Sinikka Tyynelä / blogitekstit: Suomen takausvastuut

Laittoman EU-liittymispäätöksen jälkeen yksityiset kansalaisaktivistit eri puolueissa alkoivat järjestäytyä pelastaakseen maan ylikansalliselta ryöstötaloudelta ja anarkialta.

Jorma Jaakkola, kokoomuksen entinen aktiivi on kerännyt valtavan aineiston Suomen valtaeliitin pöytäkirjoja ja laittomia salaisia sopimuksia, jotka on kansalaisilta pimitetty. – ”Jo valtiopetoksen valmistelu tuomitaan valtiopetoksena, muistuttaa Jaakkola

- ”Suomen oikeusvaltioperiaatteet hävitettiin, kun Suomen laiton EU-liittymissopimus ratifioitiin vastoin perustuslain säätämisjärjestystä. Samaan aikaan Suomen mepit hurskastelevat EU:ssa ja vaativat Unkaria ja Puolaa polvilleen.

Koska Suomella ei ole ollut koko euroaikana omaa raha- eikä talouspolitiikaa, Jaakkola haluaa muistuttaa mediaa Suomen kohtalonkysymyksellä.

Valheellinen EMU-varauma on ydinasia EU:sta ja eurosta irtautumiseen.

Suomen kilpailukyvyn menetys ja tehtaitten sulkeminen ovat seurausta valheellisesta EMU-varaumasta ja euron haitoista, koska euroa ei voi devalvoida.

Demokratia perustuu julkisen hallinnon läpinäkyvyyteen ja päätöksenteon avoimuuteen.

Korkean valtiojohdon ETA-, EY- ja EU-päätöksentekoon liittyviä asiakirjoja on määrätty salaisiksi. Valtiopetoksista ja salailusta ovat vastuussa Ahon hallituksen ministerit, jotka olivat toimineet presidentti Koiviston ohjeiden mukaisesti. Vale-jäsenyydestä seuranneista sopimuksista ja ”takuutuksista” vastaavat allekirjoittajat henkilökohtaisesti samalla tavalla kuin Risto Ryti yksin vastasi Ribbentrop-sopimuksesta. Valtiopetoksesta on Koiviston kuoltua ensisijaisesti vastuussa silloinen pääministeri Esko Aho.

Aho onnistui valheellisella EMU-varaumalla siirtämään perustuslakiongelman tulevaisuuden ongelmaksi. Tosiasia on, että euro tuli voimaan neuvoston asetuksella, johon ei EU-jäsenyyden velvoitteena enää kysytä eduskunnan mielipidettä. Siitä huolimatta pääministeri Lipponen järjesti eduskuntaan luottamuslauseäänestyksellä euro-näytelmän 17.4.1998.

EU:n elvytyspaketit ja Suomen takausvastuut petosta

Julkaisin aiemmassa bologitekstissäni Jouko Miettisen kirjoituksen entistä pahemmasta EU:n tukipakettien velkahuijauksesta. Jorma Jaakkola lähetti saman tien asiaan lisäkommenttinsa: - " EU:n elvytyspaketti ei ole tilapäinen, vaikka ministerit näin väittävät.

Järkyttävintä on, että se tulee voimaan neuvoston asetuksella, joka on voimakkainta - suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, josta Suomen eduskunnan täysistunto ei saa äänestää, vaan pääministeri Marin antoi EU:ssa päätetyn asian eduskunnalle tiedoksi pääministerinilmoituksella.

Ks. maininta ”neuvoston asetus” Perustuslakivaliokunnan pöytäkirjasta 2.9.2020 kohdista 3, 4 ja 5 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/PeVP_52+2020.aspx

Kysymys: Miksi Perustuslakivaliokunta teki vain em. pöytäkirjan, miksi ei se ei antanut lausuntoa?

Ovatko perustuslakivaliokunnan jäsenet ymmärtäneet, että asetus on voimakkain EU-säädös?

Kuva: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_29+2020.aspx

Asetusehdotuksen 6 artiklassa käsitellään välineen talousarviota. Välineen toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 767 000 373 euroa vuoden 2018 hinnoin. Tämän lisäksi jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää välineen käyttöön. Siirretyt varat olisi pantava täytäntöön tämän välineen sääntöjen mukaisesti ja käytettävä yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

4.2 Lainsäädännölliset vaikutukset ja suhde perustuslakiin

Asetusehdotus olisi toteutuessaan suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä siitä aiheutuisi suoria muutostarpeita kotimaiseen lainsäädäntöön. Teknisen tuen väline liittyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen, jonka osalta lainsäädännöllisiä vaikutuksia ja suhdetta perustuslakiin on kuvattu elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa E-kirjeessä.

7. Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto on linjannut kantoja komission ehdottamaan elpymiskokonaisuuteen 4.6.2020 annetussa selvityksessä (E 64/2020 vp).

Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti EU:n teknisen tuen välineiden kehittämiseen.

Tekninen tuki on oikein toteutettuna kustannustehokas tapa parantaa jäsenmaiden hallinnollista kapasiteettia ja siten edistää rakenneuudistusten suunnittelua ja toimeenpanoa. Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen ja rahoituksen luonteeseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta.

LISÄTIETOA / Jorma Jaakkola