Taistelu metsistä

                     


















Kuva : Hannu Ahonen

Taistelu metsän puolesta on taistelua Suomen puolesta.

Kolme neljäsosaa Suomesta on metsää:

- se mitä tapahtuu metsälle, tapahtuu Suomelle.

Biotalouden nimissä sellupohjaisia biotuotetehtaita syntyy nyt kuin sieniä sateella.

Metsä Groupin 1,2 miljardin tehdas käynnistyy Äänekoskella kesän lopulla.

Suurimpia sellukattiloita  kaavaillaan Kemijärvelle, Kuopioon, Paltamoon ja Haapajärvelle.

Maailman suurinta  havusellutehdasta  suunnitteleva Finnpulp ei ole paljastanut edes mahdollisia kumppaneitaan. Tehdas käyttäisi eniten puuta, 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.  Myös puunpolttolaitoksia suunnitellaan.

Kiinalainen Kaidi on rynnimässä Kemiin valmistamaan biodieseliä ja bensiiniä puusta.

Bensiinin jatkaminen biopolttoaineella on suurinta huijausta, koska haasteena on kaikista polttomoottoreita luopuminen.

Suomen nykyinen biotalousbuumi – yli kuuden miljardin investoinnit puuhun, - kestävää kehitystäkö ?

Entäpä jos puu menettää päästölaskennassa asemansa nollapäästöisenä, joutaako jätti-investointien kannattavuuslaskelmat pusikkoon ?

Esim kiinlaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maailman suurimmista hiilidioksidin tupruttajista, - 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuitenkin biojalostamo välttyy päästökaupalta. 

Metsien hävittäminen biotalouden nimissä mm. matalan jalostusasteen  sellunkeittoon on kestämätöntä. Pelkästään metsien hiilinielu puolittuisi v 2030 mennessä.

Suomen perustuslaki, pykälä 20 § / Vastuu ympäristöstä, -toteaa yksiselitteisesti:

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Onko metsäteollisuus koskaan kuullut edes lintujen pesintärauhasta ?

Kunnioittaako se edes sitä ?

Laittoman EU- liittymispäätöksen jälkeen Suomesta on tullut pelkkä ulkomaisten yhtiöitten kaivannaisreservaatti ja metsäteollisuuden raakapuun kehitysmaa  ilman minkäänlaista ympäristövastuuta.

Tehometsätalouden jäljiltä puuta riittää, mutta luonto kärsii.

Luonnon monimuotoisuus on vakavasti häiriintynyt:

Yli kolmannes kaikista uhanalaisista lajeistamme elää metsissä.

Yli 800 lajia on uhanalaisia ja kokonaan häviämisvaarassa.

Lähes 800 lajia on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Tehometsätalous on johtanut myös lahopuun vähenemiseen.

Vanhat puut ja metsät ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa.

Vanhetessaan puiden ominaisuudet muuttuvat ja niiden arvo toisten lajien elinympäristönä kasvaa.  Eipä ihme, että myös Linkola huokaa :

” Jos onnistuisi palauttaa puupeite taimistoaroillemme takaisin, sekametsä, lehdot ja pökkeliköt yhden puulajin puupelloille, jos meidän ojikot, rikkaruohot, pientaret, pienkarjat, niityt ja kedot viljelysaukeille, ja vielä umpeuttaa turhat rinnakkaiset tiet ja liian suuret pihakentät ja parkkipaikat, saisimme jättimäisen määrän eläintenkin elämää takaisin. ”

                 Mikä on metsä ?

Todellisessa suomalaisessa metsässä on kymmenkunta puulajia ja kaikki ikäluokat sirkkataimista 400-vuotiaisiin petäjiin saakka. Siellä on neljännes puista elossa, neljännes keloina, neljännes katkenneina kantoina ja nojokonkeloina, neljännes maapuina pitkällään. Ja suunnattoman rikas tuhansien lajien eloyhteisö kasveja, sieniä ja eläimiä. Ennen kaikkea metsä on pyhättö, jossa ihminen ei riehu eikä revi. / PL