Epäilemättä
valtamedian dramaattisin uutispommi poksahti vihdoinkin 30.12., perjantaina, kun
Iltalehti julkaisi jutun ja kuvan keskisuomalaisen sota-agitaattori Martti J Karin hyväntahtoisesta
joululahjasta venäläisille. Muistoksi jäi kuva kranaatista, muttei tietoa siitä
kenet tai keitä se tappoi.
Vuodenvaihteessa
tehdään katsaus kuluneeseen vuoteen ja arvioidaan vuoden saavutuksia ja
epäonnistumisia. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muuttui 2022 avoimesti
Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Naton liittymissopimus oli valtava häpeätahra
Suomen itsenäisyyden viimeisessä hävittämistempussa ja puolustusvoimien
päätösvallan lopullisessa luovuttamisessa Pentagonin komentoon.
Hätäisen,
paniikissa ja ilman kansanäänestystä tehdyn Naton liittymissopimuksen
yhteydessä kansan rivit pakotettiin ojennukseen äärimmäisen kovalla
aivopesulla, valtamedian sensuurilla ja sananvapauden eliminoimisella, ja samalla
kun varmistettiin uusien, tuntemattomuudesta nousseiden sota-agitaattorien ja
kommentaattorien nopea esiinmarssi, eliminoitiin kaikki kritiikki ja entiset
rauhanjärjestöt. Suomi vajosi nopeasti sota-psykoosiin, jolla varmistetaan
USA:n edut Suomen ja koko Euroopan kustannuksella, samalla kun aseita hankitaan
miljardeilla ilman minkäänlaista kritiikkiä ja hintakattoa. Sotilasliiton rivit
on ojennuksessa ja kansa puettu verisiin sotasaappaisiin valtaeliitin entistä
kovemmalla sotapropagandalla. - Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto
päättymättömän sotatalouden varmistamiseksi..
Mikä Martti J Kari
Martti J Kari
on noussut kuin tähdenlento Keski-Suomen natottajaksi ja aselobbariksi, jonka
pukinparta onneksi vihdoin valahti ukkelin ylpeänä esitellessä Iltalehdessä
Ukrainan konttia, johon oli kerätty kranaatteja venäläisten tappamiseksi.
Iltalehden mukaan Karin ”joululahja” aiheutti rynnistyksen: - ”venäläishyökkääjille
tappavia terveisiä suomalaisilta lähes 90 000 eurolla.” Kansan käsi on
karttuisa:- ”ainakin 420 suomalaista
intoutui lähettämään Ukrainan venäläismiehittäjille tappavan tervehdyksen. SignMyRocketin rahoituspalvelu mainostaa ja tarjoaa
henkilökohtaisia viestipalveluja venäläisille hyökkääjille.”
Suomen
hallituksen Ukrainan sotaretken seurauksena Suomi on salannut myös
asevientiluvat. Ukrainan itsepuolustuksen ja Suomen sotilaallisen avun yhteydessä
on muistettava myös sitovien kansainvälisten sopimusten velvoitteiden
noudattamisesta ja mahdollisuuksista purkaa jännitteitä Euroopassa, eikä lisätä
niitä. Vuonna 2014 voimaan tullut asekauppasopimus loi säännöt vastuulliselle
asekaupalle myös sotatilanteissa.
YK:n
peruskirjan mukaan Ukrainalla on oikeus itsepuolustukseen ja harva
kyseenalaistaa oikeuden yrittää estää Venäjän raakuudet aseellisesti. Sodassa -
tai aseviennissä - ei silti saa tehdä mitä tahansa.
EU-maat
olivat jo 2010-luvun ajan pääsääntöisesti kieltäneet sotatuoteviennin Ukrainaan,
maassa rehottavan korruption takia. Viedyillä aseilla olisi ollut liian suuri
riski joutua laittoman asekaupan piiriin. Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014
ei muuttanut tätä arviota, vaan vasta tämän vuoden helmikuussa alkanut
suurhyökkäys.
Kansainvälinen
asekauppasopimus on
tärkein Suomen asevientikäytäntöjä säätelevä sopimus. Se velvoittaa valtiot tekemään
jokaisesta vietävästä tuotteesta riskiarvion jokaisella vientikerralla. Valtion
tulee estää asevienti, jos tiedossa on aseiden käyttäminen esimerkiksi
rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksiin. Samalla on myös arvioitava,
voiko asevienti lisätä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai johtaa
ihmisoikeuslainsäädännön vastaisiin tekoihin ja voivatko aseet päätyä
laittomaan asekauppaan.
Selvää, ettei Suomen nykyinen asevienninvalvontajärjestelmä ei tähän
kykene. Vastuut ja resurssit ovat jakaantuneet poliisihallituksen,
puolustusministeriön ja ulkoministeriön eri yksiköille. Ajantasaisen
tilannekuvan luominen ja riskianalyysin hallinta ei kuulu oikeastaan
kenelläkään.
Venäjä ja
Yhdysvallat eivät vielä ole mukana edes asekauppasopimuksessa, mutta mukana
olevat valtiot voivat pienentää Ukrainan sodan ympärillä olevaa epäluottamusta
raportoimalla aseviennistään. Asekauppasopimus edellyttää valtiollista raportointia
ja ilman sitä koko sopimus on vaarassa menettää merkityksensä.
Kuten
ydinaseiden kieltosopimuksessa, myös asekauppasopimuksessa Suomi oli yksi
niistä seitsemästä valtiosta ja edelläkävijästä, jotka alun perin ehdottivat
koko asekauppasopimusta YK:lle. Kansainvälisen järjestelmän arvo punnitaan
kuitenkin kriiseissä sen mukaan, miten kukin maa on valmis noudattamaan
sopimuksia. Nyt Suomen mahdollisuudet puolueettomaan konfliktien ratkaisuun on
rauennut. Natoliittolaisen suu on supussa myös ydinaseiden kieltosopimuksen
osalta. Maailma on vajoamassa entistä rajumpaan anarkiaan, sotiin ja
väkivaltaan.
Sota on rauhaa
Kun
kansainväliset sopimukset, velvoitteet ja diplomatia menettävät merkityksensä,
edessä on viidakon laki ja vahvemman oikeus. Ydinasevallat ovat kaiken parlamentaarisen kontrollin
ja kansainvälisten sopimusten tavoittamattomissa. Uskottavaa kansainvälistä
sotarikostuomioistuinta ei ole. Väkivalta rehottaa, pahenee ja aseet puhuvat. Myös Suomi
on tuuditettu mahtavan liittolaisensa ydinsateenvarjon alle ja vaivutettu
sotapsykoosiin. Kun samaa valhetta
toistetaan riittävän usein, se muuttuu todeksi, varsinkin, kun syyllinen
kaikkeen pahaan on selvä. On helppoa syyllistää Venäjä kaikesta pahasta, kun
malkaa ei nähdä omassa silmässä. Mutta ilman totuutta ei ole moraalia ja
kulttuurinen rappio johtaa varmaan tuhoon.
Vastuun
Ukrainan sodan pitkittymisestä ja laajentumisesta kantaa myös valtiovalta,
jonka pääministeri ja muut sotaintoilijat rinta rottingilla vaativat
asetoimitusten lisäämisestä Ukrainaan. Minkäänlaisia virallisia valtaeliitin aloitteita
sodan lopettamiseksi ei ole kuultu.- Sitä
mitä isot edellä, sitä pienet perässä!
Martti J.
Kari nousi tuntemattomuudesta Keskisuomalaisen valtalehden kansallissankariksi,
suomalaiseksi sissipäälliköksi, joka on jo lähtenyt sotaretkelle Venäjää
vastaan ja käyttää oman käden oikeutta, vaikka
Suomessa ei ole vielä annettu edes virallista hyökkäyssopimusta. Kansainvälisten
rauhansopimusten, ydinkieltosopimusten ja asekauppasopimusten pettäessä
suurvaltojen ja yksityisten kansalaisten oman käden oikeudellekaan ei lakia
löydy. - Vai löytyykö? Mielestäni Martti J Karin ja muitten venäläisten
tappamisella rehvastelevien julkisuuden henkilöiden ja poliitikkojen esimerkit ovat
osa sitä sotapsykoottista julmuutta, mikä seuraa kansainvälistä suurvaltaterroria.
Syyllistyykö myös valtamedia sotarikoksiin
Sota-agitaattori
Martti J. Kari on siis valtamedian arvostettu kolumnisti Keski-Suomessa, joka
Ukrainan sodan kommentaattorina valittiin jo huhtikuussa myös Vuoden keskisuomalaiseksi maakuntalehden kyselyssä. Karin valitsivat 25,4 prosentin äänillä Keskisuomalaisen omat
lukijat. Myöhemmin elokuussa Kari palkittiin entisen Keskisuomalaisen päätoimittaja
Erkki Laatikaisen "Majurin mediamaljalla"
Joutsassa Keski-Suomen maanpuolustusjuhlassa. Palkintoa perusteltiin Karin
ajankohtaisilla kolumneilla Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta.
Ammatiltaan
Martti J Kari on entinen tiedustelueversti ja nykyinen Jyväskylän yliopiston
filosofian tohtori kyberturvallisuudesta, jonka ansioluetteloon ovat päässeet
jo kuuluisat henkilökohtaiset joululahja-kranaatit venäläisille. Ukkelin mukaan
Venäjän hyökkäys on avannut suomalaisten silmät. Mutta avautuvatko myös
oikeusoppineiden ja laillisuusvalvojien silmät?
- Olisiko kranaattien
lähettämistä venäläisille tutkittava vähintään rasismina, kiihottamisena kansanryhmää vastaan, sotarikoksena, vai
rikoksena ihmisyyttä vastaan? Vielä vakavamman rikoksesta tekee valtamedian
avoin myötävaikutus. Miten lapset reagoivat?
Jospa Karille
olisi riittänyt edes "Majurin malja"?
Kun maine
kasvaa, valtamedia avittaa myös suosikkinsa harvainvaltaisen politiikan
valokeilaan. Marraskuussa Kari valittiin koko maan laimeiden seurakuntavaalien
ääniharavana Jyväskylän kirkkovaltuustoon. Kari valittiin
kokoomuksen ja sitoutumattomien ehdokaslistalta 571 äänellä. Onneksi myös seurakunnalle
on jo paljastunut susi lammasten vaatteissa ja enpä ihmettelisi, että myös seurakuntavaalien
loppu ja kirkosta eroavien määrä häämöttää entistä nopeammin, kun joulurauhan julistamisen sijasta
siunataankin paikallisen kirkkorahvaan kranaatit?
Martti J Kari
on valtamedia-humpuukin malliesimerkki siitä, miten täysin korruptoituneen
Suomen ”maantapa” ja hyväveliverkostot toimivat. Uuden vuoden Iltalehden julkisuustempullaan
Karilla on jo riittävästi mainetta ja kunniaa potkuiksi suomalaisen politiikan
huippupalleille: - lisää kaasua ja kranaatteja Ukrainaan!? Eduskuntaankin pääsee helposti
kokoomuksen siivellä, kun vilauttelee sotaan johdetulle kansalle lisäkuvia
kranaateista, konekivääreistä ja kertakäyttösingoista!?
En tottavie kadehdi
Martti J Karia, enkä hänen muita sotaisia tovereitaan, jotka nyt Naton kansalliskaartissa
ja valtamedian narreina esiintyessään likaavat jo Suomen puolustusvoimien
viimeisenkin uskottavuuden ammattinsa osaavina ja sotilasvalaansa kunnioittavina
maanpuolustajina.
Henkilökohtaisten kranaattien lähettäminen venäläisille on
mielestäni äärimäistä rasismia, kansankiihotusta ja samalla jo avoin hyökkäyssodan julistus
entiseltä ammattisotilaalta. Selvää, että Karin parasta ennen
päiväys on mennyt jo kauan ennen Ukrainan sodan alkamista. Kristillisen
maailmankatsomuksen opettelukin seurakunnan ääniharavalle taitaa olla jo liian
myöhäistä!
Milloin
saadaan Rauha Maailmaan?
Kaikki venäläiset,
ukrainalaiset ja muut sotiin menehtyneet, siviilit mukaan lukien, ovat vain
totalitaariseen militarismiin perustuvan, äärimmäisen väkivaltaisen ja ydinaseilla
hallitun aseterrorismin uhreja.Miljardeilla ihmisllä ei ole minkäälaisia olemassaolon oikeuksia. Keskusjohtoiset suurvallat, niin idässä, lännessä kuin Euroopassakin kumartavat vain vahvemman oikeutta, asevoimia ja velkarahaa. Siitä huolimatta, todellinen
vihollisemme ei ole ulkopuolella, se on sisäpuolella; - tahdoton alistuminen nykyiseen
valtaterroriin.
Rauhallista
Uutta – Vuotta 2023 !
ps.
Erittäin hyvä kirjoitus,toivottavasti tämä maansa myynyt kapinakenraali kari saa vielä ansionsa mukaan.
VastaaPoista