Länsimaisen filosofian historian ikuinen ajattelija, yksi
ylitse muiden, oli kreikkalainen Platon
(427-347 eaa.) idealisti, jonka keskeinen teema oli moraalifilosofinen
käsite ”oikeamielisyys” ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen yhteiskunnassa.
"Valtio” teoksessaan Platon määritteli eri valtiomuodot
ja niiden arvot. Kurjistuneiden diktatuurien vastakohtana oli aristokratia,
jota hallitsi jo lapsesta asti tehtävään kasvatetut moraalisesti
erikoislahjakkaat filosofikuninkaat oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
Karl Marx -1800-luvun vaikutusvaltaisin filosofikuningas
Marx (1818 – 1883) oli opiskellut filosofiaa ja vakuuttunut materialismista. Niinpä selkeäksi tutkimuskohteeksi nousi ihmisten kokema ahdinko ja luokkaerot, jotka johtivat tinkimättömään kapitalismin kritiikkiin.
”Kommunistinen manifesti” oli Marxin ja Engelsin provokatiivisen poliittisen liikkeen haaste köyhien ihmisten auttamiseksi. Marxin ”Pääoma” - teos oli vertaansa vailla oleva historiallinen analyysi luokkaristiriitoja aiheuttavan kapitalismin kehittymisestä kohti sosialismia ja kommunismia.
1800-luvulla, paljon aikaansa edellä syntynyt Marx oli jo
pieni ´vihreä mies´, joka ymmärsi
luonnon reunaehtojen kunnioittamisen olevan yksi tärkeimmistä
talousjärjestelmän prioriteeteista kaikkialla maailmassa; samalla tavalla niin
kuin kaikille ihmisille kuuluva vapaus ja ihmisarvo ihmisyyden toteuttamiseksi.
Kohti oikeudenmukaista maailmanjärjestystä
1800-luvulla aave kummitteli Euroopassa, kommunismin aate. Proletariaatin vallankumous Venäjällä käynnistyi 1900- luvun alussa, mutta vallankumous söi pian lapsensa. Leninin kuoleman jälkeen Stalin nousi kommunistisen puolueen diktaattoriksi ja hänen hallintonsa vainot ja maatalouden pakkokollektivisoinnit vaativat arviolta n.30 miljoonaa kuolonuhria. Kun Neuvostoliitto hajosi, myös Venäjä siirtyi nopeasti länsimaiseen kapitalismiin.
Kapitalismia seurasi globalisaatio, nykyinen totalitaarinen maailmanvalta, joka nielaisi myös Euroopan entiset kansallisvaltiot ja niiden itsemääräämisoikeudet uusliberalistiseen marssijärjestykseen verisissä sotasaappaissa yli maiden ja mantereitten pommittamalla ja poltetun maan taktiikalla.
Haastajaa globaalikapitalismille ei vielä ole, vai onko sittenkin? Onko Marx ajankohtaisempi kuin koskaan? Globalisaatio on laajentunut maailman joka kolkkaan, niin kuin Marx ennakoi? Todistammeko nyt sotaisan kapitalismin kuolinkamppailua ennen seuraavaa ennakoitua vaihetta?
Kiinan ja Neuvostoliiton kommunismit Marxin rienaamista
Marxin syntymästä on jo yli 200 vuotta. Mutta vieläkin Kiinan presidentti Xi Jinping vannoo tiukasti Marxin nimeen, koska se palvelee kiinalaista totalitarismia, vaikka Marxilla ei ole pienintäkään yhteyttä Kiinan kommunistipuolueen ideologiaan.
Kommunistipuolueen johtama Kiinakin toteuttaa pelkästään äärimmäisen aggressiivista kapitalismia yksipuoluejärjestelmän rautaisessa otteessa. Kiinassa on jo 400 miljardööriä ja maaseudun köyhälistön tulokuilu kasvaa huolimatta Kiinan valtaisesta talouskasvusta.
Myös Neuvostoliiton virallinen marxismi-leninismi oli irvikuva Marxin ajattelusta. Jos Marx olisi elänyt, hän olisi ollut Neuvostoliiton puoluekommunismin kaikkein armottomin kriitikko.
Neuvostoliiton hajotessa, myös Venäjä siirtyi nopeasti
läntiseen markkinatalousmalliin, yksityisti valtion omaisuuden ja loi uuden
kapitalistisen oligarkkiluokan.
Nyt 2000-luvun taitteessa yhteiskunnallinen kapitalistinen luokkajako on äärimmilleen polarisoitunut. Pieni ökyeliitti omistaa kaiken. Marxia tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan. Kapitalismin kehittyminen koko maailman kattavaksi globalisaatioksi digitalisaation ja internetin aikakaudella on päätepiste, jonka Marx kuitenkin ennakoi jo 1800-luvulla.
Odottaako edessämme uusi oikeudenmukainen
ihmiskuntapolitiikka ja kansojen kollektiivinen vallankumous ihmisoikeuksien ja
luonnonoikeuksien varmistamiseksi rauhanomaisin keinoin, vai systemaattiset
väestönvähennysohjelmat rokotteilla ja WEF-syndikaatin kuristusotteella?
