa olevaan ryhmään.

Nykyisin tässä tarkoitettuja rikoksia ( = täytettyjä tekoja) koskevat rangaistussäännökset sisältyvät rikoslain 11 lukuun ("Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan").

Ehdotettu säännös kattaisi tältä osin joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 4 ja 5/ 1960) rangaistaviksi määrätyt teot, jotka sopimuksen III artiklan mukaan olisivat joukkotuhonta, salahanke joukkotuhonnan suorittamiseksi, välitön ja julkinen yllytys joukkotuhontaan, joukkotuhonnan yritys ja osallisuus joukkotuhontaan.

Sopimuksen mukaan siinä mainittuihin rikoksiin syyllistyneet on rangaistava riippumatta siitä, ovatko he valtiosääntöisesti hallitusvastuussa olevia henkilöitä, virkamiehiä tai yksityisiä henkilöitä (IV art.).

Suomi teki sopimukseen liittyessään siihen tasavallan presidenttiä koskevan varauman, joka on nyttemmin peruutettu (1408-1410/1997).

Syytteen nostamisesta päättäisi nykyiseen tapaan eduskunta, jossa päätökseen vaadittaisiin kolme neljäsosaa annetuista äänistä.

Asia voisi tulla vireille oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtioneuvoston ilmoituksella.

Presidentin syytefoorumina olisi ehdotuksen mukaan nykyisen korkeimman oikeuden sijasta yhdenmukaisesti valtioneuvoston jäsenten syytefoorumin kanssa valtakunnanoikeus.

Nykyisen hallitusmuodon 47 §:n 2 momentin mukaan syytettä ajaa oikeuskansleri. Oikeuskanslerin tehtävät syyttäjälaitoksen johtajana on nyttemmin siirretty valtakunnansyyttäjälle.

Myös presidentin syyttämistehtävä ehdotetaan siirrettäväksi valtakunnansyyttäjälle, jonka tehtäviin syyttäjälaitoksen johtajana se luontevimmin kuuluu.”

113§ - erillisen menettelyn oikolukua helpottava kuva:

Valtakunnansyyttäjä voi perustuslain mukaan aloittaa syytetoimet ilman asianomaisen suostumusta havaitessaan ( entä jos ei havaitse) perustuslakiloukkauksia? PE 113 mukaan presidentin syyttämisestä asia voisi tulla vireille oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtioneuvoston ilmoituksella. Entäs, jos  ja kun koko eduskunta ja sen kaikki oikeusvalvontaviranomaiset ovat toimineet laittomasti ja poliittisesti sokeina jo vuosikymmeniä?

Kuka voi tehdä tutkintapyynnön koko poliittisen järjestelmän täydelliseen umpikujaan ajaneista jatketuista valtio- ja maanpetoksista?

Ei kukaan, kun ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, eikä perustuslakituomioistuinta? Presidentti valitsee oikeuskanslerin ja maantavan mukaan ”Herran pelko on herran alku”!? Poliittiset virkanimitykset ovat varmistaneet nykyisen kollegiaalisen virkakorruption, minkä seurauksena maa on kaikilla mittareilla vapaassa pudotuksessa.

Suomessa on nyt kaksi perustuslakia: ensimmäinen 1917 itsenäisyysjulistukseen jälkeen laadittu, jonka valtiosääntö varmistaa, että valta kuuluu kansalle. Kansanvaltaisessa järjestelmässä kansa on ylempänä kuin presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta.

Sitten on tämä toinen jälkikäteen laadittu EU-Suomen perustuslaki vuodelta 2000?  Sitä on räätälöity laittomasti Brysselin lainsäädännöllä ja käpälöity perustuslain vastaisesti. Siinä lukee, että 1§ - Suomi on EU:n jäsen ja 2§ -valta kuuluu kansalle. Ja taas pykälät tanssii pirunpolskaa?

Suomi on täysin laittomassa tilassa

Suomessa on nyt 2 perustuslakia. 1993 maa oli vielä periaatteessa itsenäinen, vaikka jo käytännössä  natotettu 1992, kun Suomi teki Hornetkaupat Yhdysvalloista. Hornetteja myytiin vain Natoliittolaisille. Presidentti Mauno Koivisto tiesi jo EY/EU-neuvotteluissa, että EU:sta oli tarkoitus tehdä liittovaltio, jonka puolustuksesta vastaa Nato. Koivisto ei kuitenkaan kertonut asiasta kansalle, eikä eduskunnalle.

Yksi kuva on enemmän kuin tuhat sanaa

Suomen vaakunassa on kruunupäinen leijona. Myös lakikirjojen kannessa on Ruotsin vallan aikainen aatelis-leijona, jolla on kaksi miekkaa. Leijonavaakunan miekat ovat vuosisatojen aikana sotineet sinne sun tänne. Leijona on tasapainotellut horjahdellen käyrällä sapelilla seisten idän ja lännen rajamaana ja taistelutantereena, kun miehittäjät ovat vaihdelleet. 

Vähän yli sata vuotta sitten oltiin vielä Venäjän vallan alla. Nyt odotellaan Yhdysvaltojen miehitysjoukkoja asevarastoineen. Ne varmistavat itsenäisyytensä menettäneen leijonan Naton keihäänkärjeksi ydinaseineen kohti Venäjää.

Lakikirjassa leijonalla on oikeassa haarniskakädessään suora miekka? Vielä itsenäisen Suomen 1993 kannessa miekka on hieman pään yläpuolella, mutta lävistänyt jo kruunun, kansanvallan, koska puoluelaki jo 60-luvulla selätti suoran demokratian.

2024 lakikirjassa miekka ikään kuin lävistää kohtisuoraan leijonan pään. Suomen itsenäisyys on menetetty ja kansanvalta kuoletettu. Kuolin haavan on aiheuttanut maan oma valtaeliitti, kun päätösvalta on siirretty lännen ylikansalliselle valtaliitolle ja sen sotavoimille.

Suomi sai lahjaksi itsenäisyytensä Neuvostovenäjän vallankumouksessa bolsevikeilta tsaarin sortovallan jälkeen. Itsenäisyyttä kesti sen 77 vuotta. Nyt kontataan kumarassa Yhdysvaltojen sotajoukkojen tukikohtien ja asevarastojen keskellä. 280.000 suomalaista sotilasta ja tarvittaessa koko maan muu reservi 900.000 sotilasta on uhrattu maanpetoksellisesti kansalta mitään kysymättä Yhdysvaltojen ja Venäjän  joukkotuhoaseiden eturintamaan, koska presidentillä on perustuslainvastaisesti syytesuoja!

Suomen perustuslaki / 11.luku / sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan

4 a § (30.12.2015/1718) /Hyökkäysrikos

”Jos se, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä, tekee sellaisen hyökkäysteon, joka on luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) vastainen, hänet on tuomittava hyökkäysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Hyökkäysteolla tarkoitetaan tekoa, jossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaisesti.

Sodanjulistuksesta riippumatta tällaisia hyökkäystekoja ovat 14 päivänä joulukuuta 1974 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 3314 (XXIX) mukaisesti seuraavat valtion tai sen asevoimien tekemät teot:

1) tunkeutuminen tai hyökkääminen toisen valtion alueelle, tunkeutumisesta tai hyökkäämisestä seuraava sotilaallinen miehitys ja toisen valtion alueen liittäminen kokonaan tai osittain omaan alueeseen;

2) toisen valtion alueen pommittaminen ja muu aseiden käyttö toisen valtion aluetta vastaan;

3) toisen valtion satamien tai rannikon saartaminen;

4) hyökkääminen toisen valtion maa-, meri- tai ilmavoimien joukkoja tai laivastoa tai lentokalustoa vastaan;

5) toisen valtion alueella sopimuksen mukaan olevien joukkojen käyttäminen sopimuksen ehtojen vastaisesti tai niiden pitäminen toisen valtion alueella sitä koskevan sopimuksen päätyttyä;

6) sen salliminen, että valtion alueella sopimuksen mukaisesti olevat toisen valtion joukot käyttävät valtion aluetta kolmanteen valtioon kohdistuvaan hyökkäystekoon;

7) aseistautuneiden joukkojen, ryhmien, asevoimiin kuulumattomien joukkojen tai palkkasotureiden lähettäminen valtion toimesta tai sen puolesta, jos nämä tekevät toista valtiota vastaan vakavuudeltaan 1–6 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin rinnastettavia tekoja, tai merkittävä osallistuminen tällaisten joukkojen lähettämiseen.” 

Huom. 
- Miksi tämä pykälä ei sisällä rikoksen suunnittelua, valmistelua ja yritystä?  Tämä pykälä  käsittelee vain toteutuneita rikollisia tekoja. Täyttääkö Suomen Ukrainan avustaminen tämän pykälän tunnusmerkit? 

- Onko Suomen kansan korkeimman valtiojohdon tekemiset ja tekemättä jättämiset heidän oma asiansa vai Suomen kansan oma asia?


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063/19990063_2

https://mvlehti.net/2024/04/12/mihin-valittaa-valtakunnansyyttajan-tutkimattajattamis-paatoksesta-kolumni/

 

 

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti