Myös Suomi pelinappulaksi USA:n valtapelissä

Ukrainan konfliktin kärjistyessä idän ja lännen välillä maailmansodaksi, on ymmärrettävä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan merkittävimpien strategistien ajatuksia. Zbigniew Brzezinskin kirja "The Grand Chessboard" julkaistiin jo 25 vuotta sitten. Brzezinskin tienviitoilla Yhdysvaltojen globaalin hallitsevan aseman säilyttämiseksi on ollut valtava vaikutus Yhdysvaltojen ja lännen voimapolitiikkaan.  Suomi Natoilluusioineen on hankkiutumassa Yhdysvaltojen viimeiseksi pikku mokkeriksi sodan etulinjaan.

 

 

The Grand Chessboard - kirjan pelin juoni on hahmoteltu johdannossa. Neuvostoliiton romahdettua Yhdysvallat on ainoa maailmanvalta. Euroopalla ja Aasialla (Euraasia) on yhdessä suurin maa-ala, väestö ja talous. Yhdysvaltojen on hallittava Euraasiaa ja estettävä toista maata haastamasta Yhdysvaltain määräävää asemaa. 

Brzezinski tiivistää: "Amerikka on nyt ainoa globaali suurvalta ja Euraasia on maapallon keskusareena. On välttämätöntä, ettei esiinny yhtään euraasialaista haastajaa, joka pystyy hallitsemaan Euraasiaa ja siten haastamaan Amerikan."

Yhdysvallat on rakentanut maailman suurimman  shakkilaudan. 

Miten USA:n pitäisi pelata, hallitakseen peliä ? Brzezinski oli jo presidentti Carterin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Sitä ennen hän perusti Trilateral Commissionin. Myöhemmin hän opetti Madeleine Albrightia ja monia muita Yhdysvaltain ulkopolitiikan avainhenkilöitä.

Brzezinski viritti myös "Afganistan ansan". Se oli Yhdysvaltain salainen vuoden 1979 ohjelma, jolla mobilisoitiin ja tuettiin mujahedin ulkomaisia ​​taistelijoita hyökkäämään ja horjuttamaan Afganistania.  Brzezinskin suunnitelmana oli käyttää taantumuksellisia paikallisia joukkoja ja ulkomaisia ​​taistelijoita luomaan tarpeeksi sekasortoa, jotta hallitus pyytäisi naapurimaataan Neuvostoliittoa lähettämään sotilaallista tukea. Tavoitteena oli antaa venäläisille oma Vietnam. Lopulta Yhdysvalloista ja Saudi-Arabiasta vuodesta 1978 alkaen saaman valtavan rahoituksen ansiosta suunnitelma johti kaaokseen, nälkään ja verenvuodatukseen Afganistanissa, joka jatkuu edelleen. Noin 6 miljoonasta afgaanista tuli pakolaisia, jotka pakenivat kaaosta ja sotaa.

Vuosia myöhemmin, kun Brzezinskiä haastateltiin tästä politiikasta, hän selitti ylpeästi: "Emme painostaneet venäläisiä puuttumaan asiaan, mutta lisäsimme tietoisesti todennäköisyyttä, että he tekisivät sen." Kun häneltä kysyttiin, katuiko hän vuosikymmeniä kestänyt sekasorto Afganistanissa, hän vastasi selkeästi: ”Katuiko mitä? Tuo salainen operaatio oli loistava idea. Se veti venäläiset Afganistanin ansaan ja haluatko minun katuvan sitä? …. Moskovan täytyi jatkaa sotaa, joka oli kestämätön hallitukselle, konflikti, joka johti neuvostoimperiumin demoralisoitumiseen ja lopulta hajoamiseen…. Mikä on tärkeämpää maailmanhistoriassa? Taleban vai neuvostoimperiumin romahdus? Jotkut kiihtyneet muslimit vai Keski-Euroopan vapautuminen ja kylmän sodan loppu?"

Afganistan oli pelinappula Yhdysvaltain kampanjassa Neuvostoliittoa vastaan, samalla tavalla kuin Ukraina nyt ja samalla tavalla kuin pian Suomi.  Yhdysvaltain ulkopolitiikan moraalittomuus on selkeän johdonmukaista, vuodesta 1978 alkaneesta Afganistanin tuhosta, joka johti nykyiseen nälänhätään , jonka USA on aiheuttanut Afganistanin hallituksen reservien jäädyttämisessä.

 

 

Globalisaatio Yhdysvaltojen sotilaallisessa komentovallassa

"Grand Chessboard" – pelissä Yhdysvallat ottaa ylivallan strategiansa toteuttamiseksi koko Euraasiassa. Brzezinski ei hyväksy moninapaista maailmaa.

"Maailma ilman Yhdysvaltain etuoikeutta on maailma, jossa on enemmän väkivaltaa ja epäjärjestystä ja vähemmän demokratiaa ja talouskasvua ja ainoa todellinen vaihtoehto Amerikan globaalille johtajuudelle lähitulevaisuudessa on kansainvälinen anarkia."

Yhdysvallat on luonut itselleen ”etuoikeutetun sääntöihin perustuvan järjestyksen" ja nujertanut muun kansainvälisen yhteisön, jättäen huomiotta sen tosiasian, että länsi on vain pieni osa ihmiskuntaa. Kirjansa loppupuolella Brzezinski ehdottaa Yhdistyneiden kansakuntien "parantamista" ja "uutta vastuun ja etuoikeuksien jakoa", jossa otetaan huomioon "globaalin vallakäytön muuttuneet realiteetit".

 

Nato - maailman tehokkain aseidenmyyntiorganisaatio

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua monet lännen ihmiset uskoivat, että Natoa ei enää tarvita. Nato väitti olevansa tiukasti puolustusliitto ja sen ainoa kilpailija oli hajotettu. Brzezinski ja muut yhdysvaltalaiset sotahaukat näkivät, että Natoa voitaisiin käyttää laajentamaan USA:n hegemoniaa pitämällä aseostot vireinä. Niinpä hän kirjoitti, että "laajentunut Nato palvelee hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita Yhdysvaltain politiikassa." Brzezinski oli vakaasti sitä mieltä, että "Mikään sovittelu Venäjän kanssa Naton laajentumiskysymyksessä ei saa johtaa lopputulokseen, joka tekee Venäjästä liittouman tosiasiallisen päätöksentekijän." Sitten Brzezinski esittelee Ukrainan Venäjän hillitsemisen keskeisenä maana: "Ukraina on Venäjän tulevan kehityksen kannalta kriittinen valtio. Ilman Ukrainaa Venäjä lakkaa olemasta Euraasian valtakunta."

Kiova on alle 500 mailin päässä Moskovasta, ja Ukraina oli natsien hyökkäyksen tärkein reitti. Brzezinski tiesi hyvin Ukrainan rajojen kiistanalaisen luonteen. Brzezinski  ei myöskään arkaile tunnustaa Yhdysvaltojen tavoitetta: "Eurooppa on Amerikan keskeinen geopoliittinen sillanpää Euraasian mantereella. Länsi-Eurooppa ja yhä enemmän Keski-Eurooppa ovat suurelta osin Amerikan protektoraattina."

Shakki- patti ja matti. Yhdysvallat on ottanut oikeuden omiin käsiinsä ja päättänyt hallita Euraasiaa kaukaa. Brzezinski neuvoo myös Venäjää hajauttautumaan vapaiden markkinoiden ja "Euroopan Venäjän, Siperian Venäjän ja Kaukoidän tasavallan" löyhään konfederaatioon.

 

 

Kestääkö USA:n pelilauta?

 

Brzezinski myöntää, että Venäjä on potentiaalinen haaste USA:n herruudelle Euraasiassa, varsinkin jos se liittoutuu Kiinan kanssa. Silloin Amerikan ensisijaisuus Euraasiassa kutistuu dramaattisesti.  Mutta se, mitä Yhdysvaltain strategi pelkäsi, on jo tapahtunut: Venäjä ja Kiina ovat viimeiset 20 vuotta rakentaneet allianssia, joka on omistautunut lopettamaan Yhdysvaltain hegemonian ja aloittamaan uuden aikakauden kansainvälisissä suhteissa.

Täsmällisellä pelisiirrollaan USA on provosoinut myös aggressiivisesti Ukrainan kriisin. Provokaatioiden luettelo on selvä: moraalinen ja aineellinen tuki Maidanin mielenosoituksille, EU-sopimuksen hylkääminen, sala- ampujien murhat ja vuoden 2014 väkivaltainen vallankaappaus, YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymän Minskin sopimuksen huomioimatta jättäminen, Naton neuvonantajat ja ultranationalistien koulutus, tappavat aseet Ukrainalle, kieltäytyminen hyväksymästä Ukrainan Nato-jäsenyyttä, uhkaukset hyökätä Donbassiin ja Krimille.

   

Ennen Venäjän väliintuloa Ukrainassa aktiivinen sotilas ja entinen kongressin jäsen Tulsi Gabbard sanoi : ”He todella haluavat Venäjän hyökkäävän Ukrainaan. Miksi he tekisivät sen? Koska se antaa Bidenin hallinnolle selkeän tekosyyn määrätä ankaria pakotteita Venäjää ja Venäjän kansaa vastaan ja numero kaksi, se vahvistaa tämän kylmän sodan. Sotilaallinen teollisuuskompleksi hyötyy tästä. Ne hallitsevat selvästi Bidenin hallintoa. Washingtonin sodanlietsojat rummuttavat näitä jännitteitä. Jos he saavat Venäjän hyökkäämään Ukrainaan, se lukittuu tähän uuteen kylmään sotaan ja sotilaallinen teollisuuskompleksi alkaa ansaita paljon enemmän. Kuka maksaa hinnan? Amerikkalaiset, ukrainalaiset, venäläiset maksavat hinnan. Se heikentää omaa kansallista turvallisuuttamme, mutta sotilaallinen teollisuuskompleksi, joka hallitsee niin monia valittuja virkamiehiä, voittaa ja he juoksevat pankkiin.”

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ollut johdonmukaista Brzezinskistä Madeleine Albrightiin, Hillary Clintoniin ja Victoria Nulandiin . Tuloksia nähdään Aghanistanissa, Irakissa, Jugoslaviassa, Libyassa, Syyriassa ja nyt Ukrainassa.

Kuten Afganistanissa, Yhdysvallat "ei pakottanut Venäjää puuttumaan asiaan", mutta lisäsi "tietoisesti todennäköisyyttä, että he sen tekisivät". Tarkoitus on molemmissa tapauksissa sama: käyttää pelinappulaa heikentämään ja mahdollisesti eliminoimaan kilpailija. 

 

 

Mitä Yhdysvallat tekee

Selvää, että Yhdysvallat tekee nyt kaikkensa pidentääkseen verenvuodatusta ja sotaa, tukkiakseen Venäjän armeijan ja estääkseen rauhanomaisen ratkaisun. Yhdysvaltain tavoite on juuri se, mitä Joe Biden sanoi: hallinnon muutos Moskovassa. 

Uusliberalistista globalisaatiota johdetaan Yhdysvaltojen yksityisten aseurakoitsijoitten komentokeskuksesta pian myös Suomen tuella. Tätäkö haluamme?  Uutta uljasta maailmanjärjestystä, NWO:ta, joka on raakaa väkivaltaa, jota jo koko korruptoitunut länsi nyt kumartaa?

Kuten Afganistan, myös Ukraina on vain pelinappula shakkilaudalla. Ja samaan Yhdysvaltojen valtapeliin Suomi on agitoitu syyntakeettomana pelinappulana, joka ei edes ymmärrä pelin juonta. Nato on maailman tehokkain aseidenmyyntiorganisaatio. Tukholman rauhaninstituutti Siprin raportin mukaan maailmanlaajuisesti asevarusteluun käytettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 2000 miljardia dollaria. Sotilasmenot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 7 vuotta peräkkäin. Eniten sotilasmenoihin käytti Yhdysvallat, Kiina, Intia, Britannia ja Venäjä. Niiden osuus kaikista sotilasmenoista oli 62%.

- Peto on irti!

 

Kiitos Rick Sterlingille viiteartikkelista/

https://www.globalresearch.ca/ukraine-pawn-grand-chessboard/5778417

 

https://mvlehti.net/2022/04/27/suomi-pelinappulaksi-usan-valtapelissa-kolumni/

https://mvlehti.net/2023/04/11/analyysi-narrin-matti-euraasian-suurella-shakkilaudalla-kahden-siirron-shakkimatti-ron-unz/#comment-34526