1206772

Selväähän se,

että talousmetsäammattilaisen otsa kurtistuu, jos ekologisesti kestävän metsäluonnon reunaehtoja aletaan kunnioittamaan ?

Suomi valmistautuu ennen näkemättömään biotalousohjelmaan tehometsätalouden opeilla. Eturistiriidat kärjistyvät. Kyseessä on isot panokset ja suuret metsäjätit tekevät entistä suurempia miljardivoittoja, samalla kun ne koplaavat valtavia tukiaisia.

Suomessa, niin kuin koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on meneillään paheneva luonnontilaisten metsien kato.

Edessämme on siis valtava työsarka metsiemme ennallistamiseksi, kun samaan aikaan valtavia investointeja suunnataan massiivisen biotalousohjelman varmistamiseen ja hakkuumäärien lisäämiseen.

Avohakkuut historiaan kamppanja on kerännyt jo muutamassa viikossa yli 20 000 nimea.

Vähän aikaa sitten Suomessa avohakattiin yli 200 000 hehtaaria vuodessa.

Vieläkin avohakkuita tehdään yli 100 000 ha vuodessa.

Metsien suojelussa Suomi ei ole ollut mallioppilas.

Vanhalla metsällä tai metsien monimuotoisuuden säilyttämisellä ei ole ollut itseisarvoa.

Esim. Ruotsissa koskemattoman metsän määrä on kahdeksankertainen Suomeen verrattuna.

Aiheuttamisperiaatteen mukaan metsien hävittäjän pitäisi kantaa vastuu myös ennallistamisohjelmista.

Tällöin vastuu lankeaisi ensisijaisesti valtiolle ja metsäteollisuudelle ?

Vaikka suomalainen vuosikymmeniä kestänyt metsäsota sai erävoiton 2014, kun jatkuva kasvatus sai siunauksen uudessa metsälaissa, ei laki vielä varmistanut riittävän lahopuun normitusta eri ikärakenteisissa metsissä.

Ilmastomuutos – avohakkuut ?

Avohakkuut on pahinta metsien ja ilmaston tuhoamista.

Luonto on kuitenkin kärsivällinen, pitkämielinen ja armollinen; mitä pahempi tuho, sitä nopeammin luonto parantaa itsensä ilman ihmistä.

Ts. avohakkuu raiskio pitäisi jättää luonnontilaan. Nopeasti kasvava välivaiheen pöheikkö kasvaa ja kuolee nopeasti. 20-30 vuoden siirtymäkauden jälkeen tilalle alkaa kasvaa luontainen metsä itsestään. Se edellyttää myös, ettei siirtymävaiheen kasvustoa saa poistaa.

- Nopeisiin pikavoittoihin tottuneelle luonnon suurempi viisaus on paha järkytys ?

Luontaisen metsän kierto on n. 400 vuotta.

Tehometsätalous kaataa puut nuorina, n. 80 – 100 vuoden ikäisinä.

Vaikka olemme metsäläisiä, olemme kadottaneet jo syvällisen luontoyhteytemme, kun muutama sukupolvi on tuskin nähnyt oikeaa metsää.

Myös ilmastomuutos haastaa avohakkuiden mielettömyyden :

- avohakkuiden jälkeen raiskio on pelkkä hiilen lähde seuraavat 20 – 30 vuotta, ennen kuin hiilitase nollautuu. Vasta 20 - 30 vuoden jälkeen avohakkuista nuori metsä sitoo hiiltä enemmän kuin se sitä vapauttaa.

Luonnon metsässä ja vanhassa metsässä hiiltä varastoituu maahan, lahopuuhun ja muuhun kasvillisuuteen huomattavasti enemmän kuin nuoren taimikkovaiheen metsässä, joka sitoo hiiltä ainoastaan sen verran mitä se pysty nielemään.

Puu on vain yksi hiilivaraston osa, koska hiili on varastoitunut maaperään. Kun maata muokataan ja poistetaan puiden tuoma varjostus, avohakkuu – aukoilta vapautuu hiiltä vuosikymmeniä.

Metsien suojelulla on jo kiire.

Kymmenet tuhannet ihmiset ovat jo ymmärtäneet asian.

Kansalaiset ovat hereillä.

Luonto kiittää !

ps.

Etelä – Suomessa yli 120 vuotiaat metsät oli jo hävitetty jo sata vuotta sitten, kun ensimmäiset valtakunnalliset metsäinventaarit tehiin.

Pohjois- Suomessa puuston keski-ikä tippuu parhaillaan. Siellä yli 100 vuotiaiden metsien osuus on tipahtanut itsenäisyyden aikana 65 %:sta 23 %:iin.

Etelä- Suomessa yli 100 vuotiaiden metsien osuus on alle 10 %.

Heippa vaan Kuukkeli ja muut hävinneet lajit…

Kiitos Keskisuomalaiselle 28.5 julkaistusta kirjoituksesta https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Palokassa-uusi-avohakkuiden-sotatanner/1204745

artolaurikeskiviikkona, lokakuuta 10, 2018
* No moissan sinne Sinikalle. On toki hyvä juttu, että aktiivisesti nostetaan esille myös näitä eri energian malleja. Koska ylivoimaisen tuhoisaa on tietenkin YDINVOIMA! Josta pitää Suomessakin päästä irti Saksan malliin.
VastaaPoista
Vastaukset