lauantai 5. toukokuuta 2012

Kansalaisten oikeusturva hukassa

Kelan viidakko ?
-          tragedia, komedia, farssi – vai satojen tuhansien kansalaisten giljotiini ilman oikeusvaltion periaatteita ?

Kenen moka, jos esim. suomalaisten arkipäivää säätelevä työttömyysturvalaki on jo lähtökohtaisesti väärä subjektiivisten perusoikeuksien kannalta ?
Mikä moka, jos kansanedustajilla ei ole enää muistikuvaakaan kansalaisten perus-ja ihmisoikeuksista ?

Mikä, milloin ja miksi keksi työttömyysturvalakiin subjektiivisten perusoikeuksien sijaan ”tarveharkinnan”; avo- tai asuinkumppanin tulot, jolla subjektiiviset perusoikeudet kumotaan ?

Kuka, mikä, milloin ja miksi, keksi, että subjektiiviseen sosiaaliturvaan voi kytkeä asumisen, pelkästään OSOITTEEN, jolla mitätöidään kaikki kansalaisten lailliset perus- ja ihmisoikeudet ?

Yksikään kansanedustaja, mikään tuomari tai viranhaltija ei nyt kykene esittelemään sellaista lakipykälää, jossa seurustelusuhde, avosuhde tai asuinkaverin tulot olisivat lakiin perustuva ja laillinen huoltosuhde, mikä selättäisi primäärit subjektiiviset perusoikeudet ja henkilökohtaisen perusturvan !

Avopuolison tuloihin perustuen ei voida laillisesti mitätöidä yhdenkään työttömän subjektiivisia perusoikeuksia: työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea - vai voidaanko ?

Kun on ilmennyt, että Kela eikä edes Suomen EU-valtio toimi nyt ihmisoikeuksiin tai perustuslakiin nojautuen, eikä enää edes ymmärrä kansainvälisiä ihmisoikeus- ja perusoikeus-
sopimusten ratifioituja vaatimuksia pitää myös ihmis- ja perusoikeudet ajan tasalla kaikessa lainsäätämisessä ja viranomaistoimissa, oikeus – ja tuomioistuimia myöten, on kansalaisten syrjäyttäminen ja heitteillejättö saamassa katastrofaaliset mittasuhteet myös kaikkien tärkeimpien terveys- ja peruspalvelujena alasajona.

Suomessa ei vieläkään ole Perustuslakituomioistuinta, johon kansalaiset voisivat vedota heitteille jättämisestä ja/tai  eri viranomaistahojen kurjistamistemppujen seurauksista.
Kaikkien kansalaisten perusoikeuksiin kuuluisi myös saada asiansa käsiteltyä kohtuuajassa.

Suomen ihmisoikeustilanne on nyt jo hälyttävä.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat enää virallisesti vain ”menneen talven lumia – muistoja” Suomessa, jossa velkavetoinen kansantalous on jo kaapattu pienen kasvottoman ylikansallisen pankkieliitin kaleeriorjuuteen : - tuloerot kasvavat entisestään, samalla kun kansalaisten syrjäyttäminen perusoikeuksista ja peruspalveluista on entistä raaempaa.

Tragikoomista, että samaan aikaan Kataisen hallitus on ryhtynyt ”muistelemaan” kadonneita perus- ja ihmisoikeuksia laatimalla kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa 2012-2013 . Koko teksti löytyy osoitteesta: KANSALLINEN PERUS - IHMIOIKEUSTOIMINTAOHJELMA 
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330603106164 

Myös Suomen perustuslaki velvoittaa :
PL 22 § : Julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perustuslain 22 §:n säännös julkisen vallan velvollisuudesta turvata perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen sitoo julkista valtaa sen kaikessa toiminnassa niin lainsäätämisessä, hallinnossa kuin
lainkäytössäkin.

Pelkästään kelan, suomalaista arkipäivää säätelevän viidakon lakia noudattavan mammutin
muutoksenhakulautakuntien kymmenien tuhansien, vuosikausia kestävien valitusten sumput ja niiden ylipitkät käsittelyajat paljastavat, että ei pelkästään kelassa, vaan koko Suomessa vallitsee nyt viidakon laki, ilman minkäänlaisia todellisia oikeusvaltion periaatteita tai ihmisoikeuksia.

Ilman itsenäisyyttä, omaa rahaa;
kansallista itsemääräämisoikeutta, perustuslakia ja oikeusvaltion periaatteita
kansakunta uhrataan ja syrjäytetään pienen yksityisen pankkieliitin pahenevaan velkaorjuuteen
kymmeniksi vuosiksi.

- Äärimmäinen köyhyys kuittaa univelat !?








klo

2 kommenttia:

  1. Sinikan täsmennyslauantaina, toukokuuta 05, 2012

    Hallitus laati kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman

    22.03.2012
    Koko teksti löytyy osoitteesta:
    http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330603106164

    Perus- ja ihmisoikeuksien pitää myös toteutua. Tämä on lähtökohtana toimintaohjelmalle, josta hallitus päätti tänään istunnossaan. Vuosille 2012-2013 laaditun kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman tarkoituksena on konkretisoida perustuslain säännöstä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ohjelma painottuu selkeisiin hankkeisiin, joilla tätä tehtävää edistetään.

    Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Päätös ohjelman valmistelusta sisältyy hallitusohjelmaan. Eduskunta edellytti ohjelman laatimista käsitellessään valtioneuvoston vuonna 2009 antamaa ihmisoikeuspoliittista selontekoa. Hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden lopulla hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jossa arvioidaan nyt asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

    Toimintaohjelmassa tarkastellaan Suomen keskeisiä ihmisoikeushaasteita sekä eri viranomaisten roolia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Tavoitteena on sekä kehittää hallinnon toimintaa tiedostamaan ihmis- ja perusoikeusnäkökulmat työssään että kehittää työvälineitä, indikaattoreita, oikeuksien toteutumisen tarkasteluun.

    Toimintaohjelmaan on koottu joukko hankkeita, joilla hallitus vuosina 2012 ja 2013 pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lista ei ole tyhjentävä, vaan oikeuksien toteutumista edistetään monilla muillakin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeilla. Toimintaohjelman pyrkimyksenä on rakentaa toimintatapoja, joiden avulla perus- ja ihmisoikeustilannetta seurataan systemaattisesti ja joiden kautta havaittuihin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja johdonmukaisesti.

    Yksittäiset hankkeet on ohjelmassa kytketty perustuslain perusoikeussäännöksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja koottu temaattisiksi kokonaisuuksiksi 12 eri elämänalueen ympärille. Kaikkiaan ohjelma sisältää 67 erillistä hanketta, ja kaikki ministeriöt ovat mukana niiden toteuttajina. Hankkeet muodostavat laajan kokonaisuuden erityyppisiä toimenpiteitä, jotka kattavat niin perus- ja ihmisoikeuksien alalla toimivien viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyön kehittämistä kuin yksittäisten ryhmien oikeuksien edistämistäkin.

    Ohjelmaa on pyritty valmistelemaan mahdollisimman avoimessa vuoropuhelussa sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa. Valmistelutyöryhmän tukena on ollut paneeli, jossa mukana oli ihmisoikeusjärjestöjä sekä perus- ja ihmisoikeustutkimuksen ja -valvonnan edustajia. Kansalaiskommentteja saatiin Otakantaa-verkkofoorumin kautta.

    VastaaPoista
  2. Sinikan ote kansallisesta ihmis- ja perusoikeustoimintaohjelmastalauantaina, toukokuuta 05, 2012

    Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2012-2013 valmistelun aikana mm. seuraavat teemat nousivat esille:

     tarve parantaa perus- ja ihmisoikeuskysymysten koordinaatiota valtioneuvostossa;

     oikeusperustaisen ajattelun vahvistaminen hallinnossa ja omistajuus perus- ja
    ihmisoikeuksien turvaamisesta, etenkin alue- ja paikallisviranomaiset oikeuksien
    toteuttajina;

     tiedonsaanti oikeuksien toteutumisesta (indikaattoreiden kehittäminen);

     yhteistyön kehittäminen kansalaisyhteiskunnan kanssa;

     perus- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen;

     oikeusturvan vahvistaminen, hyvä hallinto, pääsy oikeuksiin, oikeus saada
    kohtuullisessa ajassa perusteltu päätös, ongelmana etenkin viivästykset yleisissä
    tuomioistuimissa ja hallinnossa;

     perus- ja ihmisoikeusvalvonnan tehostaminen;

     viranomaisten resurssipulasta julkisten palvelujen tuottamisessa seuraavat ongelmat;

     erityisesti kunnallisissa palveluissa julkiselle sektorille perinteisesti kuuluneiden
    tehtävien siirtäminen yksityiselle sektorille (esim. tilaaja-tuottaja –malli) ja siitä
    seuraavat mahdolliset ongelmat perusoikeuksien toteutumisen kannalta;

     haavoittuvat ryhmät, etenkin vapautensa menettäneet, ikääntyneet,
    mielenterveyspotilaat, ulkomaalaislain nojalla säilöön otetut, tutkintavangit,
    lastensuojelulapset;

     sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden vähentäminen;

     vähemmistöjen oikeudet, etenkin syrjinnän suoja, yhdenvertaisuus ja
    osallistumisoikeuksien edistäminen;

     hyvät etniset suhteet ja rasismin torjunta;

     rikoksen uhrin asema;

     lapsen oikeudet;

     seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevien kysymysten kansallisen koordinaation
    järjestäminen;

     vammaisten henkilöiden oikeudet; etenkin YK:n vammaisyleissopimuksen ratifiointi;

     naisiin kohdistuva väkivalta;

     maahanmuuttajien/ulkomaalaisten asema;

     perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen työelämässä

    VastaaPoista