Mihin valittaa valtakunnansyyttäjän tutkimattajättämis-päätöksestä

Jätin valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivistolle 21.3.2023 tutkintapyynnön niistä valtio- ja maanpetosrikoksista, joihin Suomen presidentit ovat syyllistyneet Mauno Koivistosta lähtien perustuslain vastaisilla menettelyillään ja tosiasiallisilla toimillaan luovuttamalla Suomen valtion suvereniteetin ylikansallisille toimijoille ja Natolle, sekä rikkoneet kansainvälisiä sopimuksia, joilla taataan rauha. He ovat myös toimillaan kiihottaneet sotaan. Sotapropagandaa on myös mm. Iltalehti levittänyt uutisoinnissaan. Sen vuoksi lehden päätoimittaja ja toimittajat olisi  saatettava rikosvastuuseen sotaan yllyttämisestä…

Päätös tutkimuspyyntöön Diaarinro SY/890/2024 valmistui 5.4.2024. Itse sain sen 8.4.2024, kun Yhdysvalloissa ja Suomen syyttäjävirastossa oli täydellinen auringonpimennys:

”En määrää esitutkintaa toimitettavaksi”

Päätös oli odotetusti saattohoito- testamentti Suomen kansan valtaoikeuksien lopulliselle menetykselle. Valta on nyt Yhdysvaltojen armeijalla, Washingtonin sotateollisella kompleksilla sekä suuri helpotus maansa myyneelle Suomen valtiojohdolle, Nato-militaristeille sekä sotaa lietsovalle medialle: - ”En määrää esitutkintaa toimitettavaksi”.

Valtakunnansyyttäjä perusteli päätöstä presidentin syytesuojalla, josta on säädetty erillinen Perustuslain 113 §:n säännössä kuvattu menettely. Presidentin rikosvastuun aloitteen tekijöinä toimivat oikeuskansleri, oikeusasiamies ja valtioneuvosto. Eduskunta päättää syytteen nostamisesta. Valtakunnansyyttäjällä ei itsellään ole toimivaltaa päättää syytteen nostamisesta presidenttiä vastaan, eikä valtakunnansyyttäjä siksi käytä itsenäisesti syyttäjän toimivaltuuksia tällaisessa asiassa. Myöskään median sotakiihotukselle ei ollut mitään näyttöä!?

Kiitos vaivasta

Kiitos valtakunnansyyttäjälle suuresta vaivasta ja nopeasta toiminnasta, jolla varmistettiin Suomen entistä pontevammat sotavalmistelut ja presidentti Stubbin omavaltainen menettely Ukrainan turvallisuussopimukseksi 10 vuodeksi yli vaalikausien ilman eduskuntakäsittelyä.

Entäs oikeuskansleri? Onko oikeuskanslerilla enää syyteharkintavaltaa vai ilmoittaako hän vain eduskunnalle,  kun Yhdysvaltojen miehitysjoukot saapuvat jo allekirjoitetulla DCA-sopimuksella, joka selättää suomalaisen lainsäädännön ja jota jo säilytetään Yhdysvalloissa ilman eduskunnan päätöstä?

Tietysti oikeuskansleri, oikeusasiamies, valtioneuvosto tai eduskunta olisivat voineet jo vuosia sitten tekaista syytteet mm. Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta ilman eduskunnan päätöstä, Natosta ilman kansanäänestystä ja sotatoimista Ukrainassa ilman eduskunnan päätöstä, mutta kun kansanedustajat toimivat ilman virkavastuuta ja ministerivastuuta ei kukaan edes valvo?

Eduskunnan hallintomenettely- ja laillisuusvalvonta on jo vuosikausia ollut retuperällä, eikä korppi korpin silmää noki? Eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo itse itseään, kun esteellisyyspykälätkin ovat vain turhakkeita? Ja mitenkä valvoisivatkaan kun ei ole riippumattomia oikeusviranomaisia ja ylimmät oikeusviranomaiset ovat presidentin nimittämiä.

Suomi vapaassa pudotuksessa

Valtakunnansyyttäjän tutkimattajättämis-päätös varmistaa nyt pohjattoman laittomuuden jatkumisen.  Oikeusvaltioperiaatteesta ei ole mitään jäljellä? Maa on nyt vapaassa pudotuksessa. Ylimmät oikeusviranomaiset, joiden pitäisi valvoa laillisuutta ja ensisijaisesti vallankäyttäjiä, ovat osa kollegiaalista valtakorruptiota, jonka tehtävä on enää varmistaa vallanpitäjien syytesuoja?

Valtakunnansyyttäjän päätöksestä puuttui myös valitusosoite. Odotan siihen vielä syyttäjän kirjallista vastausta. 

Jääkö oikeustoimikeinojen pettäessä kansakunnalle enää oman käden oikeus? 
Laillinen yhteiskuntajärjestys on vaihdettu Naton ja Yhdysvaltojen ydinaseisiin ja Israelin sota-oppiin.

 113§ / Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu

Jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, valtakunnansyyttäjän on ajettava syytettä valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pidättäydyttävä siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä.  

Suomen Perustuslaki / https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

https://mvlehti.net/2024/04/12/mihin-valittaa-valtakunnansyyttajan-tutkimattajattamis-paatoksesta-kolumni/