Aave kummittelee maailmassa – Marxin haave
Yhdysvalloissa on myös totalitaarinen yksipuoluejärjestelmä. Sekä demokraatit, että republikaanit ovat kumpikin oikeistopuolueita. Yhdysvaltojen poliittiselle järjestelmälle Marx ja kommunismin aate on punainen vaate, pahempi kuin mikään muu uhka maailmassa. Huolimatta Neuvostoliiton kaatumisesta ja Venäjän siirtymisestä kapitalistien leiriin, Venäjä on edelleen Yhdysvaltojen tärkein arkkivihollinen. Vieläkin Marx samaistetaan Stalinin, Maon ja kommunististen puolueitten kollektivismiin ja pakkovaltaan, koska puhtaasti tieteellinen kapitalismin kritiikki 2000-luvulla on edelleen kielletty ja kaikkein suurin uhka nykyiselle ylikansalliselle yhtiövallalle ja sen vapaakaupan ryöstötaloudelle.
Globaalikapitalismi on militaristinen murskavoima. Se muuttaa maan ja biosfäärin elinolosuhteita ja ihmiskunnasta on jo tullut geologinen tuhovoima luonnonvarojen ylikulutuksella, "ilmastomuutoksella" ja ratkaisemattomilla saasteongelmilla.
Marxin analyysin mukaan kapitalismi synnyttää äärimmäisen
eriarvoistumisen, myös omat kukistajansa, mikä johtaa vääjäämättömästi
vallankumoukseen.
Marxin tahallinen väärinymmärtäminen ja hänen ajattelunsa
vääristäminen on ollut valtava menetys hänen kriittiselle analyysilleen
kapitalismin yliherruudesta. Mutta ehkäpä samalla Marx vapautettiin
kieroutuneen reaalisosialismin
painolastista? Vain typerät
ennakkoasenteet ja poliittinen sensuuri ovat estäneet hänen ajattelunsa
puolueettoman tarkastelun ja kehittämisen. – On aika kaivaa Marx uudelleen
naftaliinista!?
Marx ajankohtaisempi kuin koskaan
Globaalikapitalistinen maailmanvalloitus on saavuttanut kriittisen pisteen. 4-5 maapallon luonnonvarojen kulutusvauhdilla maailmanjärjestys murenee sotien keskellä ilman ankkuria ja suuntaa. Koko ihmiskunta on alistettu vahvemman oikeudella ydin- ja joukkotuhoaseiden keskitysleiriin. Tuomiopäivän kello tikittää 9 sekuntia vailla maailmanloppua!?
Marx tutki jo omana aikanaan myös finanssipääoman kysymystä ja nykyisten talouskriisien taustalla olevaa kehitystä ja olettamusta, jossa finanssikapitalismi irtautuu kokonaan reaalitaloudesta ja tavarantuotannosta, mikä on jo tapahtunut. Nykyisessä raha- ja finanssitaloudessa muhii tikittävä aikapommi, johdannaismarkkinoiden 1,14 kvadriljoonan johdannaiskupla, jonka puhkeaminen tuhoaisi koko talouden.
Miten rakentaa pelastusveneitä, kun maailmantalouden poliittinen järjestelmä on umpikujassa ja äänestämällä ei enää tule muutoksia?
Suomessa kummittelee vielä monipuoluejärjestelmä, vaikka päätösvalta ei enää vuosikymmeniin ole ollut Suomessa. Entä voisiko Suomessa syntyä vielä uutta poliittista vaihtoehtovoimaa, sellainen kansanliike, joka muistaa Marxin ensisijaisen merkityksen itsenäisen Suomen demokratian perustamiseksi? Voidaanko kansanvaltainen demokratia vielä palauttaa ja pelastaa? - Voidaan, jos muistellaan menneitä!
Kiitos Marx!
Suomen demokraattinen tasavalta, sen ensimmäinen Perustuslaki ja sosiaalinen markkinatalousmalli, parlamentaarisesti kontrolloitu kansanvalta rakennettiin Marxin teorialle kansansuvereniteetista: Valta kuuluu kansalle: Oma valtion pääoma, oma raha ja kansallinen keskuspankki. Ilman niitä ei ole kansalais- ja ihmisoikeuksia.
Kommunistisen manifestin toisessa osassa esitetään kymmenen
kohdan ohjelma kansan (proletariaatin) toteutettavaksi sen saavutettua
herruuden: mm. korkea progressiivinen vero, perintöoikeuden lakkauttaminen,
tieverkoston keskittäminen valtion käsiin, valtion tehtaiden ja
tuotantolaitosten lisääminen, kaikkien lasten yhteiskunnallinen ja maksuton
kasvatus, jne..
Venäjän kommunistisen vallankumouksen melskeissä myös Suomi
sai itsenäisyytensä. Uuden aatteen innoittamana venäläiset vapauttivat myös
naapurimaansa vasallin pitkästä Venäjän tsaarin sortovallasta ja vapautettua
Suomea juhlittiin 1917.
Suomalainen demokratia oli betonoinut Marxin kansanvaltaisen
peruspilarin valtiosääntöönsä: ”Valta kuuluu kansalle”. Se oli ja on korkein
ihmisoikeuksiin perustuvan oikeudenmukaisen yhteiskunnan vallankumouksellinen
periaate.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti